No ei se mikään automaatii ole.myöskään.että koron nostot.laskee kursseja. Kyllä sitä aika moni mantrana hokee että kun korko nousee niin kurssi laskee vaikka asia ei ole todellakaan näin yksioikoinen. Ja en tiedä mitä absurdia siinä on jos sanon että asia ei ole näin ja siitä on tutkittua tietoa. Ja missä tuossa puhutaan että korkojen nousu aiheuttaa osakkeiden nousua. Tuossa puhutaan faktoista mitä on käynyt Fedin korkojennnoston jälkeen ja mitä korkojen laskun jälkeen, ihan tilastoa 30 vuoden ajalta.
Suora lainaus jutustasi “Elvytyksen loppumisella ja/tai korkojen nousulla olisi tietysti kursseja laskeva vaikutus”
Etköhän tässä ihan itse argumentoi tätä syy-seuraus asiaa…jota.minä yritän korjata…
Wave 5: Wave five is the final leg in the direction of the dominant trend. The news is almost universally positive and everyone is bullish. Unfortunately, this is when many average investors finally buy in, right before the top. Volume is often lower in wave five than in wave three, and many momentum indicators start to show divergences (prices reach a new high but the indicators do not reach a new peak). At the end of a major bull market, bears may very well be ridiculed (recall how forecasts for a top in the stock market during 2000 were received).
-ollaan korkealla
-karhut on naurettavia idiootteja jotka häviää rahansa pördessä
-kaikki perustelevat kilpaa miksi osakkeet nousevat ja eivät voi laskea
-jokainen dippi on ostopaikka
-momemtumi indikaattori indeed on alempana ja näyttää heikommalta
-volume ei kyllä ole laskenut hurjasti…
Ylitse satavuotta pörssiä ja jokaikinen trendi on päättynyt joskus.
-kulta ja hopea, piikit ja sitten ”mörnitään”
-bitcoin sama
-spac sama
-meme stonks sama
-tesla sama
Jotta nousu jatkuu, niin mikä on sen isoin veturi?
Venezuela tyyppinen inflaatio, jossa myös osakkeet kallistuu vaikka valuutta on monopolirahaa?
Investoivatko firmat niin paljon enemmän nyt kuin precorona?
Onko kaikilla töitä?
Maltillinen koronnosto ei itsessään välttämättä luo mitään suurempia laskupaineita, jos tuloskasvunäkymä ja kuva talouden vahvasta vedosta säilyy. Kaksinkertainen vipuvaikutus saadaan silloin, kun korot nousevat tasolle jossa jäljessä tuleva talousdata alkaa osoittaa selkeitä viilenemisen merkkejä ja tuloskasvunäkymä alkaa rapautua.
Tällöin sekä korkopaperien houkuttelevuus sijoituskohteina on parantunut että osakkeiden tuloskasvunäkymä on heikentynyt joka ajaa rahaa ulos osakkeista. Käsittääkseni näin on tapahtunut historiassa ennenkin, jolloin keskuspankin viilentävät toimet ovat menneet yli ja ajaneet lopulta talouden taantumaan. Kuten aiemmin todettu, isoa laivaa ei ole helppo kääntää nopeasti ja isoon kokonaisuuteen vaikuttaa niin moni tekijä.
Erityisesti jenkkimarkkina on erityisen riskialtis noin karvan alle triljoonan dollarin margin account velan (lähde:FINRA) sekä korkean arvostustason takia. Tähän yhdistettynä inflaatioriski, bondien negatiivinen tuotto ja yleisestikin korkea lainataso sekä inflaation laukkaamiaesta aiheutuva poliittinen riski todennäköisesti tulee aiheuttamaan seuraavan ketjureaktion. Oletetaan, että koronariskiä ei ole.
Korot nousee ja inflaatio saadaan hallintaan.
Raha alkaa virtaamaan osakkeista bondeihin, koska tuotot/riski paranee ja tästä johtuen portfolioiden osakepaino pienenee.
Osakkeiden hinnat laskevat yleisesti. Kasvuosakkeet suhteessa enemmän.
Korkean vivun vuoksi osakkeiden hintojen lasku kiihtyy margin account velan purkautuessa plus paniikkimyynnit jolloin markkinasta tulee ylimyyty.
Osakeindeksien paluu historialliseen keskiarvoon (p/e).
Markkinapsykologia voi muuttua nopeastikin. Jos työttömyys ja inflaatio pysyy korkeana Jenkkimarkkinan suurin riski on ajautua Japanin tyyliseen vuosikymmeniä kestävään stagflaatioon. FED:llä on nyt erittäin vaikeaa paikka pitää talous suunnitelluissa raameissa.
