Kävi kuitenkin mahtava tuuri että Eurooppa koki lyhytaikaisen energiashokin, joka pääosin jo takanapäin (vanhoihin hintoihin ei toki paluuta näköpiirissä). Ravistelua tarvittiin! Nyt energiapaletti on jo ainakin vähän monipuolisempi.
Käsittääkseni edelleen suomalaisilla on pääosin vaihtuvakorkoisia lainoja, ainakaan uutisointi korkoherkästä taloudesta ei ole muuttunut.
Täten voisi ajatella, että mikäli korot laskevat (ja taloustilanne ei muuten pahene) olisi se helpotus Suomen taloudelle ja kuluttajille. Ja, koska Suomen viennin määrä on peräti 40 % BKT:sta ja teollisuudenkin 20 % hujakoilla, maailmantalouden vauhdin pieni kiihtyminen ja varsinkin eurotalouden elpyminen ei ainakaan olisi haitaksi!
Viimeksi tänään Inderesin toimiston analyysikerroksen kahvipöydällä reflektoitiin, miten Suomi-firmoista ja etenkin viime vuosien listautujista saatiin aluksi epärealistisen hyvä kuva, koska talousympäristö paljastui myöhemmin helpommaksi kuin luultu. Ja, nyt vuorostaan on vaara että tuomitsee firmat huonommiksi, mitä ne todellisuudessa “normaalitilanteessa” ovatkaan. Siis varmasti keskimäärin ne ovat paljon keskinkertaisempia, kuin luultiin 2021, mutta tuskin ne ihan niin ribbeä ovat miltä nyt näyttää 2024 monen kohdalla.
Maakaasu on muutakin kuin energiaa. Merkittävä raaka-aine esim. lannoite- ja muussa kemian teollisuudessa. Eurooppalaiset lannoitetehtaat ahdingossa kun Venäjä painaa pillit punaisena maakaasusta valmistettua apulantaa maailman markkinoille. Sitä ei koske mitkään pakoitteet, kuten ei elintarvikkeitakaan.
Saksan (auto)teollisuudella on hiki otsalla. Finanssikriisin jälkeen Kiina alkoi investoimaan merkittävästi infraan ja kiinteistöihin. Tämä kasvatti hyvinvointia ja markkinoita Saksalaisille ja Eurooppalaisille yleensä ja peitti alleen Kiinan viennin vaikutuksia.
Kun Kiinan kiinteistömarkkina on kuplaantunut ja julkiset investoinnit ovat hyytyneet, uutta nousua etsitään Kiinassa taas viennistä. Saksan, Euroopan ja maailman kannalta tämä vaikuttaa sekä Kiinan kasvumarrkinoiden hyytymisenä ja sitä kautta Kiinaviennin sakkaamisena että kasvavana Kiinatuonnin vyörynä ja kilpailuna Eurooppalaisten kotimarkkinoilla.
Vaikka (saksalais-)poliitikot eivät pääsisi sanelemaan muiden EU maiden budjetteja on esim Brad Setserin näkemys edelleen, että varsinkin Saksan liian tiukka budejttipolitiikka pitää Saksan ja koko EU:n viennin ylijäämäisenä. Toisaalta tämä syö markkinoita muilta EU mailta. Toisaalta jos maailmassa useampi suuri talous yrittää yhtä aikaa elvyttää viennin avulla pitäisi jostakin löytyä maita jotka kykenevät kaiken tuonnin vastaan ottamaan.
Vaikea tässä on nähdä vientivetoista kasvua Euroopalle. Jostakin pitäisi löytyä eväät investoida lisää sisämarkkinoilla ja saada siten eurotalous elpymään sisäsyntyisesti. Vaikea tässä on myös nähdä, että Saksassa mikään olisi oleellisesti muuttumassa lähiaikoina. Sen verran syvällä usko tiukkaan talouskuriin ja viennin autuaaksi tekevään voimaan tuntuu olevan.
Sekä EU:ssa että sen ulkopuolella ongelmana on, että demografisen kehityksen seurauksena ostovoimaisten ihmisten määrä laskee. Merkittävää väestönkasvua tapahtuu enään maissa joissa ihmisten ostovoima on hyvin alhainen. Tämä on täysin uusi tilanne jota ei ole kohdattu koko teollistumisen historian aikana. Mistä kasvua jos kuluttajat vähenee?
