Kiinan teollisuuden ostopäällikköindeksi vieri takaisin 50:en yli.
“The Caixin China General Manufacturing PMI rose to 51.0 in August 2023 from 49.2 in July, beating market estimates of 49.3. This was the strongest pace of expansion in factory activity since February, also marking the fifth time of increase since the start of the year amid multiple efforts from Beijing to revive a weakening post-pandemic recovery. Both output and new orders returned to expansion while employment gained for the first time in 6 months. Buying levels also grew, but to a limited degree partly due to higher costs of raw materials. Meantime, foreign sales remained weak, with the rate of drop being modest, linked to a growing risk of global recession. Backlogs of work accumulated slightly because of poor weather. That said, delivery time improved as logistics were better. On prices, input cost rose for the first time since February, but firms continued to lower selling prices amid tough competition. Finally, sentiment slipped to an 11 month-low but stayed positive. source: Markit Economics”
Huom. “virallinen” indeksi on edelleen piirun alle 50:en.
Vielä tähän korko- ja inflaatiokeskusteluun liittyen. On nostettu esille, että rahapolitiikka olisi jo liian kireää Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle, jossa lainat on sidottu euriboreihin ja rakentamisella on keskimääräistä suurempi rooli bruttokansantuotteen kannalta. Ehkä siinä on jotakin perää?
Ennen kuin täysin tuomitsee euron Suomen osalta, niin kannattaa kuitenkin katsoa miten kruunu ja Ruotsi käyttäytyy tällä hetkellä.
Eurohan otettii Euroopassa käyttöön joskus 1990-luvun lopussa ja Suomi liittyi siihen vuonna 2002. Euro oli alunperin poliittinen projekti ja parhaimmat analyysit sen valuvioista ovat tietysti kirjoittaneet amerikkalaiset ekonomistit esim. Joseph Stiglitz. Euron tarkoitus oli yhdistää Eurooppaa. Yhtenäinen valuutta on kieltämättä nerokas idea sotien ehkäisemiseen. Euron historia ei kuitenkaan ole mitenkään mairitteleva - kriisistä ollaan joka kerta ajauduttu uuteen kriisiin. Näin käy luultavasti tällakin kertaa.
Euron historiaan ei oikein osu yhtäkään tällaista inflaatiopiikkiä ja siitä seurannutta nopeaa korkojen nostoa. Toisin sanoen valuutta itsessään on siinä mielessä uudessa paikassa. Tuskinpa euroa perustettaessa tällaista tilannetta edes käsiteltiin, puhumattakaan siitä hetkestä, kun Suomi päätettiin euroon liittää. Rahapolitiikalla on aivan selvästi erilaiset vaikutukset euromaihin, mutta sama ongelma on myös Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on kyllä kertynyt tietotaitoa asiasta ja dollarin reservivaluutta-asema muuttaa jo itsessään asetelmaa.
Näitä Nordean viikkoraportteja linkkaillaan tänne harvemmin. Ehkä siksi, että Antti Saaren mukaan aina kannattaa suosia osakkeita ja siten informaatioarvo jää usein vähäiseksi. Videoilla on kuitenkin sen verran vähän katsojia, joten luulen, ettei ihan kaikkia ne eivät ole tavoittaneet.
Nyt(kin) Nordea on päättänyt ylipainottaa osakkeita. Perustelut: Globaalirvostus on viimeisimmän pienen dipin vuoksi keskiarvossaan ja negatiivinen markkinasenttimentti puoltaisi kontraamista.
Laitetaas tähän vielä lisäksi pidempi video kansainvälisestä strategiasta, joka taitaa ilmestyä kuukausittain. Sieltä löytyy monenlaista käppyrää.
