Pörssissä on synkät ajat käynnissä. Tässä vähän optimismia:
S&P 500 tuloksien odotetaan nousevan tänä vuonna kaikkien aikojen huippuun vahvan Q4 ansiosta
Ensi vuodelle odotetaan vahvaa tuloskasvua
Vaikka osakekurssit voivat käydä seuraavien kuukausien aikana alempana, pidän S&P 500 -indeksin nousemista uusiin kaikkien aikojen huippuihin vuonna 2024 selvästi todennäköisempänä skenaariona, kuin kurssien laskua vuoden 2022 lokakuun pohjien alapuolelle.
Yhdysvalloissa luottokorttimaksuhäiriöt ovat lisääntyneet nopeimmin sitten vuoden 1991.
Finanssineuvos tiivis teoria koroista:
Mukava kuulla ettei ole hädän päivää tässä ja musa soi vieläkin 
Kuka muuten näitä projektioita antaa, nämä samat helisemässä olevat jenkkipankit?
Paikallispankit (lue: osavaltiopankit) ovat USA:ssa hamstranneet kiinteistölainoja, nyt myös kulutusluottoja ja kohta tullee tupen rapinat. Riskit eivät ole siellä pankeille lainsäädännön perusteella yhtään pienempiä kuin meillä, päinvastoin.
Esimerkiksi heillä kuuluu toimivan “jinggle bells” eli riittää, kun laittaa vakuutena olevan asunnon avaimet kirjekuoressa pankille. Game over. Omistus ja velat nollattu. Ei onnistu Suomessa, jossa velka seuraa velallista, ei velan kohdetta.
@Heikki_Keskivali grafiikka ei ehkä vielä meitä huolestuta.
Pörssien suunnan kannalta kulutusluotot ei määrän, vaan riskisyyden kannalta, taitaa olla pieni markkina verrattuna globaalin asuntomarkkinakuplan puhkeamiseen. Siihen lienee jo aineksia.
Ei koske meitä, paitsi melkein puolta kansakunnasta. Rakennuskustannustarkastelun kautta voidaan huomata, että esim. Helsingissä ongelmia on vain kaksi:
Aina välillä näitä asuntomarkkinan arvostustasoja ravistellaan, tällä kertaa Kiinasta, edellisellä kerralla USA:sta alkaen. Leviää ihan varmasti kaikkialle maailmaan ehkä Nepalia lukuun ottamatta.
(Ps. perustakaa toki Nepal-rahasto, vaikka osana Nepalin pienyrittäjyysrahastoa tms., jossa voisi olla myös kiinteistöjä, niin Juurikki lupaa sijoittaa, jos siitä ihan alkuun kuukauden nettopalkalla selviää. Tähänastinen Juurikin tuki Nepalin tyttöjen koulutukseen on varmaankin auttanut, mutta tarvitaan tehokkaampia keinoja.)
Onneksi EKP on laittanut Euroopan pankit kuriin ja nuhteeseen. Ei olisi ollut Ei-EU-Suomessa poliittisesti mahdollista pankkien vakavaraisuuden lisäämiseen muuten. Mutta meillä Suomessa vaan on niin fiksu finanssisektori, että EKP:n vaatimusten ylittäminen ei riitä, vaan pitää panna paljon paremmaksi. Respect. Ja entäs Etelä-Euroopassa ja Germaaniassa? Siellä EKP:n sääntöjä tarvitaan.
Vakavaraisuusvaatimukset ovat pankkien kannalta vain puolet vaikuttavuutta. Toinen puoli jakaantuu lainoituksen riskirajoihin, joita markkinoidaan asiakkaan edulla, mutta suurempi etu onkin pankeilla, kun veripäinen kilpailu estyy ja EKP rajoittaa riskinottoa, joka toisi pankin johdolle miljoonia nyt, mutta ongelmia omistajille myöhemmin.
Maailman pörssien suunnan kannalta paikalliset ongelmat eivät lopulta niin vaikuta. Paikallinen tarkoittaa globaalissa näkökulmasta varsin pientä nurkkaan, kun puhutaan esim. Pohjoismaista. Globaali potentiaalinen asuntomarkkinakriisi on nyt se isoin ongelma. Korot ja inflaatio ovat vain isoa kriisiä tukevia tekijöitä. Kupla on aina arvostustasoissa.
