Jukan ja Tuomaksen höpinät tuttuun tyyliin!!!
16 tykkäystä
Fed alkaa jo tarjoilemaan kolmea koronlaskua tälle vuodelle - jossain jo arvailtiin, ettei ennen US pressan vaaleja tehtäisi yhtään. Tilanne elää varmasti kohti kesää…
58 tykkäystä
Kauppalehden pääkirjoitus Punaisenmeren tilanteesta, joka ei ole maksumuurin takana.
Punaisenmeren jumi on taloudellisessa mielessä ongelma myös Kiinalle. Kiina on jättänyt asian kuitenkin Yhdysvaltojen ja Britannian harteille. Kiina istuu aidalla ja katselee – aivan kuten se tekee Venäjän hyökkäyssodan suhteenkin.
Nykyisessä geopoliittisessa todellisuudessa asiat ovat toisin. Voi olla, ettei Punaisenmeren tapauksessakaan kielteisillä talousvaikutuksilla ole sellaista painoarvoa kuin voisi ajatella.
Brittiläisen teollisuusyrityksen Reckitt Benckiserin CEO kertoo, että Punaisenmeren hyökkäykset ovat vaikuttaneet “hieman” merirahtien hintoihin ja että he kuljettavat enemmän lentorahtina sekä jonkin verran toimitusajat ovat pidentyneet, koska laivat joutuvat kiertämään. Hänen kommenttiensa perusteella heidän yhtiöönsä vaikutukset eivät ole ainakaan vielä olleet niin valtavia.
4 tykkäystä
Päivän Vartin teemana on kysymys, onko Helsingin pörssi arvoansa? 
Kiitos @Thomas_Westerholm aiheideasta lounastauolla kiinalaisessa!
Videolla on läjäpäin käppyrää, mutta tämä lienee informaatioarvoltaan herkullisimpia. Haastelin analyytikoita ja tiivistin 75 % Helsingin pörssin markkina-arvosta tähän kuvaan. Jos meidän suuret yhtiöt olisi kaikki arvoansoja, olisi indeksi luonnollisesti arvoansa.
Kuitenkin “vain” neljä firmaa noista on selkeästi tuotto-odotukseltaan kökköjä. KONE ei ole klassinen arvoansa, koska osake ei edes näytä halvalta. Mutta sen kasvu on kiven alla. Stora, Telia ja Nokia… uugh!
Fortum voi olla arvoansa, jos sähkönhinta matelee. Samoin Nesteestä en ole henk.koht. niin varma miltä kilpailu näyttää 10v päästä.
Mutta kaiken kaikkiaan jos ollaan mustavalkoisia kyllä / ei -logiikalla (tai sinipunaisia kuten tässä visualisoitu) niin isompi massa suurista firmoista on hyviä sijoituksia ja/tai yhtiöitä.
Pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat vääjäämättä vähän vaimeat, kun Eurooppa on tärkein markkina-alue suurfirmoille. Kasasin nämä 2022/23 vuosikertomuksista.
Hesuli ei ole kasvupörssi, vaan kassavirtapörssi missä iso osa tuotosta tulee osinkojen muodossa. Tässä hahmottelua pitkän aikavälin tuottopotentiaalista, mikä näyttäisi olevan linjassa viimeisen 10 vuoden ja pidemmänkin aikavälin tuoton kanssa.
Hesuli ei ole arvoansa nykytiedon valossa, mutta siellä on paljon arvoansoja. 
79 tykkäystä
30 tykkäystä
Mmmm mitähän tästä sanoisi.
“Meanwhile, the services inflation remained unchanged at 3.4%. Core inflation, excluding volatile items like food and energy, held steady at 3.4% in January, remaining at its lowest level since July 2022. On a monthly basis, consumer prices rose by 0.4%, missing the market consensus of a 0.5% gain.”
18 tykkäystä
31 tykkäystä
40 tykkäystä
Ray Dalion jälleen kerran erinomaisesti perusteltua pohdintaa aiheesta ”Are We in a Stock Market Bubble?”
(TLDR; ei olla)
8 tykkäystä
On tämä makrovilkaisu erinomainen tuote, paljon mielenkiintoista dataa hyvin ymmärrettävässä asussa. 
Osakeindeksit uusissa huipuissa USA:ssa, Euroopassa ja Japanissa. USA:n osakemarkkinoilla arvostukset ovat korkeimmalla. Keskuspankit eivät enää nosta korkoja, mutteivat toisaalta ole valmiit vielä laskemaankaan niitä. Helsingin pörssin yhtiöiltä odotetaan selkeää tuloskasvua lähivuosina. Tuloskaudessa enemmän negatiivisia kuin positiivisia tulosyllätyksiä.