Öljy on vaivihkaa kiivennyt takaisin korkeammille tasoille samalla kun liuskeöljyn ja liuskekaasun aktiivisen porauskaluston määrää on alettu vähentämään. Nykyisillä hinnoilla voidaan kyllä vieläkin puhua mustasta kullasta
Menee mielenkiintoiseksi. Olisin vielä eilen lyönyt vetoa syyskuun koronnoston puolesta huomattavan summan ja ainakin syksyn aikana tehtävästä koronnostosta vielä enemmän. Mutta…
Tänään joku EKP:n gubbe kertoi, että talous on hyytynyt EKP:n arvelemaa enemmän. Toissapäivänä toinen EKP:n gubbe kertoi, että inflaatiotavoite (2%) on saavutettava viimeistään vuonna 2025. (Siihenhän on vielä ikuisuus…)
Ja kuitenkaan inflaatio ei laske ihan toivotusti viimeisimpien lukujen mukaan.
USAn tuoreiden työllisyyslukujen perusteella FEDin arvioidaan aloittavan koronlaskut toukokuussa (aiempi arvio kesäkuussa). Koska samaan aikaan jenkkitalous jatkaa vahvana, tilanne on osakkeille bullish.
Tarkemmin kun pohtii, niin nyt pitäminen koron ennallaan ja sitten (mahdollinen) viimeinen korotus lokakuussa voisi olla ihan fiksu strategia. Viikon takaisen Lagarden puheen jälkeen tuota taidettiin alkaa pitämäänkin aika todennäköisenä. Sillä saisi lisäaikaa katsoa mihin pohjainflaatio on menossa. Pitää tietysti pohtia päätöksiä siltäkin kannalta mitä viestiä markkinoille antaa ja välikuukauden pitäminen voisi olla fiksu osoitus ymmärryksestä että aika voi itsessään jo viedä asioita oikeaan suuntaan ilman korkojen hilaamista edelleen ylöspäin.
Financial Times teki jutun USA:n työmarkkinatietojen julkaisusta ja odotuksista talousnäkymien suhteen. Perjantaina julkaistu USA:n työllisyysraportti loi uskoa talouden “pehmeään laskuun” ilman merkittävää taantumaa.
“If the Fed could have put together their ideal employment report, it would look something like today,” said Andrew Hollenhorst, an economist at Citi.
But he added: “We should be careful about looking at one month of data and saying we’re all clear.”
Koostin pääkohdat artikkelista lyhyeen listaan. Nämä kohdat tiivistävät viikon lopputuloksen hyvin, joten jos et ehdi tutustua tarkemmin USA:n talousodotuksiin työvoimatietojen julkaisun jälkeen, lue nämä →
Yhdysvaltain työmarkkinat hidastuivat, ja tämä herätti toiveita siitä, että Federal Reserve onnistuu toteuttamaan pehmeän laskun maailman suurimmalle taloudelle.
Sijoittajat näkivät mahdollisen “kultakutri”-tilanteen, jossa inflaatio saadaan hallintaan ilman taantumaa. Työttömyysasteen nousu, heikko työpaikkojen kasvu ja palkankorotusten nousunopeuden laskeminen takaisin tasolle, joka nähtiin ennen Covid-aikaa, herättivät toiveita tästä skenaariosta.
Vaikka tilanne näyttää lupaavalta, asiantuntijat muistuttivat, että yhden kuukauden datan perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Useimmat sijoittajat odottavat jo keskuspankin pitävän korot ennallaan seuraavassa kokouksessaan syyskuun lopussa. Sitä pidetään lähes varmana.
Perjantain tietojen julkaisun jälkeen futuurimarkkinat alensivat mahdollisuutta korkojen nousuun marraskuun kokouksessa: 50% → alle 40%.
Sekä sijoittajat että päättäjät seuraavat tarkasti merkkejä työmarkkinoiden hidastumisesta, koska työpaikat ja palkankorotukset ovat tärkeitä inflaation kannalta.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vastasi tietoihin sanomalla, että hänen hallituksensa on onnistunut hillitsemään inflaatiota samalla kun työllisyys on kasvanut ja palkat ovat nousseet.
Työvoimatilaston mukaan työttömyys nousi elokuussa 3,8 prosenttiin ennusteista poiketen. Kuukausipalkkojen kasvu oli myös ennakoitua matalampi.