Juurikki sanoo, uskot tai et, että salkunvarastaja eikun salkunvirittäjä, eikun salkunrakast… eikun Salkunrakentaja-palstan laskelma, että seuraavan 10 vuoden aikana on odotettavissa yli 9 % vuosituotto sieltä Helsingin pörssistä. Vai pitäisikö sanoa pienesti aliarvostetusta Hesulin bördestä? Kun on lähtökohtana on tarpeeksi kova aliarvostus, kyllä laskelma näyttää pätevän ainakin Juurikin mielestä.
Onhan useiden vuosikymmenten tarkastelussa Helsingin pörssi sentään ollut maailman parhaita. Eikö lohduta? Alkaa lohduttamaan, kun katsot 20 vuoden kehitystä esim. graafin muodossa.
Ei kai, siitähän voisi päätellä myös ostopaikkoja tai jotain. Ei saa katsella “se mielessä”, sillä sijoitusneuvojen antaminen on täällä kiellettyä.
Mikä ihmeen asuntokriisi? 100 miljardin kiinalaiskaupunki ränsistyy Malesiassa, kiinalaisten varallisuus lienee vieläkin enemmän seinissä kiinni, kuin Pohjoismaissa. Eikö ole kiva, ettei USA:ssa tällä kertaa sentään ole keksitty uutta “no risk” korkeatuotoista finanssituotetta, jolla sotketaan muun maailman asiat. Eihän?
Pienehköt pankit omistaa suurimman osan CRE-lainoista ja kiinteistöjen arvo on sulanut ja sulaa edelleen kovaa kyytiä. Kiinteistöt seisoo tyhjillään eikä tuottoja juurikaan tule kun vuokria on jouduttu tiputtamaan. Lainat pitää kaiken kukkuraksi uudelleenrahoittaa lähiaikoina korkealla korolla kuten alla olevasta kuvasta voi huomata. Pankkikriisi ei ole ohi… läheskään.
Ruotsin(kin) keskuspankki ongelmissa.
”Tappio ja negatiivinen oma pääoma johtuvat korkojen jyrkästä noususta vuonna 2022. Tämä on johtanut siihen, että Riksbankin vuosina 2015–2021 ostamien joukkovelkakirjojen arvo on laskenut”, Thedéen sanoo tiedotteessa.
Thedéenin mukaan negatiivinen oma pääoma ei vaikuta keskuspankin mahdollisuuksiin harjoittaa rahapolitiikkaa lyhyellä aikavälillä. Jotta luottamus itsenäiseen rahapolitiikkaan säilyisi pitkällä aikavälillä, on Thedéenin mukaan välttämätöntä, että Riksbank on taloudellisesti riippumaton. Tämä edellyttää, että keskuspankilla on riittävästi omaa pääomaa ja tuloja kustannustensa kattamiseksi.
Helppo logiikka: koronnousu vie sen vajaan 7 tai jotain miljardia euroa. Ei se mitään, kun tuleva koronlasku tuo sen takaisin, jos Ruotsissa ei ole yhtä tumpelot virkanaiset, virkamiehet ja virkamuut kuin Suomen pankissa. Arvaattekin, että Juurikki viittaa Suomen valtionlaina -caseen.
Pörssien suunta saattaa piakkoin (alle 10 vee) kohdata uuden uhan: ilmaston lämpenemisen ihmiskunnan ekspotentiaalisesti kasvavan sähkön/energiantarpeen kautta. Eipä taida uusiutuva energia ihan heti riittää tyydyttämään uutta tarvetta, jonka AI-jai tekoäly tarvitsee. Paitsi jos rajoitetaan AI-jain energiansaantia.
Jos maailma selvisi hirveästä energiantuhlauksesta Etherium-kaivauksien kanssa niin eiköhän tästäkin selvitä. Ja optimointia tapahtuu ihan eri intensiteetillä jos kyse on isojen hakujättien viivan alle jäävän summan kasvattamisesta…
Saksan BKT laski Q3:lla vähemmän dramaattisesti 0,1 %.
