Lisäys: Fedin mandaatti on siis pitää inflaatio kurissa (2 % maastossa) ja samalla pitää työttömyys niin alhaalla kuin mahdollista ilman, että inflaatio lähtee lavasta. Tässä mielessä kaksoismandaatin korostaminen viestii, ettei inflaatiota nähdä niin pahana mörkönä enää.
Kumpa @Marianne_Palmu tulisi jo lomilta niin saataisiin oikea Fedin korkokokousseuranta!
Fed sanoo ettei korkoa alenneta ennen kuin on varmaa, että inflaation siirtymässä kestävästi 2 prosenttiin. Riskit ovat nyt paremmassa tasapainossa heidän mukaansa, verrattuna esim. tässä suhteessa surkeaan kesäkuuhun.
Ja toistoa tulee näissä:
Indikaattorit osoittavat, että talous jatkaa nopeaa kehitystä.
Työmarkkinat ovat palanneet pandemiaa edeltävälle tasolle.
“If inflation moving down quickly or more or less in line with expectations, growth remains reasonably strong. And the labor market remains consistent with its current condition, then I would think that a rate cut could be on the table at September meeting”
Pahoittelut, en löytänyt mitään järkevämpää - about samoja asioita pyöritellään. Powell on oman mielikuvani perusteella joukkonsa kanssa varmempi kuin aiemmin. Jätän seurantani tähän.
Muutama nosto päivän Vartista, joka lähestyy kylläkin puolituntista.
Euroopan palvelualojen inflaatio jököttää 4 %:ssa. Tämä on koronlaskuja janoaville vähän nihkeää. Hyvä uutinen on, että kuukausitasolla inflaatio on jälleen jäähtynynyt nopeasti. Ja, bisneskyselyissä palvelualan firmat ovat jäähdyttämässä rekryaikeitaan. Tai siis, tämä on hyvää kunhan se ei mene överiksi ja kaada Euroopan talouden orastavaa huteraa elpymistä yli laidan.
Kaiken kaikkiaan inflaation pitäisi sallia EKP:lle lisää koronlaskuja, vaikka ehkei ihan heti. Ehkä koronlaskujen myötä aurinko paistaa joskus Hesulin risukasan havuneulasiin?
Euroopan tuloskausi. Tulokset ovat kääntymässä odotetusti kasvuun, mutta samalla massiivinen suurfirmojen negarisuma varjostaa tunnelmaa. Videolla pitkä litania firmoja Volvosta L’Orealliin.
Kävin myös lempifirmani Microsoftin tulosta läpi sekä Metaakin. Noilla on omat ketjunsa, mutta pörssissä AI on nyt kuuma narratiivi joten havainnot firmojen investointiaikeista ansaitsee paikkansa myös tässä ketjussa.
Tuo viimeinen lausahdus on kyllä oivallinen muistutus, miten nopeasti tämäkin investointibuumi voi jäähtyä.
Pörssien suuntaa liikuttaa vahvasti asuntomarkkinat ja rakentaminen. Floridassa alkaa olemaan merkkejä kuplasta. Tuhannen taalan kysymys on mitä tulee tapahtumaan rulevina kuukausina. Big Short -leffan ja subprime -kriisin skenaarioissa tuskin mennään mutta kannattaa seurata tarkasti. IG:stä löytyy hyvä linkki ruohonjuuritasolta.
…USA:n talous ei liene niin vahva kuin ulospäin näytää totesi myös Gundlach eilen.
@Jukka_Lepikko:ltä jälleen mielenkiintoista tekstiä, jossa riittää luettavaa ja pohdittavaa. Kirjoituksessa mennään historiaan ja käsitellään mm. väestöpyramideja.
Yksi näkökulma maailmantalouden tilanteeseen tämän vuoden osalta, eli Maersk odottaa konttiliikenteen volumien kasvavan tänä vuonna 4-6% (aiemmin olivat arvioineet 2.5-4.5%).
Ilmeisesti aktiviteetti on vilkkainta Tyynenmeren altaalla ja tämä ei toki yllätä Yhdysvalloista tulevien positiivisten signaalien osalta. Toki hyvä kysymys on kuinka pitkään tätä jatkuu, mutta näkisin tämän olevan ihan mielenkiintoinen indikaattori tämän vuoden osalta tilanteesta.