Työvoimaan palasi eniten ihmisiä sitten helmikuun, mikä auttoi palkka- ja työttömyystrendejä. Lisääntyvä työvoiman tarjonta voi hidastaa palkankorotuksia. Tieto seurasi muita tietoja, jotka viittasivat siihen, että työvoiman kysyntä heikkenee, kun avoimien työpaikkojen määrä laski odotettua enemmän.
Vaikka syyskuun koronnosto on nyt epätodennäköinen, on liian aikaista sanoa, että kaikki koronnostot on suljettu pois.
Jotkut ekonomistit ilmaisivat kuitenkin pelkoja siitä, että Federal Reserve kiristää taloutta liikaa.
Viime viikolla Fedin puheenjohtaja Jay Powell korosti varovaisuutta, kun Fed yrittää tasapainoilla inflaation hallinnan ja talouden vaurioittamisen välillä.
Osake- ja joukkovelkakirjahinnat nousivat aluksi, mutta menettivät osan voitoistaan myöhemmin.
Vaikka puhuvat päät mieluusti huutavatkin äänet käheänä ja näppikset kuumana ettei ongelmaa ole, itse pyrin välttämään kohinaa ja katsomaan dataa indikaattorina talouden ongelmille. Yleensä aina 10- ja 2-vuotisten velkakirjojen tuottokäyrän inversio kertoo taantumasta. Tottakai toivon että tälläkertaa päästäisiin kummempia ongelmia joka omasta mielestä voi olla mahdollistakin jos vihreät investoinnit saadaan todenteolla käyntiin ja fiksulla tavalla, tämä toki on poliitikoista kiinni.
Rakentamisen osuus Suomessa n. 15% BKT:sta. Mitenhän paljon esim. Suomen BKT tulee laskemaan, kun rakentamisen pudotus alkaa oikeasti näkymään luvuissa? Keskeneräiset hankkeethan on pyritty ajamaan loppuun, joten vaikutukset alkanee näkymään vasta ensi vuoden loppupuolella? Samoin hyytymistä tulee kaikilla muilla velkarahoitetuilla sektoreilla.
Samaan aikaan haasteena se, että inflaatiokorilla on varsinkin lyhyellä aikavälillä vähän tekemistä noiden velkarahoitettujen sektorien kanssa. Ihan hyvin CPI-inflaatio voi kääntyä talouden kyykätessä takaisin nousuun esim. öljyn hinnan nousun, jälkijättöisesti nousevien palkkojen, indeksikorotusten ja Kiinan mahdollisen sisäänpäinkääntymisen kautta.
Mielestäni tässä toistuu nyt sama ilmiö päinvastoin, kun ajassa jolloin CPI inflaatiota yritettiin saada väkisin liikkeelle korkoja laskemalla ja QE:lla. Inflaatio rahan määrä mielessä on jo kääntynyt selkeästi deflaation puolelle, eli rahaa tuhoutuu tällä hetkellä enemmän kuin uutta syntyy. Ongelmana vaan on, että sillä on yllättävän vähän vaikutusta CPI-korin asioihin.
Esim. ei ruoka (Suurin cpi-korin komponentti) siitä halpene, kun asuntolainoja nostetaan vähemmän. Vuokriin korkojen nousu aiheuttaa ennemminkin nousupaineita. Nousseet korot hillitsee myös investointeja vaikkapa uuteen energiantuotantoon, joka myöskin pitkällä aikavälillä nostaa CPI-korin hintoja. Ehkä ainoa selkeä ja nopea hintojen nousua hillitsevä tekijä korkojen nousun kautta lienee valuuttakurssin vahvistuminen (Tuontihyödykkeet halpenee).
