Vielä tähän korko- ja inflaatiokeskusteluun liittyen. On nostettu esille, että rahapolitiikka olisi jo liian kireää Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle, jossa lainat on sidottu euriboreihin ja rakentamisella on keskimääräistä suurempi rooli bruttokansantuotteen kannalta. Ehkä siinä on jotakin perää?
Ennen kuin täysin tuomitsee euron Suomen osalta, niin kannattaa kuitenkin katsoa miten kruunu ja Ruotsi käyttäytyy tällä hetkellä.
Eurohan otettii Euroopassa käyttöön joskus 1990-luvun lopussa ja Suomi liittyi siihen vuonna 2002. Euro oli alunperin poliittinen projekti ja parhaimmat analyysit sen valuvioista ovat tietysti kirjoittaneet amerikkalaiset ekonomistit esim. Joseph Stiglitz. Euron tarkoitus oli yhdistää Eurooppaa. Yhtenäinen valuutta on kieltämättä nerokas idea sotien ehkäisemiseen. Euron historia ei kuitenkaan ole mitenkään mairitteleva - kriisistä ollaan joka kerta ajauduttu uuteen kriisiin. Näin käy luultavasti tällakin kertaa.
Euron historiaan ei oikein osu yhtäkään tällaista inflaatiopiikkiä ja siitä seurannutta nopeaa korkojen nostoa. Toisin sanoen valuutta itsessään on siinä mielessä uudessa paikassa. Tuskinpa euroa perustettaessa tällaista tilannetta edes käsiteltiin, puhumattakaan siitä hetkestä, kun Suomi päätettiin euroon liittää. Rahapolitiikalla on aivan selvästi erilaiset vaikutukset euromaihin, mutta sama ongelma on myös Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on kyllä kertynyt tietotaitoa asiasta ja dollarin reservivaluutta-asema muuttaa jo itsessään asetelmaa.