Hesulin pörssiin ei ainakaan fiskaalielvytystä näyttäisi olevan tulossa. Ollaan makromielessä täysin sen varassa että keskuspankki tajuais laskea niitä liian korkeita korkoja
Globaali teollisuuden elpyminen näyttää ikävästi lykkääntyvän, sillä ainakin USA:ssa ISM:n ostopäällikköindeksin perusteella homma on jäänyt puolitiehen…
“The ISM Manufacturing PMI fell to 46.6 in July of 2024 from 48.5 in the previous month, firmly below market expectations of 48.8, reflecting the sharpest contraction in US factory activity since November 2023. It was the 20th decline in activity during the last 21 periods, underscoring the impact of high interest rates on goods demand, pressured by a fresh contraction in the level of new orders (47.4 vs 49.3 in June). In the meantime, backlogs fell at an unchanged pace (41.7), driving production to book a sharp decline (45.9 vs 48.5). The lower demand for capacity consequently drove employment to fall for back-to-back months (43.4 vs 49.4), aligning with other data that reflects a moderating labor market.”
otetaanpa nyt kaikki (tärkeät) luvut jenkeistä mitä tuli. Tai siis ensin BOengland laski odotetusti korkoa 5.25->5 tänään, mutta äänestys oli tiukempi (5-4), kuin odotettu 6-3. Siellä palveluinflaation stickyness kyrsi yhtä jäsentä odotettua enemmän.
Tässä siis tuotanto-odotukset laskivat mutta hinnat nousivat. Tästä sitten kurssit nappasivat noin (Dax futusta) noin 300 pinnaa pois, eli parisen pinnaa.
Tämä oli sikäli yllättävää että korot kuitenkin laskivat selvästi. Yleensä tämä on erittäin bullish osakkeille mutta kävikö nyt kuitenkin niin että suhdannehuolet voittivat? Bondi yield tosiaan laski, mutta oliko se vain rotaatiota osakkeista bondeihin? Kannattaa pitää mielessä Bondi ja osakemarkkinoiden koot, bondimarkkinan koko kyllä riittää heiluttelemaan osakkeita kovallakin kädellä. (siis jos niihin halutaan siirtyä)
Minulle tämä sinänsä “sopii” peruskarhuna, mutta onko nyt kuitenkin isompi niiaus ilmassa? Yleensähän volatililteetti kasvaa suhdanteen kääntyessä, mutta nyt viimeiset päivät on teknoissa olleet aika hurjaa alas-ylös-alas rallia.
Tarkistamatta ihan tarkkoja prosentteja mutta esim. NVIDIA ensin -7%, sitten +12% ja tänään -8%. Nvidian tykkinousun takana oli mm. Metan toteamus että nyt on osteltu siruja aika kovallakin kädellä, mieluummin yli-investoiden kuin ali. Seuraava vaihe voi olla ihan hyvin, että käy niin kuin sirujen kanssa aina ennenkin, kovin syklistä ja jätti-investointeja sulatellaan hetki.
Tähän nyt vielä Iran Israel päälle niin energia voi pompata. En haluaisi pilata tunnelmaa, mutta onhan nuo Iranin maaperällä tehdyt salamurhat nyt aika rajuja kuitenkin. Ei siis sodanjulistuksia mutta ohjukset lentää. No, se nyt vain sivujuonne.
Korot tekee pikku hiljaa sen mitä niiden odotetaan tekevän… Monelleko tulee yllätyksenä… Ainoa mitä nyt kyylätään on se että inflaatio saadaan sinne 2% vaikka väkisin… Vaarallista touhua… Aina tullaan vetämään yli…
Euroopassa kun kesälomat on ohi ja palataan rälläyksestä normimoodiin niin ollaan loppuvuosi kusi sukassa.
Ainoa mikä inflaatiota pitää yllä on palveluala… Ompa yllätys että palkankorotukset menee aika kokonaisuudessaan palvelujen hintoihin…
Oma veikkaus on että ne ikuisesti " normitilaan" tulleet korot tulevat vauhdilla alas… Näin kyllä aavistelin jo aienminkin mutta väärässä olin…
No kun on asuntoja ja osakkeita niin jonkinlaista tasapainoa varmaan tulee korkokäänteestä…
Ja eurooppa on täysin jenkkien armoilla… Niin valuutan kuin pörssin suhteen… Täällä ei edes korkoa voida laskea vaan ne menee aika lailla pariteetissa jenkkien kanssa.