Pomppuista aikaa lienee siis odotettavissa seuraavalle vuodelle pörssissä. Oma leikkimielinen arvaus, että talous kyykkää etenkin EU-alueella pahasti, mutta inflaation pysyessä sinnikkäänä ei korkoja voida juuri laskea. Jossain kohtaa kasataan EU tasolla hätäfiskaalitukipaketti, jonka voittajat tulee pärjäämään hyvin. Ongelma tuossa se, että tuo johtaa siihen, että yhä suurempi osuus EU:n resurssien kohdistuksesta tullaan ohjaamaan poliittisesti, eli lähennytään Kiinan mallia ja tuloksia. Osakkeille tuo on kuitenkin nominaalisessa mielessä hyvä juttu, koska tosiaan toisen meno on toisen tuloa. BKT:han nousee, kun rakennetaan moottoritie ei minnekkään, mutta todellisena hintana oli se, että ne resurssit ja työpanokset olisi voitu käyttää johonkin mitä ihmiset oikeasti tarvitsee.
@Verneri_Pulkkinen hienosti shokeerasi ostamalla Outokummun osaketta, joten jatketaan tätä foorumilaisten ravistelua ehdottamalla, että nyt olisi erinomainen hetki alkaa tutustumaan rakennussektoriin:
Pörssipeli on siitä hieno peli, että sen säännöt muuttuvat jatkuvasti ja jos yhdessä erässä käy huonosti, niin aina on mahdollisuus yrittää pelata seuraavan kerran korttinsa paremmin. Ei haittaa, vaikka menisi vetybuumi, kannabisbuumi tai vaikka tekoälybuumi täysin sivu suun, koska pian säännöt taas muuttuvat ja aina tulee uusia täysin erilaisia tilaisuuksia tehdä paljon rahaa.
Jos olet kävelevä suomalaissijoittajastereotypia eli sijoitat isoihin amerikkalaisiin teknoyhtiöihin tai vannot Buffettin oppien nimeen, niin nyt korvat höröllä! Syklisissä yhtiöissä on aivan mielettömän valtava potentiaali viisin- tai kymmenkertaistua silloin kun siirrytään yön synkkyydestä kohti kultaisia vuosia. Homman vaikeus on siinä, että syklisiin täytyy sijoittaa silloin kun markkinatilanne on toivoton ja ostoksesta puhuminen hävettää mahdollisimman paljon. Myös kaikki perinteiset tunnusluvut sekä ajatukset vallihaudoista tai kilpailueduista pitää heittää romukoppaan, koska niillä ei tee syklisissä mitään.
Kuuluisa sijoittaja Wayne Gretzky sanoi aikoinaan, että luistele sinne mihin raha on menossa eikä sinne missä raha on ollut. Tämä on aina yhtä epäsuosittu mielipide, ja siksi se on totta, mutta tällä hetkellä on huomattavasti todennäköisempää, että seuraava Tesla tai Nvidia onkin Outokumpu tai YIT, kuin Tesla tai Nvidia
Mutta kun minä haluaisin tietää, että onko AMC Holding seuraava Tesla/Nvidia…
Sykleistä kun puhutaan, niin sai juuri tehtyä nollatuloksen, joka päätti hirmuiset korona-ajan tappiot. Vaan pukkaako influenssasta jo seuraavaa sykliä alas.
Nyt on kyllä ollut viime aikoina pari niin loistavaa viestiä @Pohjolan_Eka:lta, ettei voi kuin hattua nostaa kun jaksaa ja julkisesti uskaltaa herätellä porukkaa näinä aikoina
En voisi olla enempää samaa mieltä siitä, että nyt on nimenomaan aktiivisuuden aika siellä osto- eikä myyntilaidalla, ja aivan erityisesti näissä tämän hetken sylkykupeissa. Toki sillä muistutuksella, että ne sylkykupit jotka ajautuvat isoihin pitkäaikaisiin ongelmiin olisi tärkeä osata välttää.
