Druck puhuu vähän, mutta asiaa:
Uutta Hussmania.
Hussman on huolissaan siitä, että kovien marginaalien tuloksia hinnoitellaan vielä kovilla P/E-luvuilla. Hussmanin mukaan jo pitkään koholla olleiden marginaalien taustalla on vahvasti ollut historiallisesti pienet korkomenot, eikä korkojen nousu ole vielä kunnolla ehtinyt vaikuttaa.
Teollisuudessa maaliskuu oli synkkä ja uusien tilausten arvo maaliskuun lopussa (YoY) tipahti peräti 19% ja kausipuhdistettunakin yli 13%. Koronlaskuja tarvitaan kipeästi.
Riksbanken oli tosiaan rohkea ja avasi koronlaskupelin, toki siihen oli aineksiakin. Tässä myös pikakommentti aiheesta.
Ruotsin kruunun heikentyminen mainitaan riskinä päätöksessä.
Valuutan heikentyminen on kaksipiippuinen juttu: vientivetoisten firmojen kilpailukyky paranee (ja niiden omistajat hyötyvät). Toisaalta kaikissa asioissa on aina maksuhenkilö. Valuutan heikentyessä tuontitavaroita kuluttavat ja matkustelevat kotitaloudet kärsivät.
Tätä voi illustroida myös pörssien kehitystä vertaamalla. Viimeisen 10v säteellä Ruotsin pörssit (esim. OMXS30 tai sen kanssa identtisesti kehittynyt OMXS Benchmark, mihin voi sijoittaa esim. Nordnetin ETF:ssä ilman kuluja) ovat lyöneet Hesuli25:sen (se versio Hesulista, mihin voi sijoittaa ETF:n kautta). Mutta jos lasketaan tuotot kunnon valuutassa eurossa, Hesuli onkin tuottanut paremmin! 
Heikolla valuutalla on hintansa.
Nostelen seuraavassa Vartissa muitakin heikkoja valuuttoja, siksi löytyi käppyrä jo valmiina.
Semipehmeää ja taas Jukan ja Tuomaksen näkemykset markkinasta videolla parin viikon tauon jälkeen!!! 
Hyvää muistutusta karhuille. Toki kyseessä kuukausiarvoista tehty graafi. Kuukaudessa ehtii tapahtumaan paljon.
Poimintoja JPMorganin markkinakatsauksesta:
S&P500 ei saa halpaa kyllä millään:
Ja arvostus on oletuksella käytännössä ATH kannattavuuksista:
Tähän yhtälöön voi sommitella ajatusta USA valtavasta alijäämästä; jos veroja nostettaisiin seuraavalla presidenttikaudella, niin laskeeko kulutus ja marginaalit ja yhteisövero nousee ja arvostuskertoimet laskee?
Ei ole paljon korkojen nousu näkynyt kuluttajien taloudessa! Velkaakin on << varallisuutta. Vähän kyllä mietityttää tuo wealth effect, että jos asuntojen ja osakkeiden arvosta puhallettaisiin vähän “ylimääräistä” pois, niin tuleeko käänteinen vaikutus ja isku talouteen&kulutukseen?
Tästä oli jo aiemmin juttua, mutta edelleen aivan absurdia että maailman taloutta heiluttaa USA autovakuutusten hinnanmuutos 
Mean reversal odotellessa 
Tässä on Henri Huovisen ajatuksia UK:n meiningeistä mm. työllisyysasteiden ja osakemarkkinoiden osalta. 
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1788967300478963747
Tulevalla viikolla on jotain mielenkiintoista ohjelmaa.
https://twitter.com/eWhispers/status/1788923538994340182/photo/1
On Suomessakin jotain tapahtumia, https://www.inderes.fi/markets/calendar:
EDIT:
Lisätään nämäkin (osin toistoa)
https://twitter.com/JesseCohenInv/status/1789637421170123140
“Aloitettujen konkurssien määrä on koko 2000-luvun korkeimmissa lukemissa.”