Tässä on sekin, että jos öljyn kysyntä laskee niin sen hinta laskee, mutta jos palvelun kysyntä laskee niin palkat ei laske vaan porukkaa irtisanotaan. Liike on vain yhteen suuntaan kun kaikissa(?) muissa inflaation osa-alueissa liikettä voi tapahtua molempiin suuntiin.
Niin monessa maassa ei tunneta palkkajoustoa, tippejä ym… Jossa asiakkaiden vähyys/ myynninnsakkaus saattaa rokottaa suoraan työntekijää, ei työnantajaa… Silloin on luonnollista että kenkä viuhuu… Tosin näitä kausi yms… heilahteluja tasapainotetaan nytkin osa-aikaisilla, tuntityöntekijöillä, vuokratyöläisillä.
Toivottavasti ei tule, jos ajatellaan vaikka korkojen laskua selvästi alle 2 %:iin. Silloin taustalla lienee ikävämpiä syitä. Mutta vaikkapa niihin 2+ prosenttiyksikön korkoihinkin ihmiset oppivat kyllä suhtautumaan kuin entisajan nollakorkoihin. Ja kun niihin lukuihin mennään korkojen laskun eikä korkojen nousun kautta, synnyttää se varmasti taloudellista optimismia.
Kun ottaa vähän pidemmän kaukoputken esiin ja tiirailee osakemarkkinan tuotto-odotuksia pl. Usa, niin ei tämä liian pahalta näytä… jos uskoo Vanguardin porukkaa. Harmi ettei tähän ole listattu tuotto-odotuksia faktoreiden osalta kuin usan osalta.
En tiedä onko muilla ollut samansuuntaisia ajatuksia mutta itsellä tullut viime päivinä sellainen havahtuminen, että tuli selkeästi aliarvioitua venäjän hyökkäyssodan pitkäaikaiset vaikutukset euroopan talousalueeseen, varsinkin teollisuustuotantoon. Kyllä se halpa energia oli niin kriittinen osa kilpailukykyä globaalissa taloudessa ettei sitä kyllä helpolla paikata.
Nyt kun vaikuttaa siltä että protektionismi ja tietynlainen blokkiutuminen maailmassa etenee vain lisää, on mielestäni eurooppa kyllä vaikeassa tilanteessa. Tällä hetkellä energiaomavaraisuus ja suuri kotimarkkina, jolla ostovoimaa olisi kyllä kova juttu. Uskon että tulevina vuosina yhdysvaltojen markkinalla on saatavilla tuottoja ja kenties joillakin kehittyvillä markkinoilla, jotka saavat vetoapua dollarin heikkenemisestä. Toki yksittäisiä voittajaosakkeita löytyy aina kaikilta mantereilta. Tosin suhtaudun hieman varauksella yhdysvaltojen kotimarkkinan kysynnän vahvaan jatkumiseen, pandemian aikaiset säästöt ja tulonlisäykset alkavat olla syöty eikä korkojen lasku välttämättä niin paljoa auta siellä taloutta, vähän samansuuntaisesti kuin korkoja nostaessa monella suuryrityksellä oli jo rullattuna velka eteenpäin alhaisilla koroilla ja kotitalouksilla taas lukittuna halpa asuntolaina. Kiinteät korot toimivat molempiin suuntiin.
Hyvä nosto ja ei olla heittämässä kirvestä kaivoon! En kiireessä ehtinyt mainita tuota teollisuuden pientä osuutta Yhdysvaltain BKT:sta.
Sen sijaan tuo kehityssuunta on vähän lannistava, kun miettii myös muun maailman teollisuuden kehitystä. Ja pörssissä teollisuus on vahvemmin edustettuna, jos ei nyt kuitenkaan jenkki-indeksejä ohjaava voima kuitenkaan.
Saksa oli varmasti yksi riippuvaisimmista, mutta teollisuuden alamäki selvästi alkoi vasta vuoden 2023 jälkeen antaen viitteitä juuri noista pitkistä viiveistä. Tietysti selittäviä tekijöitä on varmasti muitakin kuin pelkkä halpa venäläinen energia. Autoteollisuuden muutos ym. Saksa elvyttää tällä hetkellä talouttaan suht merkittävästi alentaen nousseen energian hinnan vaikutuksia yrityksille, mutta tuskin se ikuisuuksia voi jatkua. Saksa hyötyi myös kasvaneesta Kiinan viennistä. Nyt näyttää siltä, että vienti on muuttumassa osin tuonniksi autoteollisuuden osalta. Eurooppa ei asettanut samanlaisia tulleja kuin Yhdysvallat vaan toimi huomattavasti lepsummin.
