Nyt näyttää suunta mahdollisesti olevan alaspäin ihan terveillä kasvuosakkeillakin. Kertoimet alkavat ehkä tasoittua, ei välttämättä koske pelkkiä hypeosakkeita. Voisivatko hypeosakkeiden reilut laskut laukaista yleisen laskun, kun vähän kaikki on nyt kallista?
2 tykkäystä
Njaa, yleensä jos kaikki laskee niin sitten syy on joku koko pörssiä tai sen sentimenttiä koskeva. Esimerkiksi finanssikriisi, paniikki ja pako pörssistä kun monet toimijat yrittivät saada enemmän käteistä. Tai sama koronakriisissä 2020 keväällä.
(Jos inflaatio lähtisi käsistä, korot nousisi nopeasti ja säikäyttäisi markkinat voisi kenties hetken aikaa nähdä samanlaista ilmiötä.)
Nythän pörssi on kokonaisuutena ollut rauhallinen, mutta sektorien välillä on rotaatiota (edelleen syklisiin, pankkeihin ja arvoon ja pois näistä kasvuyhtiöistä, hypestä yms.). Mutta on myös sektorien sisällä eroja. Esimerkiksi fundamenteiltaan vahva täällä tuttu Qt taitaa olla vain 10 % alle kevään huippujen, kun tosiaan monet korkeasti hinnoitellut yhtiöt ovat suorastaan romahtaneet. 
@mskomu kommentoikin kattavammin samaan aikaan.
11 tykkäystä
Kannattaa ehkä erottaa kaksi asiaa. Sektorin lasku ja koko osakemarkkinan lasku. Jos rahaa virtaa vaikka nyt hypeteknoista arvon mörnijöihin, niin se on yksi juttu ja ei aiheuttaisi koko osakemarkkinan laskua. Jotta osakemarkkina voi laskea kokonaisuudessaan, niin sieltä pitää virrata rahaa ulos ja tämä vaatii sitä, että rahaa menee jonnekin muualle sisään. Eli ulos virtaavan rahan pitäisi mennä korkoihin, asuntoihin, kultaan, kryptoihin,…, jäädä käteiseksi tai mennä vaikka kulutukseen ja lainojen maksuun. Kulutukseen nyt ei ihan niin paljoa välttämättä rahaa voi mennä, mutta kuitenkin.
17 tykkäystä
Nettona pörssistä/pörssiin ei liiku rahaa kuin anneissa/pois ostoissa.
Ostajan raha on yhtälailla pois kryptoista, koroista, käteisestä tai kulutuksesta(mikä myös on taas toisen saamisia) niin kuin myyjän raha on sinne lisää.
Eli kokonaisuutena pörssistä ei virtaa rahaa juurikaan mihinkään.
2 tykkäystä
Osakeannissa rahaa menee yhtiölle, ei “pörssiin”.
Yritysostoissa koko firma hulahtaa pois pörssistä, muuttuen käteiseksi entisten omistajien vinkkelistä jotka sitten allokoivat rahansa joko muihin osakkeisiin tai minne haluavatkaan.
9 tykkäystä
Totta, eli “virtaako” osakkeista ikinä rahaa nettona mihinkään? Menee aivot liian solmuun näin aamusta.
Jos verrataan vaikka nykyhetkeä tilanteeseen missä pörssit on lopetettu kun kaikki firmat ostettiin pois,.
Mitä foorumitoverit ovat tämän hetken rotaatiotasosta mieltä? Ollaanko vasta päästy vauhtiin vain meneekö kohta jo turhan pitkälle?
Tässä SP500 sektori arvostuksia:
Industrials forward PE 25, siinä missä information technology forward PE 26
Ei nyt kumpikaan halpa ole - mutta jos toiseen olisi pakko laittaa rahat kiinni 10 vuodeksi 
Edit:
Kasvu vielä niskan päällä… En tosin tiedä miten tämä indeksi muodostetaan.
11 tykkäystä
Tämä on helppoa - mietit vain omalta kohdaltasi.
Kun säästät palkasta ja ostat osakkeita → Rahaa virtaa pörssiin.
Kun myyt ja ostat tilalle auton → Rahaa virtaa pois pörssistä
Kun myyt osakkeita ja ostat korkolappuja → Raha siirtyy osakkeista korkomarkkinoille.