Markkinavilkaisu-katsaus kokoaa yhteen dataa osake-, korko- ja valuuttamarkkinoilta. Lisäksi katsaukseen sisältyy raaka-ainemarkkinoilta kerättyä dataa. Tulemme lisäämään ja päivittämään aineistoa katsaukseen asteittain saamiemme kokemusten ja palautteiden perusteella. Palautetta voit jättää Foorumilla ketjussa Inderes.fi-sisällön kehitysideat tai ottamalla meihin suoraan sähköpostilla yhteyttä info@inderes.fi.
15 tykkäystä
Ekonomistit eivät ole sitä mieltä, että vuonna 2024 olisi odotettavissa taantuma, ja ovat sen sijaan päätelleet, että vahvempi kestävämpi talousympäristö olisi nyt edessä.
Von Gerichin tviitissä tuodaan esille Espanjan ja Ranskan inflaatioluvut muistuttaen siitä, että koronlaskut on kaavailtu kesäkuulle, mutta…
Tämä on pakko olla hurja juttu, kun oli CAPS LOCKilla kirjoitettu ja oli huutomerkkikyltti.
Chicagon ostopäällikköindeksin laski merkittävästi ja oli alle odotusten. Lukema oli alhaisin sitten heinäkuun 2023.
Ilmeisesti Chicagon indeksi on suhteellisen seurattu, koska edustaa isoa ja laajaa joukkoa + Chicagon alue on merkittävä talous- ja teollisuuskeskus Yhdysvalloissa
22 tykkäystä
Arvopaperissa maksuton juttu jossa käsitellään korkojen laskua. Juttu sisältää noin 8 minuutin mittaisen Markkinaraati-videon jossa aiheena suurvaltakilpailun talousriskit, Kiina-riski, Donald Trump ja korkojen lasku.
8 tykkäystä
USAn presidentinvaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja tässä jutussa 12 economic issues Biden and Trump will spar over aika kivasti mielestäni koottu yhteen molempien ehdokkaiden ajamia asioita. Lyhykäisyydessään Trump haluaisi tehdä mm. veronalennuksia yrityksille ja olisi ehkä kokonaisuutena enemmän yritysten kannalla, mutta toisaalta hänen agendallaan on nostaa tuontitulleja ja sitä kautta ajaa tuotantoa enemmän takaisin yhdysvaltoihin.
The 2017 Trump tax cuts for individuals expire at the end of 2025, which means that if Congress does nothing, Americans in most tax brackets would face a de facto tax hike totaling $3.5 trillion or so over a decade. Trump wants to extend or make permanent the tax cuts he first approved in 2017.
Biden wants to raise the business tax rate from 21% to 28%, though he couldn’t get that done even when Democrats controlled Congress from 2021 to 2023. Trump wants to lower the corporate rate from 21% to 15%.
Not much would change under Biden, who has left the Trump tariffs on Chinese imports in place and enacted new restrictions on sales of advanced American technology to China. Trump, however, wants to slap a new 10% tariff on all imports to the United States and boost the tariffs on Chinese imports by as much as 60% as a way to encourage more US manufacturing. Any new tariffs would raise costs on American consumers just as a nasty bout of inflation is fading.
13 tykkäystä
Ja myös Euroalueen inflaatio yllättää.
Eurozone CPI YoY Flash Actual 2.6% (Forecast 2.5%, Previous 2.8%)
Eurozone Core CPI YoY Flash Actual 3.1% (Forecast 2.9%, Previous 3.3%)
Ei se ihan helppoa ehkä täälläkään ole:
Ja nyt alkaa helpot vertailuluvut energiassa loppumaan: öljy on rakentanut pohjaa viime vuoden, ja kääntynyt ylöspäin
Maakaasu saattoi myös käydä koettamassa noita pohjia kolmatta kertaa viime viikolla?
13 tykkäystä
Trumpin linja, jos se toteutuu, olisi tavallaan amerikkalaisille yrityksille superjuttu kun verot laskevat ja kotimaisen tuotannon rooli korostuu. Tosin tässä hyötyjät jakautuvat: toisia vapaakauppa hyödyttää enemmän, kuin toisia.
Esimerkiksi amerikkalaiselle bulkkiterästuottajalle on kivaa, että Aasian halpateräs ei pääse maahan. Mutta amerikkalaiselle kiuasvalmistajalle tilanne on harmi, kun se joutuu ostamaan kalliimpaa amerikkalaista terästä, minkä lopulta kuluttaja maksaa kalliimpana kiukaana.