Tässä Olli Koponen tviitti, shamaanit ja korot
Tässä on lisää asiaa samasta teemasta.
Sahmin sääntönä tunnettu ja luotettavana pidetty taantumaindikaattori on noussut yli kriittisen rajan.
Sahm-sääntö määrittelee taantuman alkaneeksi, kun kolmen kuukauden liukuva keskiarvo työttömyysasteesta nousee vähintään 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen 12 kuukauden alin työttömyysaste. Tämä sääntö perustuu havaintoon, että suurin osa taantumista seuraa nopeasti nousevaa työttömyysastetta.
Sahm-sääntö määrittelee taantuman alkaneeksi, kun kolmen kuukauden liukuva keskiarvo työttömyysasteesta nousee vähintään 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen 12 kuukauden alin työttömyysaste. Tämä sääntö perustuu havaintoon, että suurin osa taantumista seuraa nopeasti nousevaa työttömyysastetta.
Tykkään tavasta, jolla nykyinen makrotilanne summataan. Kontekstiin sopii hymiöt laidasta laitaan
https://x.com/KobeissiLetter/status/1819391315714441584?t=lVNQdHEpk7XLnsrpBuMGZw&s=19
Pahoittelut tästä jo etukäteen.
Otteita hesulisijoittajan päiväkirjasta
Hesulin suunnasta ja sielusta
Eilen se tapahtui. Kun näin atlantin takaisen salkkuni hehkuvan tummanpunaisena, tiesin, että se on saapunut. Suuri palo. Väistämätöntä. Kun terästä lämmittää tarpeeksi, lopulta sekin taipuu ja sulaa.
Kuin fysiikan lakeja seuraten, tiesin välittömästi sen leviävän myös Hesuliin. Hesulin horroksesta huolimatta. Kolmen vuoden ikirouta, kolmen vuoden menetetyt tuotot. Keväällä se nousee, alan viisaat miehet ja kuninkaat kauan sitten sanoivat. Ei kun syksyllä. Tai viimeistään vuodenvaihteessa. Sitten kun koronlaskut purevat muinaisella vanhalla mantereella. Se vaatii vain aikaa, sanoivat. Mutta miten paljon aikaa ja miten aika mitataan, sitä ei kukaan ole osannut kertoa. Ihmisen aika on eri kuin avaruuden aika. Koko ihmiskunta on vain tuhkaa ja atomeja ennen kuin avaruus on edes tiedostanut sen olemassaoloa.
Mikset seuraa intuitiota ja siirry muualle. Seuraa karttana koulutustasi, ammatillista kokemustasi, superegoa. Jossain hesulin toisella puolella on arvo-sijoittajan utopia. Nasdaq. Fairfax Financial. Berkshire Hathaway. Alphabet. Novo Nordisk. Olet tehnyt sen monta kertaa ennenkin, aikana ennen Hesuliin hairahtamistasi, aikana ennen kuin se mania tarttui sinuun. Katso niiden salkkujen satumaisia tuottoja. Satumaisia tuottoja, satumaisia yhtiöitä, ja niiden satumaisia vallihautoja. Vuodesta toiseen, agressiivisesti ja maailman parhaiden osaajien johdolla, ne kasvattanut omistaja-arvoaan. Kapitalismin mekka on ulottuvillasi. Sinun täytyy vain tehdä päätös.
Mutta siinä vaiheessa se saapuu. Se Ääni. Välillä se on sietämätöntä huutoa, joka laavan lailla tunkeutuu jokaisen ihohuokoseni läpi saavuttaen luuni ja ytimeni. Välillä se on kuiskailua, jonka viettelykselle ei vedä vertoja edes Odysseun seireenit. Ääni sanoo: osakesäästötili ja lähdeverot. Alhaisemmat välityspalkkiot. Inderesin osakeanalyysit. Yleissivistys. Regression to the mean. Osingot ovat oikeaa kassavirtaa. Vaikka yhtiöt ovat kotimaisia, niiden liiketoiminta on globaalia. Älä tee sitä, vaan tule tänne. Takaisin pimeyteen ja varjoihin, turvaan polttavalta auringolta, jota et enää tunnista eikä se tunnista sinua. Avaa Hesuli.