Minulla on sattumalta seuraavassa Vartissa erään ekonomistin ajatuksia aiheesta, mutta kun pohdit asiaa erinomaisesti jo nyt voin heittää muutaman lusikan soppaan.
Toisaalta on myös hyvä nostella tulevien Varttien aiheita jo etukäteen, jotta saisin lisää ajatuksia ja vasta-argumentteja mitä en itse keksi.
Dario Perkins, Lombardin (jonka maileja saan päivittäin Mariannen ja Antti J:n kanssa) makrohefe, argumentoi että pessimismi euroalueen suhteen on yliampuvaa.
Lyhyt kertaus: eurokriisin jälkeen ns. periferia (E-Eurooppa) kärsi pitkään tasetaantumasta ja setvi velkojaan. Tätä pahensi talouskuri, eli austerity-politiikka. Tunnetusti velkamassaa olisi helpompi sulatella, jos julkinen puoli elvyttäisi ja vahvistaisi tätä kautta yksityisen puolen runneltuja taseita. Noh, valtiot eivät näin tehneet mutta EKP pisti korot negatiiviksi. Samalla kun periferia oli vuosien sairaslomalla, ytimen maat kuten Saksa, Ranska tai jopa Suomikin velkaantuivat halvalla.
Inflaatio, mitä sota on ruokkinut, ja korkojen nousu on aiheuttanut elinkustannuskriisin. Eniten se on iskenyt juurikin ytimeen tai Suomen kaltaisiin maihin. Mutta, toisin kuin periferia 2011, ytimen pitäisi kestää ilman kriiseilyjä korkeammat korot. Vaikeaa on, mutta ei mahdotonta. Ranskassa riskit lienevät suurimmat, esim. yritykset ovat siellä velkaantuneet huolella, mutta tilanne on hallussa.
Sen sijaan periferia pitkien rakennemuutosten jälkeen suorastaan porskuttaa!
Elinkustannuskriisin lisäksi koronabuumin jälkeen maailmalla on iskenyt pahemman sortin teollisuuskrapula. Kuten Teemu sanoit, Eurooppa on melkoisen teollisuusvetoisempi alue eikä ihme, miksi täällä kärsimys on ollut suurempaa. Tämän taantuman pitäisi kuitenkin jossain kohtaa väistyä.
Tässä koostetta tulevasta Vartista. Huomatkaa tuo ylempi kuvaaja, mihin lisäsin Suomen omin kätösin. Siinä näkyy talouksien viennin ja teollisuuden osuus BKT:sta. Ei ihme, että meillä, Saksassa ja Ruotsissa on ollut vähän laihempi meininki!
IMF:n arvon mukaan Saksan talouteen, jossa virallinen narratiivi markkinalla on hyvin pessimistinen kun puhutaan “deindustrialisaatiosta”, tullut isku on jo takanapäin. Kallis energia rassaa, mutta siihen sopeudutaan.
Summa summarum, euroalueen ytimeen on iskenyt harvinaisen monta iskua palleaan. Hyvä uutinen on, ettei iskut jatku ikuisesti vaikka esim. Saksan autoteollisuudella on kyllä hiki otsassa puolustautua kilpailulta. Populistipuolueet ovat nousseet suuriksi Euroopassa. Tässä on se hyvä puoli, ettei julmaa austerity-politiikkaa uskalleta harjoittaa samassa mitassa kuin aiemmin. Täten (saksalais-)poliitikot eivät pääse pilaamaan euroalueen kasvua, kuten aiemmin. Ja, EKP on hereillä jelppimässä.
On totta, että alueena tämä on avoimena taloutena herkkä kauppasodille yms., mutta mielestäni nuo nostot ovat hyviä muistuttamaan ankeina aikoina ettei tämä ihan niin paha tilanne taidakaan olla.
Jos korot lähtevät, tai jatkavat, merkittävässä laskussa, niin eikö tässä pitäisi tulla käänteinen efekti Suomen kohdalla, eli asuntovelallisille alkaa jäämään enemmän käteen samalla, kun koronlaskun efekti ei vielä muualla Euroopassa näy juuri taloudessa, joka ruokkii jatkolaskuja? Vai onko tässä tehty perinteiset, että kun korot ovat korkealla, niin suomalaiset ovat hätääntyneinä ottaneet kiinteäkorkoisia niin, ettei koronlaskut sitten auta? Ylöspäin vaihtuvat ja alaspäin kiinteät - hyvä tuote pankille.