Tullit voivat suosia kotimaista tuotantoa, investointia ja työllisyyttä mikä ruokkii ehkä inflaatiota, mutta myös talouskasvua ja velanmaksukapasiteettia.
Toisaalta on epäselvää, pureeko nuo juurinongelmaan eli siihen, miten Kiina rakenteellisesti kuluttaa vähemmän kuin tuottaa ja miten Yhdysvallat suurena pääomamarkkinana “joutuu” (vai “pääsee”?) imemään nämä säästöt suoraan tai mutkan (esim. Meksikon) kautta.
Tavallaan tykkään Trumpin talouspolitiikan yleisideasta, tässä koitetaan laittaa tunkkia kiinalaisten suuhun ja rakentaa kotimaista teollisuutta mitä ei voi pitää huonoina asioina, mutta en ole varma onko keinot parhaita.
Lisäys: suuret, epätasapainoiset vientialueet ovat luonnollisesti altavastaajina globaalissa kauppasodassa. Eli Eurooppa, Kiina ja muutamat muut muiden kysyntään nojaavat veijarit.
Lisäys: kiinnostuneille hyvää tekstiä tuontitulleista ja niiden vaikutuksista
25 tykkäystä
Itse pidän noista @TeemuK näytille tuomista Bidenin ja Trumpin linjausten eroista merkittävimmän pään asiana kauppapolitiikkaa ja tulleja (sen ohella, että Eurooppa de facto jätetään yksin Venäjää vastaan).
Jos Trump laittaa 60 % yleistullit Kiinalle, on se kovan kauppasodan julistus ja heijastaa välittömästi monelle muulle rintamalle. Esim. mitä pidäkkeitä Kiinalla olisi tämän jälkeen Taiwanin suuntaan? Ja kovin Kiinan markkinoista/tuotannosta (tai esim. Nvidia Taiwanista alihankkijana) riippuvainen suuremmoinen seitsikko saattaisi olla kiipelissä. Jyrinä pörsseissä sen mukainen.
Mutta USA:ssa näyttää muuten alkaneen myönteinen talouskierre, jota ei ole koettu 30 vuoteen. Pandemiasta alkanut kehitys myötävaikutti työntekijäpulan syntymiseen, se kiihdyttänyt automatisaatiota, robotisaatiota, tekoälyistymistä yms. Ja kun työvoimaa siirtynyt näin jalostus- ja osaamisvaatimusvaateissa ylöspäin, on tuottavuus kohoamassa ilman, että inflaatiopaineita syntyy.
Mielenkiintoinen juttu tästä:
12 tykkäystä
OP:n Jussin tviitti Japanista ja siitä ettei ole enää deflaatiota. Tviitistä löytyy linkki uuteen Jussin katsaukseen.
OP:n Hännikäisen tviiti koskien korkomarkkinoita.
Handelsbankenin pääekonomistin tviitti rauhoittuvasta euromaiden inflaatiosta.
Nordean kaveri muistuttaa, että hintojen nousu on pysähtynyt… Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen kannalta liian korkealle tasolle.
12 tykkäystä
Jenkkilän osakkeissa havaittavissa tasaista nousua muuallakin kuin megateknoissa:
6 tykkäystä
CRE-pikkukriisi jatkuu…
Vartissa mainittu NYCB huomasi sisäisissä prosesseissa merkittäviä puutteita, toimarille potkut ja 2,4 miljardin dollarin tappiovaraukset.
Mutta, kyseessä melko pieni pankki lopulta ja markkinaa ei kiinnosta yksittäistapaukset.
https://www.wsj.com/livecoverage/stock-market-today-dow-jones-03-01-2024?mod=hp_lead_pos3
6 tykkäystä
NYCB: Now the $114 billion bank, one of the 30 largest in the US, says in a new filing that the fourth-quarter loss was amended to $2.7 billion due to a new $2.4 “goodwill” non-cash impairment charge.
Melko pieni on suhteellinen käsite, sanoisin US-pankkien lukumäärässä sieltä suurempien joukosta pikemminkin.
Itse olen sitä mieltä, että enemmänkin tässä on tämä sektori taas kiikarissa “commercial real estate lender”. Tämän osalta on esim. CNBC:ssä tämän tästä ollut juttua, että kuinka poskellaan ne taseet onkaan ja mikä on noiden vuokraajien maksukyky. NYCB joutuu tekemään vuosirapsojen korjaukset vuosia taaksepäin, kun on pullaa vähän hiivalla kohotettu. Jos tästä muodostuisi yleisempikin käytäntö, tilanne voisi muuttua. Mutta toistaiseksi, kunhan spekuloin. En ole US pankkien tilintarkastaja 
14 tykkäystä