Joskus tunnen, miten Hesuli vie paitsi eläkesäästöni, se myös raivokkaasti repii sieluani pala palalta irti ruumiistani. Tiedän, että kun viimeisen tuomion aika koettaa, sieluttomat tuomitaan manalan syvimpään helvettiin. Helvettiin ikiaikaiseen mörnintään, jossa nousupäivät ovat pelkkä muisto. Kaukainen muisto ajasta maan päällä. Ajan kanssa nekin unohtuvat. Nyt on nimittäin liian myöhäistä, aivan liian myöhäistä. Enää ei voi kääntyä takaisin.
Yön pimeinä tunteina ainoa lohtuni on Charles Bukowskin sanoittama ajatus siitä, että jos olet menettämässä sieluasi ja tiedät sen, ainakin sinulla on vielä sielu jonka voit menettää.
Fed: talous on vahva, työllisyys hyvä, Soft landing etc
Markkinat: juuuhh varmasti, tainno hetkinen mietitääs hetki
Rokka: ohoh, jospa markkinat viimein ymmärtäisi talouden olevan suurissa ongelmissa, jopa moni inderes väestäkin alkanut epäilemään Fedin puheita joka on jo paljon Fed uskovaisille
Saadaanko 25 tai 50 pointsin vai jopa isompi pudotus? Luultavasti 50
Saadaanko pudotus syksyllä vai järjestävätkö hätäkokouksen ja pudotus tehdään aikaisemmin? Mahdollista sekin.
Oma veikkaus on suoraan 0.5 lasku alkuun, koska nyt alkaa vahvasti näyttämään siltä, että fedin sedät ja tädit ovat taas liian myöhään liikkeellä.
Jos ennen syyskuuta järjestetään hätäkokous laskua varten, niin eilinen laskettelu taitaa olla kevyt rykäisy siihen verrattuna miten jenkkilän indeksit kyykkää tuohon ilmoitukseen.
Tässä olisi ensi viikon ohjelmaa yhtiöiden osalta.
Iso maailma
https://x.com/eWhispers/status/1819376833827070001
Velimaailma
No ei se pörssien lasku kirkossa kuuluutettu ole; markkinat voivat kiittää Fediä nopeasta reagoinnista.
Kasvua tulee sieltä että sijoittaa aloille jotka kasvaa ja jättää sijoittamatta sinne jotka kuihtuvat. Ei se ole mikään sijoittamisen elinehto että ihmiskunnan tulee kasvaa…
Osa firmoista ja toimialoista kuolee ja osa kasvaa tai muodostuu tarpeiden mukaan. Ei minulla ainakaan paljoa paina sijoittajana se että kasvaako väestö jossain päin maakolkkaa vai ei. Pitää tietää missä busineksessä on tulevaisuutta ja mikä on hinnoiteltu siten että siitä voi tuottoa saada. Siksi en ymmärrä tätä vouhotusta väestömääristä…
Business joka ei toimi ja jolle ei ole kysyntää kuolee pois ja se mille löytyy kysyntää kukoistaa…
Mitä enemmän väestö kasvaa sen enemmän sinne muodostuu myös yrityksiä jotka kilpailee markkinasta… Itse en nyt ole vaan ihan samaa mieltä siitä että väestömäärän ja yritysten tuotoilla olisi joku vahva korrelaatio.
Heitätkö jonkun esimerkin alasta johon kannattaa sijoittaa vaikka asiakasmäärä vähenee?
Asiakasmäärä ei välttämättä ole sama kuin väestömäärä. Väestömäärän pudotessa voi tulla yllättäviä aloja tai ainakin yrityksiä jotka kukoistavat ainakin hetken.
Oma yritykseni on tästä jonkin näköinen esimerkki. Kysyntä putosi valtakunnallisesti niin alas ettei tuotetta kannattanut enää tehdä jokaisessa pajassa vaan riitti että muutama erikoistui kyseisiin tuotteisiin ja ne teetetään näillä yrityksillä alihankintana silloin kun tarve on. Omalla yritykselläni olisi hyvin vaikea toimia 2000 luvun Suomessa, 2024 menee oikein hyvin.
Edit:
Jalopuun kysyntä Suomessa:
2002 Seinäjoen Puukeskuksen jalopuuosastolle tuli täysi rekkakuorma pyökkisahatavaraa viikossa. Tähän päälle muut puulajit, arviolta noin 2 rekkaa viikossa, yhteensä siis kolme kuormaa viikossa
2021 Seinäjoen Puukeskuksen jalopuuosastolle tulee vuodessa 3 rekkakuormaa jalopuuta yhteensä.
Ensi hätään voisi kuvitella, ettei 2008 kannattanut erikoistua massiivi jalopuun jalostamiseen.