Kun ostat osakkeita markkinoilta → Raha virtaa toisen sijoittajan taskuun
Kun osallistut antiin → Raha siirtyy yritykselle
Nettona pörssiin virtaa enemmän silloin kuin osakkeet nousevat. Tarvii pumpata muualta lisää rahaa (lainat, säästöt), että joku voi aina ostaa kalliimmalla kuin edellinen. Jos sinä myyt minulle ja minä pidän rahat pörssissä ostaen taas seuraavalta kaverilta kalliimmalla jonkun osakkeen → Pörssiin paisuu lisää rahaa.
Tai siis osakkeisiin siirtyvä lisärahavirta nostattaa pörssejä.
Jos taas ihmiset vetävät rahoja pois pörssistä, osakkeet laskevat. Myyt jotain, mutta et osta mitään tilalle.
Tuo lisääntynyt kysyntä ja talouden positiivinen impacti on omiaan nostamaan osakkeidne fundamentteja, joka tekee niistä houkuttelevat. Mutta osakkeet eivät nouse mihinkään jos joku ei ole valmis laittamaan pörssiin rahaa ja osatamaan kalliimmalla.
12 tykkäystä
Mutta kun minä säästän palkasta ja ostan 10 rahalla osakkeita, jotka sinä minulle myyt ostaaksesi tilalle auton, jonka myyjä taas ostaa sillä (vähän) suklaata, virtasiko rahani pörssiin vai suklaaseen. Nettona pörssiin ei kuitenkaan mennyt enwmpää kuin sieltä pois, eli 10 rahaa.
Toki 10 rahaani oli lisää kysyntään joka on omiaan nostamaan kursseja.
Jos minulla on 100 osaketta Yhtiötä, joiden nykyinen arvo on 10 rahaa jokainen. Jos sinä ostat ne minulta 11 rahalla kappale, niin toki minulle virtaa rahaa 1100 rahaa pois pörssistä, ja sinulta rahaa 1100 rahaa pörssiin, jolloin periaatteessa nettorahavirta on +/- 0. Mutta ennen tätä siirtoa pörssissä oli rahaa sisässä 1000 rahaa ja nyt 1100 rahaa, eli pörssiin on laskennallisesti virrannut 100 rahaa sisään. Tai näin minä sen itse ajattelen.
5 tykkäystä
Itselleni on suuri mysteeri, miten pörssi vain porskuttavat ylöspäin iloisesti, vaikka inflaatio-odotukset ovat nousseet rajusti viime viikkoina.
Historiassa, nousumarkkinan lopussa, inflaation ylittäessä odotukset, ovat kurssit korjanneet voimakkaasti alaspäin. Inflaation karkaaminen käsistä pitäisi olla osakesijoittajalle punainen vaate, mutta nyt ei näytä siltä. Helmikussa vähän väreili, mutta nyt ikään kuin työnnetään selvät inflaatio-uutiset maton alle. Ostaako FED edelleen valtion bondeja niin paljon, etteivät niiden korot nouse juurikaan vaikka uutiset ovat olleet bondisijoittajille todella huonoja.
Barron’s:
“We expect both headline and core inflation readings to surpass consensus expectations in the weeks ahead,” wrote analysts at Wolfe Research in a note on Monday. “If our thesis is correct and inflation readings come in hotter than expected, you should prepare for another ‘Risk Off’ episode.” 4.5.2021.
2 tykkäystä
Yksittäinen osakekauppa voi olla pörssin rahamäärän kannalta myös neutraali. Myyjä ei kuitenkaan välttämättä osta autoa, vaan toisia osakkeita. Tällöin pörssissä oleva rahamäärä on lisääntynyt säästöjesi verran. @mskomu :n mainitsema tilanne on erilainen, pörssi luo ja tuhoaa varallisuutta jatkuvasti kurssien noustessa ja laskiessa. Se onkin sitten jännempi juttu, koska varallisuutta luodaan tyhjästä. Pörssin rahamäärä ei kurssien noustessa muutu, vain sen arvo. Varallisuuden muuttaminen takaisin rahaksi ei kaikilta markkinatoimijoilta onnistu päivän hinnalla.
