Höpöhöpö. Suomen large capit ovat kansainvälisiä yhtiöitä, joiden tulevaisuuden tuloksentekokyky on aika vähän riippuvainen Suomen huoltosuhteen heikkenemisestä ja siten talouskehityksestä.
Mahdoton sanoa ulkopuolisena mikä on oikea allokaatio Kevalla osakkeisiin, mutta hyvähän se vain on jos näkevät että selviävät eläkevelvoitteista korkeammallakin riskitasolla - silloinhan se on vain ja ainoastaan järkevää nostaa osakepainoa jotta tuotto paranee.
Sama tilanne kaikkialla länsimaissa
Ihanko siis tosissasi olet sitä mieltä, että olemalla pitkäjänteisesti suuremmalla hajautetulla osakepainolla eläkeyhtiöt häviävät varoja? Missä kohtaa historiassa on käynyt niin, että osakkeiden pitkän aikavälin tuotot ovat hävinneet muille pääomaluokille? Vai onko tässä nyt “this time is different” hetki, eli vaikka osakkeet ovat olleet ylivertainen sijoituskohde viimeiset vuosisadat, niin tästä eteenpäin näin ei enää olekaan?
Pahoittelut ei-niin-korrektista ulostulosta, mutta kertakaikkisesti en ymmärrä miten kukaan sijoituspalstoilla aikaansa kuluttava voisi olla sitä mieltä, ettei eläkeyhtiöiden pitäisi kasvattaa osakepainoa. Tämä siis ihan jo riippumatta markkinatilanteesta, mutta aivan erityisesti nykyisessä ympäristössä. Kun kyseessä on vuosikymmenien sijoitushorisontti, niin osakepainon pitäisi olla aina vähintään 100%, näin pikkaisen karrikoiden sanottuna, toki lyhyen aikavälin kassatarpeet huomioituna.
Hyvä pointti. Missään kohtaa historiassa väestö ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin nyt. Jossain päin maailmaa on aina voimakasta talouskasvua, tähän ei suomalainen eläkeyhtiö pääse kunnolla kiinni oikein millään muulla kuin osakesijoituksilla.
Mitä huonompana näkee Suomen tulevaisuuden, sitä enemmän pitäisi tähdätä nimenomaan kasvavista alueista hyötyvien yhtiöiden osakesijoituksiin. Mitä huonompana näkee Suomen tulevaisuuden, niin sitä selkeämmin pitäisi nähdä se, että osakepainon nostaminen on eläkeyhtiöille täysin välttämätön toimenpide, joka kaikkien talousoppien ja historian mukaisesti on taloudellisesti myös hyvin kannattavaa.
Misää kohtaa historiassa on aiemmin oltu väestökehityksessä tällaisessa tilanteessa?
Osaat varmaan myös täsmentää että missä päin maailmaa tällä hetkellä? Siis euro/dollarimäärältään, ei prosenteilla. Joku “Mubarian” bkt:n kasvu 100$:sta 110$:iin/hlö ei paljon vielä kasvua tarkoita vaikka on 10% nousu. Voisi kiinnostaa palstan piensijoittajiakin.
Viime vuonna tämä lopulta taas päti hyvin ja tänäkin vuonna elokuu meni miinukselle joten huoli pois sijoittajaystäväiseni!
Kysyitkö tätä nyt ihan tosissasi? Mites esimerkiksi sellaiset pienet maat kuin USA ja Intia?
Tarkennan nyt, että oletko siis sitä mieltä, että maailman talous kääntyy pysyvästi reaalisesti laskuun? Tätähän se käytännössä vaatisi, että maailmanlaajuisesti osakemarkkinat (ja samalla globaalit suuryhtiöt joukkona) eivät tuottaisi myös jatkossa pitkässä juoksussa positiivisia reaalituottoja. Jos olet tätä mieltä, niin se sinulle sallittakoon, kaikenlaisia mielipiteitä saa ihmisillä olla. Eikä toki tästäkään asiasta yksiselitteistä täydellistä faktaa tietysti ole suuntaan tai toiseen kenelläkään esittää, ennustamisesta kun puhutaan.
USAn talouskasvu on kyllä ymmärtääkseni ollut koko alkuvuoden reaalisesti plussalla, eli suurempaa kuin inflaatio. Eikä oikein missään nähdäkseni ole tämän ennustettu muuttuvan. Korjaa toki jos olen katsonut väärin.
Ja näihin kovien reaalisesti kasvavien talouksien listaan voidaan lisätä sellaisia +100 miljoonan asukkaan maita kuin Vietnam, Indonesia ja Bangladesh. Kuten sanoin, aina jossain kasvetaan kovasti. Onhan koko maailmantaloudenkin kasvu tänä vuonna ollut reaalisesti plussalla.
Usa:n bkt kasvaa alle inflaatio vauhtia ja rahoitetaan velalla. Intia 6% vuosikasvullaan on toki plussalla, ainakin niin kauan kuin länsimaissa on vara hankkia tuotteita joiden tuotantoa siirretään Kiinasta sinne.
Pientä piristymistä Saksan heikkoon dataan. Palvelut yllätti itse asiassa aika reilusti myönteisesti.