Vähän heikolta nyt näyttää tämä Suomen tilanne. Matkailu- ja rakennusala näyttää kärsivän eniten. Vaan niimpä nuo on loppunut lätinät työvoimapulastakin, tai jos ei ihan loppunut niin ei ihan joka päivä enää siitä uutisoida.
Tässä talousympäristössä ei ole välttämättä kovin järkevä ostaa vain kotimarkkinoilla hääräävien yhtiöiden osakkeita. Tai ainakin pitää saada super halvalla ja sen verran vähän että oma talous kestää mahdolliset menetykset.
Valitettavasti näin. Ne jotka ovat jo vanhempaa sakkia kuten allekirjoittanut muistavat finanssikriisin turbulenssit. Nyt mennään syvemmälle. Ne jotka ovat tosi vanhaa sakkia ja muistavat 90-luvun laman, eivät varmaan haluaisi semmoista toista kertaa nähdä. Muistan itse ja suunta on nyt sinnepäin minun mielestä. Eikä kelluva valuutta tule apuun…
Ainoa mikä 90-luvulla oli nykytilannetta pahempi oli ikäjakauma. Eläköityviä ihmisiä oli tosi vähän suhteessa siihen minkä verran uutta väkeä tuli työikään. Nyt aika lailla päinvastoin, eläköityviä on enemmän kuin työikään tulevia. Joka ehkä yksilötasolla ihan hyvä, työllistyy paremmin, mutta asettaa koko kansantaloudelle valtavia haasteita ja nämä pienenevät ikäluokat maksumiehiksi.
Ei olla lähelläkään sitä kurimusta, onneksi. “Suomen 1990-luvun alun lama alkoi loppuvuonna 1990. Maan bruttokansantuote laski kolmessa vuodessa yhteensä 12 prosenttia.[1] Lasku oli rajua vuosina 1991 ja 1992.[2]…
Taantumaa yritettiin korjata marraskuussa 1991 devalvoimalla Suomen markka 14 prosentilla.[1] Devalvaatio johti valuuttalainojen kallistumiseen ja työttömyyskehityksen kiihtymiseen. Pankit nostivat korkoja jopa 18,9 prosenttiin, ja konkurssien määrä pysyi tavanomaista suurempana aina vuoteen 1997 asti.[9] Lainojen vakuutena olleiden asuntojen arvot laskivat noin puolella.[10]”
En sano, että tilanne on hyvä. 90-luvun lama oli about pahinta mitä Suomessa on talouden saralla tapahtunut ja siihen on pitkä matka nykymenollakin. Vertaisin tilannetta mieluummin finanssikriisiin, jos johonkin pitää verrata.
Ysärilaman pahin asia oli ehkä kuitenkin pankkikriisi ja sen sivuvaikutukset. Markan kelluttaminen (devalvaatio) auttoi vientiä, mutta toisaalta se tuhosi kaikki valuuttalainaa ottaneet.
Ne jotka muistaa 1990-luvun laman, nyt ei mennä lähellekään yhtä syvälle.
Ketkä muistaa finanssikriisin, muistavat varmaan kuinka ainakin Helsingissä asuntokauppa virkosi todella nopeasti. Se oli yksi sunnuntai, kun jengiä oli sunnuntainäytöllä jonoksi saakka.
Sen on psykologiaa ja kun tunnelma muuttuu, asiat muuttuvat hyvinkin nopeasti. Nähtäväksi jää monennenko koronlaskuun jälkeen tämä tapahtuu.
Mutta silti 1990-luvun pohjilla v. 1993 palattiin vain jonnekin vuoden 1987 hintatasolle nimellishinnoissa. Ikävämpi homma toki niille, jotka osti kämpän vuosikymmenen vaihteessa kuplan huipulla ja oli pakotettu sen myymään.
1990-luvun lamassa korot huitelivat 16 %:ssa, yritysten valuuttalainojen velkamäärä nousi (en muista tarkkoja lukuja) about 50 % kahden devalvaation myötä ja työttömyysprosentti korkea.
Nykyhetkeä ei voida edes verrata 1990-lukuun.
Päin vastoin korot ovat jo saavuttaneet huippunsa ja kysymys korkojen laskussa on vain kuinka paljon ja kuinka nopeasti.