Älkääkä uskoko suurimpaa osaa pankkiireja. Harva niin sanotusti “kusee omiin muroihin” ja alkaa varoittamaan asiakkaita markkinan laskusuhdanteesta -noin 90 prosentille romahdus tulee aina yllätyksenä.
Tässä 2000-luvun aikana jokainen kerta kun Fedin on laskenut korkoja, on ollut historiallisesti hyvä aika ostaa osakkeita (IT-kuplan puhkeaminen, Finanssikriisin purkautuminen, Koronadippi). Korkoja sen sijaan on nostettu IT-kuplan huipulla, Finanssikriisin kuplaantumisvaiheessa ja 2010-luvun loppupuoliskolla. Näistä kaksi kolmasosaa ovat olleet käsittämättömän huonoja aikoja ostaa ja ovat voineet johtaa lähes koko sijoitusomaisuuden menetykseen ja moni ajatteli, mielestäni ihan oikein, että myös koronakriisistä tulee yhtä hirveätä jälkeä. Tämä tieto että korkojen nousun jälkeen osakkeet ovat yleensä nousseet, voi olla tilastollinen korrelaatio, mutta nuo johtopäätökset mitä vedät siitä ovat täysin vääriä. On yksiselitteisesti väärin sanoa että korkojen nostolla olisi osakkeita nostava vaikutus ja tällaisen ohjenuoran seuraaminen on äärimmäisen vaarallista. En usko että valtavirran rahoitusteorialla tai makrotalousteorialla pystyisi perustelemaan että jos Fedi nyt nostaisi korkoja vaikkapa kohti 5 prosenttia, että osakkeet lähtisivät siitä rallattalemaan. Ajatuskin on täysin absurdi!
Jos olet seurannut viimeaikaista korkokeskustelua ja markkinoiden reaktiota siihen niin jo puhe elvytyksen vähentämisestä ja korkojen noususta on aiheuttanut välitöntä kurssilaskua markkinoilla. Siksi olemme tässä huvittavassa tilanteessa missä Fed keskustelee että milloin voidaan aloittaa keskustelu näistä toimenpiteistä. Ei siis ole kovin hankalaa päätellä tästä että jos Fed nyt ilmoittaisi elvytyksen loppumisesta tai korkojen noususta, niin siitä seuraisi kurssilaskua, jos pelkkä keskustelu aiheuttaa markkinareaktioita!
Edit: Ohessa @Tunturisusi pyytämäsi siteeraus. Voidaan minun puolestani jatkaa myös yksityisviesteillä ettei tukita ketjua.
Näytä kohta jossa sanon että korkojen nostolla on osakkeita nostava vaikutus? Linkkasin tilaston ja sitä et saa vääntämällä erilaiseksi. Tuskin edes luit sitä kun jaksat vängätä. Siinä linkissä on tilastoa joka kertoo että kurssit ovat käyttäytyneet juuri päin vastoin. Se ei ole syy mutta niin on tapahtunut syystä tai toisesta.
Suurempi riski on ollut nimenomaan hävitä rahansa kun on sijoittanut koron laskujen aikaan. Silloin heilunta on ollut suurempaa sekä ylös että alas ja keskituotto alempi. Tämä siis tilaston mukaan.
Se että korkojen nousemisen aikaan olisi huonompi tehdä osakekauppaa ei kyllä mielestäni pidä paikaansa. Ei se talouden nousu ole yleensä muutamaan koron nostoon vielä sakannut. Riskihän siinäkin toki piilee, monessakin mielessä. Mutta riski se yhtälailla piilee siinä että korkoa lasketaan ja talous ei vaan lähde vetämään. Vai miksi minuskoroillakin on mörnitty vuosikaudet…
Jeps. Eipä tarvetta jatkaa enää.
Vastasin lähinnä siihen sinun sitaattiin että kurssit eivät käyttäydy näin tilastojen valossa, sanoin sen sitten hämäävästi. Korkojen nousulla ei ole suoraa yhteyttä kurssien laskuun. Ainakaan lyhyellä tähtäimellä… totuushan tuossa sinun lauseessa kyllä on joka realisoituu ennemin tai myöhemmin jos korkoa pikkuhiljaa hilataan aina ylöspäin…
“Elvytyksen loppumisella ja/tai korkojen nousulla olisi tietysti kursseja laskeva vaikutus. Erityisesti voinee odottaa korkeiden kertoimien kasvuosakkeiden kärsivät”
@Tunturisusi . “The devil is in the details”. Pitää tunnistaa yleinen makrotalouden tila, eri teollisuuden, kaupan, rahoituksen jne. markkinatilanne kotimaassa, jne, jne…taloustieteilijät yrittävät ennustaa tulevaisuutta historian, taloustieteen ja tilastojen avulla. Maailma on varmasti kehittynyt mutta ihmisluonto pysyy samana ja etsii parasta riski-tuottosuhdetta. Korkojen vaikutus osakemarkkinat on kokonaisuudessaan monimutkainen.