Tämä on sitä BKT:n mörnimistä. 
Saksaahan on kutsuttu jälleen Euroopan “sairaaksi mieheksi”. Näin siinä tuppaa käymään kun talousstrategia pohjasi kotitalouksien palkkojen rutistamiseen ja halpaan energiaan diktatuurimaasta, jotta voidaan viedä autoja/investointi/teollisuushyödykkeitä sitten muualle maailmaan.
Nyt halpaa energiaa ei ole eikä kysyntääkään samalla tavalla näille vientituotteille. Kotitalouksien heikko kulutus ei sekään tue taloutta.
Huomenna tulee koko euroalueen luvut.
Itsekin taipuisin toistaiseksi tuohon skenaarioon, missä SP500 pohjat jäi viime syksyyn. SP500:sen ennusteet ovat nousseet ihan viime aikoinakin.
Tässä näkyy 12kk päähän ennustettu SP500:sen EPS. Tulostaantuma näillä näkymin tuli, ja meni.
Tulosennusteet pohjautuvat ennätyskannattavuuksiin vaikeassa taloustilanteessa (inflaatio), mikä kannattaa muistaa.
Toisaalta tuossa skenaariossa sijoittajalla ei välttämättä ole kamalasti voitettavaa, koska osakkeiden arvostustaso vaikuttaa ennakoivan tuloshuippuja jo. SP500 treidaa 17x tuon ennustetun tuloksen verran, minkä arvioisin sofistikoituneella VEHI-metodilla karkeasti SP500:sen käyväksi arvostuskertoimeksi perustuen melkein 20 % ROE:hen ja vankkaan pitkän aikavälin tuloskasvuun.
Toisaalta korkea korkotaso tekee tilanteesta liukkaamman: 10 vuoden koron pyöriessä 5 % hujakoilla ja lyhyiden korkojen tarjotessa yli 5 % tuottoa on osakkeille todellakin vaihtoehto.
SP500 forward P/E:
Taloutta tukee suuri julkinen elvytys: Biden ei päästä taloutta taantumaan ennen vaaleja. Samalla Fedin nettolikviditeetti tukee osakkeita, vaikka moni luulee keskuspankin olevan pelkästään kiristävällä kannalla.
Toisaalta kotitalouksissa näkyy pieniä yskän puuskia jo lainamaksuissa, vaikkakin kulutus on edelleen vahvaa.
“Rolling 12 month” taantumaennustehengessä huonoja asioita on, mutta ne siirtyvät koko ajan eteenpäin. Pankkisektorin osakkeiden käytös on epäilyttävää (CRE 
), mutta samalla tietää että Fed on kyllä käsi ojossa jos tarve vaatii. Korkokäyrä on kääntymässä takaisin plussalle, indikoiden ongelmia joskus myös parin vuoden sisään.
Mukavaa alitusta Saksasta.
Valoa tunnelissa.
No jaa, valoa ja valoa:
“Markkinat ovat jo pitkään otaksuneet, että suomalaisten yleisin asuntolainan viitekorko, 12 kuukauden euribor, pysyy yli kolmen prosentin lukemissa ainakin vuoteen 2035 saakka.”
Nollakorkojenkin piti jatkua vielä vuositolkulla, ei ollut näköpiirissä mitään mikä viittasi korkojen nousuun. Markkinaennusteet muuttuvat tilanteiden mukaan, en osaa antaa niille juuri painoarvoa. Se on fifti-sixti, korot laskee tai sit ei.
Toki. Mutta asiaa voi myös miettiä siltä kantilta, että mikä on neutraali korkotaso. Hyvin mahdollista on, että olemme palanneet vanhaan, mitä tulee euroalueen korkotasoon. Ja viittaan nyt aikaan ennen finanssikriisiä, jolloin korot seilaili jossain 2-5 %:n välillä.
Hieman ihmettelen kuinka kukaan edes puolitosissaan ennustaa taloudesta yli kymmenen vuoden päähän yhtään mitään. Veikkaan, ettei olisi kymmenen vuotta takaperinkään kovin hyvin osunut lankulle.