On Shamin sääntöä ja muita merkittäviä vinkkejä talouden suunnasta, mutta itse pidän toistaiseksi Warren Buffetin peliliikkeitä sijoittajille tärkeimpinä merkkeinä pörssien suunnasta.
Berkshire Hathaway on seisemänä kvartaalina peräkkäin myynyt enemmän osakkeita kuin ostanut.
Berkshiren käteisen osuus sijoituksista on nousut erityisen rajusti Q2 2024 aikana. Käteinen ei tietenkään makaa pankkitalletuksissa vaan USA:n valtion velkakirjoissa. Käteisen osuus on nyt 45%, osakkeiden 47% ja muiden sijoituksien 8%, kun tarkastellaan Berkshiren sijoitustoimintaa (Insurance and other).
Q2:lla Berkshire myi erityisesti Applen osakkeita (perusteluna verosyyt, uskokoon ken haluaa) ja heinäkuussa myyntilistalla on ollut toiseksi suurin sijoitus eli Bank of America. Lisäksi omien osakkeiden ostamista on vähennetty heinäkuussa.
Kaikki nämä ovat merkkejä siitä, että Berkshire uskoo osakekurssien yleiseen laskuun ja myös Berkshiren osakkeen laskuun. Vaikka Applen ja Berkshiren osakekurssit ovatkin edelleen nousutrendissä, on mielestäni tärkeämpää havainnoida nämä Buffetin peliliikkeet ja käsittääkseni hän on maailman seuratuin sijoittaja myös ison rahan piirissä. Uskon muiden sijoittajien seuraavan perässä ja USA:n pörssien suunta on alaspäin määräämättömän ajan.
Kuinka sijoittajat sitten reagoivat pitkäaikaiseen pörssikurssien laskuun. Lienee itsestään selvää, että osakerahastoista nostetaan rahaa pois ja ostetaan korkorahastoja. Tämä kiihdyttää kurssilaskua. On kirjoiteltu paljon siitä, että rahastosijoitukset ovat keskittyneet erityisesti Mag7-yhtiöihin ja teknologia sektorille, joiden on sanottu siksi nousseen arvostustasoiltaan liian korkealle. Pudotus voi olla raju. Nasdaq100 on tullut jo 11 % alas huipuistaan ja 30 % kurssilasku ei olisi mikään ihme tässä tilanteessa.
Raha hakeutuu turvasatamiin. Mitä ne ovat? USA:n valtion velkakirjoja. Optimisti tietysti uskoo Hesulin nousuun, mutta harvemmin on Hesuli noussut, kun USA-pörssit laskee.
Eli kun markkina kokonaisuudessaan supistuu niin yrityksiä kuolee ja lopuille jää isompi kakku jaettavaksi supistuneesta markkinasta?
Tämän ajatuksen kun siirtää pörssin mittakaavaan niin oikeaa osaketta poimimalla hyötyy markkinoiden supistumisesta, mutta jos on mukana kaikkiin hajauttamalla tai indeksirahaston kautta niin häviää.
Melko täsmälleen mitä ajattelin. En tiedä käykö esim. Nesteelle juuri näin kun muut supistavat ja Neste jatkaa uusiutuvien parissa ( ei taida olla vaihtoehtoja), mutta siinä voisi olla esimerkki. Oman näkemyksen mukaan maailmassa riittää ostovoimaa vielä pitkään. Riittääkö sitä kakkua kaikille jaettavaksi on tietysti olennainen huoli.
Luuletko että yritysten määrä markkinoilla on vakio? Ne joilla on kilpailuetua niin ne pärjää… Samalla tavalla se osakepoiminta toimii silloinkin. Voittajat voittaa ja ne jotka ei sopeudu niin tippuu markkinasta.
Jos vaikka kasvaviin markkinoihin olisi alueella 10 yritystä ja kasvu sakkaa ja lähtee laskemaan niin se voi olla että 3 yritystä lyö lapun luukulle koska eivät enää pärjää ja niiden asiakaskunta siirtyy jäljellä oleville yrityksille. Ei niiden jäljellä olevien yritysten liilevaihto edes välttämättä laske… Voi olla että muutama voittaja kahmii muidenkin markkinaosuudet…