Onko nyt pohjat käsillä näin talousdatan näkökulmasta?
Edit: Mutta Ranska.
Ja koko euroalue. palvelut +, teollisuus -, yhdistelmä lievä +.
Btw. Tätä ennen negatiivisten yllätysten sarja oli pitkä. Ei toki yksi vihreä vielä kevättä tee.
@OldFeki , mietin tismalleen samaa. Joo eihän tilanne ole juuri nyt erityisen hyvä. Mutta lukemia tulisi verrata odotuksiin - heikkoa odotettiin, ja aivan niin heikkoa ei tullut. Itse asiassa edelliseen mittaukseen nähden hieman noustiin. Onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä?
OP:n Hännikäisen tviitti ostopäällikköindekseistä 
korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö näitä ostopäällikköindeksejä tule tulkita seuraavasti?
Alle 50 luku tarkoittaa, että tilanne on heikentynyt suhteessa edelliseen kuukauteen?
Toisin sanoen jos joku PMI luku nousee esimerkiksi edellisen kuukauden 44–>46 se tarkoittaa kuitenkin sitä, että tilanne edelleen heikkeni suhteessa kuukauden takaiseen?
Eli oman tulkintani mukaan suunta on edelleen alaspäin vaikka luvut hieman nousevatkin edellisestä kuukaudesta.
En oikein ymmärrä Hännikäisen reaktiota. Teollisuutta lukuun ottamatta euroalueen ostopäällikköindeksit kääntyivät kuitenkin nousuun. Tuskin kukaan välitöntä pomppua kasvun puolelle (PMI >50) odotti?
@investori86, PMI:t kerätään yrityksiltä siten, että ne kuvastavat liiketoiminnan muutoksia tietyn ajanjakson aikana (yleensä 1kk). Toisin sanoen, jos PMI nousee edellisestä kuukaudesta 44 → 46 on tilanne parantunut, vaikka kyseinen sektori ei vielä kasvakaan. Aidosti kasvun puolella ollaan, kun PMI on yli 50.
Tulkintasi siitä, että suunta on edelleen alaspäin (sektori supistuu) on oikea silloin, kun PMI on alle 50.
Kiitos kommenteista!
Hieman vielä kyseenalaistan tuota, että tilanne ”parantuu” jos PMI muutos on esimerkinomainen 44–>46. Eikö se tarkoita vaan sitä, että heikentyminen vain hidastuu?
Ainakin tällaisen mielikuvan saan asiantuntijoiden twiittauksista.
Ei vaan näkymät on synkät (alle 50) mutta ei niin synkät kuin kuukausi sitten. Ei käännettä positiiviseksi, vaan vähemmän negatiiviseksi.
Niin, aivan. Joo tämä taas lisää omaa ymmärrystä.
Yhtä kaikki, näkymät ei edelleenkään siis kovin valoisat.
Briteissäkin näköjään ennusteet alittuivat juuri reippaasti palveluissa.
Toisaalta brittien valmistuksen PMI kääntyi nousuun.
PMI on ihan hyvä mittari etenkin nyt, kun laskua on kestänyt jo hyvän aikaa. PMI:n kehityksestä muutaman kuukauden aikana voi tulkita melko luotettavasti myös käänteitä. Yksi kuukausi siihen ei riitä, kuten @Lexus totesi.
Euroalueen teollisuuden PMI näytti jo pohjaavan ja suunta kääntyi pitkästä aikaa myös palveluissa. Tilannehan on kaikkinensa kehno, mutta onhan tässä pientä toivoa suunnan kääntymisestä. Joillain teollisuussektoreilla on kerrottu varastotasojen selvästä pienentymisestä, joten olisi luontevaa, että varastotasojen lasku päättyy vähitellen ja se saattaa nostaa jälleen valmistusta. Noh, liian aikaista sanoa, mutta tuollainen yksinkertainen logiikka toimii minulle. 
Maailma olisi sijoittajallekin niin paljon parempi paikka, jos fossiilisista päästäisiin nopeasti eroon. Siihen saakka Venäjän ja Saudi-Arabian kaltaiset terroristivaltiot voivat halutessaan vaikeuttaa maailmantalouden ja tottakai pörssien tilannetta, eikä kukaan voi sille mitään.
Positiivisena puolena voi todeta, että mitä luultavimmin OPECin tuotantokartellin toiminta erityisesti sodan alkamisen jälkeen on nopeuttanut siirtymää sähköautoiluun meillä ja muualla. Takapakkia voi taas tulla valtioiden ilmasto-ohjelmien löysäämisestä huonon talouskasvun vuoksi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa joitain tavoitteita ollaan uutisten mukaan jo löystyttämässä.
Ikävä kyllä fossiilisista riippuvaista maailmaa on rakennettu yli 100vuotta. Tällaisen järjestelmän purkaminen ja uuden rakentaminen ei ole nopeaa, eikä varsinkaan halpaa. Vaikka yksityisautoilua pyritään vähentämään ja sähköistämään niin maailmaan jää valtavat määrät fossiilisista riippuvaista toimintaa. Maatalouden, raskaanliikenteen, laivojen, lentokoneiden, junien yms. lisäksi esim. tiet