Ei kai inflaatio itsessään ole ongelma, vaan korkojen nosto. Toki tämä ihan ymmärrettävistä syistä kietoutuu inflaatioon. Ja en siis väitä olevani välttämättä perillä tästä, mutta jos tulee inflaatiota, niin sehän tarkoittaa, että omaisuutta ei kannata pitää käteisessä tai pankkitileillä, vaan sitä kannattaa sitoa reaaliomaisuuteen, jolloin yrityksen omistaminen (toki riippuu toimialasta ja firmastas) on kannattavaa. En siis sinällään näe, miksi pelkkä inflaatio tekisi osakkeiden omistamisesta vähemmän mielekästä.
Sitten tietty, jos korot nousee, niin velkaiset yritykset ovat ongelmissa tai niiden tulos heikkenee. Tämän lisäksi “riskittömien” korkojen tuotto nousee, jolloin ne alkavat tarjoamaan vaihtoehtoa osakkeille. Tätä voi pitää ehkä triviaalina, mutta minusta on melko selvää, että valtioiden velkavuoria koitetaan hävittää inflaation kautta, ja samalla toki muitakin velkoja pesuveden mukana, niin ei ole välttämättä ollenkaan selvää, että korot tulisivat nousemaan voimakkaasti. Tai sitten nousee, mutta mielestäni on vähän omituista antaa merkittäville koronnostoille 100 %:n todennäköisyyttä edes siinä tilanteessa, että inflaatio näyttää nousua jonnekin 3-5 %:n luokkaan.
8 tykkäystä
Jep.
Tässä menee monilla herkästi sekaisin raha ja osakkeet. Osakkeet ovat vain osuuksia firmoista. Rahalla ostetaan osakkeita. Osakkeet laskevat, jos ostajat eivät olekaan valmiita maksamaan osakkeista enää niin paljoa ja samalla nyt omistavat sijoittajat haluavat muuttaa omistuksiaan käteiseksi. 
Tämän voisi melkein printata seinälle:
17 tykkäystä
Valtioiden velkavuoret on varmastikin iso tekijä siinä, että korkojen nostoa lykätään mahdollisimman pitkään. Jotta inflaatio saisi niistä edes osan sulateltua pois.
Tähän kietoutuu aika hyvin se skenaario, kun Fed on toistuvasti viitannut että työllisyys pitäis saada ensin ylös, ja sillä aikaa porskuttava inflaatio olis vaan ohimenevää. Ja työllisyys nousee väkisinkin hitaasti.
Näinköhän tässä on kerrottu ääneen mikä on todellinen motiivi.
1 tykkäys
Suosittelen jälleen lämpimästä kaikkia kahlaamaan läpi tämän LT3000-blogin kirjoituksen osakkeista inflaatiossa.
Lyhyesti: inflaatio nakertaa reaalituottoja, joten osakkeiden tuottovaatimus teoriassa nousee :o
“The history of financial markets makes it abundantly clear that empirically, P/E multiples have sharply compressed during periods of high inflation. This has confounded many observers, who argue that stocks are real assets, and therefore that P/E multiples ought not change during periods of high inflation. Indeed, seemingly confirming the theory, nominal EPS growth has been significantly higher during periods of high inflation. US Market EPS growth, for instance, was much higher in the inflationary 1970s than the relatively low-inflation 1980-90s, despite much poorer economic and financial market performance. The latter occurred because multiples sharply compressed. Is this a major inefficiency?”
Toki, näin erityisesti jos/kun korot nousevat inflaation mukana. Jos korot eivät nousisi niin osakkeet voisi (huomatkaa että tämä on ihan arvailua ja siksi varovaiset sanamuodot) lillua inflaation mukana. Näin on käynyt esim. sodissa kun korot on pakotettu alas mutta inflaatio jyllää.
9 tykkäystä
Juu, timangia kuten muutkin Lyallin blogit. Lähinnä ehkä hain sitä, että skenaariossa, jossa on inflaatiota ja korot alhaalla, niin mikä on osakkeita parempi kohde? Toki firmojen tulokset kärsivät varsinkin niiden osalta, joilla on heikompi hinnoitteluvoima, mutta samalla tapaa, tai vielä pahemmin, inflaatio nakertaa minun järjen mukaan kiinteistöjen vuokratuottoja sekä varsinkin korkopapereiden tuottoa.