Markkinat hinnoittelee aina tulevaa. Niin korkojen kuin osakkeidenkin osalta. Koska vaikkapa sen lainansa voi sitoa pitkään korkoon, ei kyse ole mistään puolitosissaan ennustamisesta, vaan päivän markkinahinnasta. Totta kai näkemys muuttuu ajan myötä. Ihan samaten kuin vaikkapa käsitys Nokian osakekurssista on todennäköisesti vuoden päästä eri kuin tällä hetkellä.
Tuossahan juuri sanoo, että mielestään 12kk euribor on yli 3% ainakin 10 vuotta. Eli ei mistään pitkästä korosta ole kyse, mielestäni ihan yhtä hyvin voisi ennustaa (eli arvata) vaikka kullan hintaa tai S&P 500 indeksin arvoa 10 vuoden päähän.
Markkinat hinnoittelee pitkissä koroissa arvioitua tulevaa korkokehitystä. Koska korkonoteeraukset elävät joka päivä, voimme olla kohtuullisen varmoja että tämän päivän ennusteet eivät tule sellaisenaan toteutumaan.
Itse olen ihan mielelläni asettunut markkinanäkemystä vastaan korkosuojaamalla lainani silloin, kun yleisen näkemyksen mukaan korot eivät nouse koskaan. Mutta niin rohkea en ole, että lähtisin ottamaan jyrkästi toiseen suuntaan menevää korkonäkemystä markkinoiden kanssa. En esim. ostaisi asuntoa 20 vuoden muuttuvakorkoisella lainalla sillä uskomuksella, että korot kohta romahtaa.
Päivän Vartin pääaiheena on likviditeetti, Euroopan talouden flirttailu taantuman kanssa ja Yhdysvaltain megateknojen tuloskautta lisäaiheina. 
Taas “kuvaajarikoksena” rinnastus Helsingin pörssin ja Saksan Ifo bisnesluottamusindeksin välillä.
Euroopan ostopäällikköindeksit vihjailevat taantuman suuntaisesti, vaikka konsensus ennustaa euroalueen välttävän taantuman. Ei ihme että koronnostot näyttävät jääneen tähän.
Megateknoista pieni huomio. Näiden megayhtiöiden paino SP500:ssa on tyyliin viidennes. Esimerkiksi Microsoft on pystynyt kasvattamaan pilviliiketoiminnoistaan (Azure + muut cloud sörsselit) nyt vuositasolla yhtä ison liiketoiminnan, kuin koko mastodontti oli vuonna 2019! Kuvaajassa kvartaalitason liikevaihto joka oli Q1:llä (poikkeava tilikausi) 30 miljardia. Vuositasolla 120 miljardia dollaria…
Näistä gorilloista SP500 saa melkoista ajuria jo yksin. Toki nuo syövät hieman toisiaan ja pienempiä pörssiyhtiöitä.
Pääaihe: likviditeetti. Kävin läpi keskuspankkien (ja jossain määrin valtioiden mitä Kiinaan tulee) tukitoimia läpi maailman Kiinassa, Japanissa, euroalueella, Iso-Britanniassa sekä tietysti päämarkkinalla Yhdysvalloissa.
Pääpointti on, että huolimatta kireästä rahapolitiikasta Kiina elvyttää ja roiskii menemään. Ja mikä tärkeintä, Fedin nettolikviditeetti ei ole surkastunut enää yli vuoteen. Siihen löytyy selitys, ja pian nähdään jatkuuko virallinekin taseen supistuminen vai ei.
Isoja osakkeita likviditeetti tukee jo päätellen SP500 kehityksestä. Samoin rahalle herkät kulta ja bitcoin ovat kimmonneet. Saa nähdä milloin helpotus näkyy täällä asti.
Lisäysksenä pieni korjaus: yön aikana Japanin keskuspankki muutti videolla mainittua korkokontrollia niin, että 1 % raja heitettiin mäkeen mutta jonkinlainen raja korkotasolle silti säilyy. https://tradingeconomics.com/japan/interest-rate