Itse aloin katselemaan rakennusyhtiöitä tositarkoituksella jo vuosi sitten, eli ihan liian aikaisin. Se on juurikin niin, että rakennusala tulee kyllä aikanaan elpymään ja syklin yli ilman isoja osumia selviävät grynderit tulevat lähes täysin varmasti tuplaamaan, triplaamaan tai enemmänkin, vain ajankohta on arvoitus, kuten toki sekin ketkä selviää ilman niitä isoja osumia
Rakennusalasta mielenkiintoisen tekee mielestäni sekin, että sieltä löytyy ihan jokaiseen makuun erilaisia riskiprofiileja:
On Skanskaa joka lähti hervottomalla nettokassalla heikkoon sykliin eikä siltä kastu edes varpaat tässä myllerryksessä, ja uskallankin sanoa sen nousevan vähintään +50% jossain vaiheessa seuraavan 5v aikana.
Sitten on Bonavaa ja YIT:tä jotka onnistuivat ylivivuttamaan itsensä heikoimmalla mahdollisella hetkellä ja ovat nyt enemmän tai vähemmän kuilun partaalla. Jos nenä pysyy pinnan yläpuolella niin nämä tulee moninkertaistumaan seuraavan noususyklin aikana, toisaalta riskinä on myös arvon pysyvä tuhoaminen jos joutuvat keräämään pohjilta isosti omaa pääomaa tai pakkomyymään tasettaan huonoimmalla mahdollisella hetkellä.
Ja sitten on kaikkea tältä väliltä, JM:ää, SRV:tä, Constia, Kreatea, Veidekkeä, NCC:tä ja vaikka mitä. On hyvin syklistä grynderiä, tasaista urakoitsijaa, puhdasta infrarakentajaa ja kaikkea näiden väliltä.
Vuosi sitten hakattiin alas Konecranesin ja Cargotecin kaltaisia syklisiä, nyt vuorossa on rakennusyhtiöt, seuraavaksi sitten jotain muuta. Syklisiä yhtiöitä nimenomaan pitäisi uskaltaa katsoa silloin kun sykli niillä on heikoimmillaan ja pörssi niitä hylkii, tämä on kyllä aika ajoin hankalaa itse kullekin.
Mikä sen YIT:n tai Kreate:n katteet nostaa ensi vuonna? En olisi noin positiivinen rakennusalan osalta ainakaan Suomessa, jossa verotus ja maankäyttöpolitiikka on politisoitu.
Ihan hyviä kommentteja, mutta aktiivisesti tämän foorumin mielialoja seuranneena, monttu oli jo viime syksynä ja suurin osa all-in. Nyt kun lasku on jatkunut, kaikki on silti ostanut lisää koko ajan ja tuo all-in senkun kasvaa. Joku rahanpainokone on siis keksitty ja toinen toistaan on edellistä viisaampia?
Ne, kenellä on käteistä jäljellä ja paljon, on vasta pääsemässä sinne river cardille, jossa peli ratkaistaan niiden parhaiden tuottojen osalta. Mutta jokainen tavallaan.
Pörssi etenee vuoden etu-ajassa, eli jos rakennussektori palautuu 2025 on isot pojat jo analysoineet mitkä rakennusfirmoista selviää voittajina kun taas palataan kasvu-uralle ja tankkailevat parhaillaan.
Alan karsinta on jo kovassa vauhdissa. Itselläkin jo YIT:täkin melko kasa kertynyt kun halvalla on saanut, joten itse uskon sen selviytyvän yhtenä voittajista tästä myllerryksestä. Yksi iso pointti on mitä tekee Ruotsalaiset rakennusyhtiöt, tulevatko haaskalle.
Tilanteet elää, olin jo keväällä all-in, mutta kun osa firmoista otti pohjilta pomppua ylös jopa 20%-30% niin myin hiukan pois koska aggressiivinen poimintani pohjapilkeillä nosti ylipainoon tiettyjä osakkeita, ja salkku palautui myynneillä alle 90% osakepainoon. Nyt ole ostanut halventuneita takaisin ja muitakin ja ollaan jälleen 100% osakepainossa, varmaankin kolmas kerta jo tänä vuonna, kun asiat tapahtuu nykyään niin nopeasti ja isoilla liikkeillä markkinoilla.
Aloin juuri katsomaan/kuuntelemaan.