Eli minun järjen mukaan koska rahan pitää aina olla jossain, niin pitää lähinnä vertailla erilaisten tilanteiden kohdalla eri omaisuusluokkia keskenään, eikä niinkään absoluuttisesti.
2 tykkäystä
Taas on hyvä myös miettiä, miksi inflaatio nousee. Esimerkiksi nyt se on isosti energia-/raaka-ainevetoista (onnekseni @Marianne_Palmu tuli tänään toimistolle joten minulla “makrotuki” vieressä ). Se voi jäädä ohi meneväksi piikiksi.
Kuten yllä Adrian totesi:
Sitten kun työmarkkina on superkireä, alkaa todellinen murehteminen.
Esimerkiksi jopa Italia voisi kestää korkeampia korkoja, jos inflaatio johtuu voimakkaasta talouskasvusta (verotulot paisuu yms.). Ehkäpä korkoja ei tarvitse pakottaa pysymään alhaalla, kuten moni nyt olettaa? Jää nähtäväksi… Velan suhde BKT:hen voi jopa lähteä laskuun, tai pitäisikin lähteä laskuun, monissa maissa kun talous paisuu. 
Jos korot ei olisi vaihtoehto (keskuspankit pakottaa ne alas ostamalla velkakirjoja loputtomasti?), voi rahaa virrata kryptoihin, raaka-aineisiin, reaaliomaisuuteen, infrahankkeisiin, pääomarahastoihin yms. mutta osa noista on hyvin pieniä omaisuusluokkia vrt. osakkeet ja velkakirjat joten ei sinne kaikki mahdu ilman jäätävää kuplaa. Siinä mielessä osakkeet olisi sitten se “paikka olla” joka tapauksessa.
Mutta kuten yllä todettu, kyllä korot voi nousta ihan hyvin. Varsinkin yritysvelkojen korot. 
5 tykkäystä
Oletko törmännyt Verneri dataan, jossa pörssin arvostutasoja eri aikana (siis P/E ajan funktiona) kuvattaisiin inflaatiokorjattuna eli juurikin realisilla P/E luvuilla?
Ja on näitä saattanut sinunkin esityksissä olla, mutta enpä näköjään enää ainakaan muista. Olisi kiva saada omiin tiedostoihin tallennettua tuollainen.
1 tykkäys
Tällä viikolla on kyllä mielenkiintoista hommaa menossa jenkkilässä liittyen hedge-rahastoihin, shorttaukseen yms.
Tässä kirjoittelija redditissä ja itsekin merkkannut juttunsa “possible DD”, eli suolan kanssa nämäkin kuuluu ottaa:
https://www.reddit.com/r/Superstonk/comments/n445l7/timelines_for_nscc801_and_nscc002_approvals/
https://www.reddit.com/r/Superstonk/comments/n5idj9/801_and_nscc002/?utm_source=share&utm_medium=ios_app&utm_name=iossmf
Tuossa viellä linkkiä virallisiin:
https://www.sec.gov/rules/sro/nscc-an.htm#SR-NSCC-2021-801
https://www.sec.gov/rules/sro/nscc.htm#SR-NSCC-2021-002
Tässä lyhyt tiivistelmä niille, jotka eivät jaksa lueskella:
Once 801 enters effect, all hedgefunds holding short positions will be monitored Every. Single. Minute. They will have to report EVERY SINGLE MINUTE their value in short positions versus their actual money on hand. If they fail to report or their short position value crosses the threshold where it is higher than their money on hand, it is an immediate warning to deposit the funds needed to cover within ONE HOUR. Failure to do so leads to the NSCC immediately overriding operations and liquidating the hedge funds entirely, one after another until all that is left is the trillions in insurance.
Eli käytännössä tuo 801 tuo lisää läpinäkyvyyttä hedgejen toimintaan, joka ainakin oman käsityksen mukaan on välillä lähes puhtaan rikollista touhua Eli jos tuo pitää paikkaansa, niin hedgeillä täytyy olla rahaa jatkuvasti coverata shortit tunnin sisällä tai muuten menee assetit lihoiksi.
Tuo 801 oli mennyt läpi keskiviikkona ja ilmeisesti tänään on sitten käsittelyssä tuo 002.
Olisiko tämän viikon super shorttaus jenkkilässä liittynyt noihin, eli vedetään kerran vielä kunnolla retailin rahat pois
12 tykkäystä