Nykyisessä velalla rahoitetussa kasvumarkkinassa korkojen nousu on monen yrityksen ja mm. Italian valtion kannalta katastrofaalinen. Keskuspankit tulevat nostamaan korkoja vasta pakon edessä mutta itse en näe kuin enemmön tai vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Toivottavasti selviämme kohtuullisilla korkojen nostolla ja palaamme jotakuinkin normaaliin makrotalousympäristöön. Osakemarkkinat korjaa sen 15-30 prossaa ja elämä jatkuu.
Näin täysin maallikkona näen todennäköisimpänä vaihtoehtona, että keskuspankit joutuvat pakon edessä nostamaan korkoja inflaation hillitsemiseksi jossain vaiheessa. Ehkä piakkoinkin.
Valtioiden (ja yritysten) luottoluokitus ja maksukyky turvataan sitten jälleen jollain ”mekanismilla” joka on ”väliaikainen”. Ja elämä jatkuu.
Pörssit tossa väkisin korjaa jonkin verran, ehkä paljonkin, mutta jotenkinhan nää arvostustasot on pakko korjautua. En silti myy mitään kun en ole varma.
Tänään sitten saadaan Jeromen ja Janetin näkemyksiä kuulla kongressissa, että mitäs tehdään kun inflaatio luvut olikin korkeampia kuin odotettiin,yms.
Tämän lisäksi keskuspankit ympäri maailmaa on alkanut vähentämään tai ihan jopa lopettamaan bondien ostot eli aletaan iskemään jarruja “hätätoimenpiteille”. Esimerkiksi Uuden-Seelannin keskuspankki lopettaa tämän kuun aikana bondien ostot.
Jännä nähdä, että mitä syksy tuo tullessaan sijoittajille.
FED todennäköisesti arvioi markkinaa taas kerran väärin ja joutuu tekemään äkkijarrutuksen ensi vuonna. Arviot asuntomarkkinasta meni pieleen 2005-2007 ja paska iski tuulettimeen. Veikkaan, että nyt tulee ongelmia inflaation kanssa.
Tätä minäkin pelkään, mutta siitä en tiedä olenko oikeassa. Minusta tuntuu, että ei noihin Powellin höpinöihin ihan kauhean moni enää luota. Toisaalta ilmeisesti tarpeeksi moni uskoo, koska indeksit vihertää ainakin kirjoitus hetkellä.
Itsellä ei kuitenkaan tietotaitoa riitä siihen, että millä suitsitaan inflaatiota jos rahaa vaan tungetaan markkinoille entiseen tahtiin.
Q2-kauden tulosjulkistukset lienee syy. Suomilaputkin ottannu viimeiseen viikkoon päättömiä spurtteja. Viherrys kyllä hellittää jos kursseihin pumpattuja konsensus ennusteita ei rapakon takana ylitetä… tulee jouluset värit kesäksi.
Pörssien herkkyys nykytasolta nollakoroilla pumpattuna korkojen nostoihin on erittäin suurta. Jos korkoja vihjataankaan nostettavan, niin heti lähtee indexit alas. Kannattaa kaikkien miettiä mistä tämä johtuu? Johtuu siitä, että suosikkihypelappujen takana on ihan yhtä paljon kuin dogecoinien jne. höpötyksien takana on.
Tälläkin foorumilla ja vielä tarkemmin (mitä sinulla salkussa, ostin/myin juuri äsken), kun katsoo mitä porukalla mielenkiinnon kohteena, niin voi olla suht varma, että juuri ne nykyiset hypelaput on suurimpia häviäjiä. Toki yksi lottolappu löytyy täältäkin. Enemmänkin on ollut, vaan stoppareihin ovat paukkuneet viimeaikoina.
Sitä ei tiedä kukaan, että millon lasku alkaa. Suosittelen käymään lukemassa Pyysingin blogia sijoitustiedosta, erittäin samanmielistä asiaa, kuin mitä minun mielessä liikkuu.
Verrattuna neljän kuukauden takaiseen tilanteeseen inflaatio-odotukset ovat menneet ylöspäin ja pitkät korot alaspäin. Näyttäisi siis siltä että pitkät korot ovat jo jonkin aikaa haistelleet talouskasvun melko rajua hidastumista.
Mutta kuten aikaisemmin todettu, jos osakesijoittajien subjektiivinen kokemus suhdannenäkymästä on ristiriidassa bondimarkkinoiden antaman signaalin kanssa, aina löytyy luovuutta keksiä miksi bondimarkkinoiden antamasta signaalista ei tällä kertaa tarvitse huolestua.
