S-pankin näkemys
Summarykuva alla, osakkeista neutraali näkemys, mitä nyt vähän Japania alipainotetaan ja kehittyviä markkinoita vähän ylipainotetaan.
4 tykkäystä
Pörssi riemuitsee hyvästä tuottajainflaatiodatasta, mutta samalla firmojen varoitukset heikosta kuluttajasta jenkeissä jatkuvat.
Viimeisimpänä Home Depot:
"Home Depot expects demand to stay tight through the rest of the year, as homeowners wait for lower interest rates before pursuing big projects.
The home-improvement retailer cut its outlook for comparable-store sales, saying it now expects a 3% to 4% decline, instead of just a 1% drop. The company also cut its guidance for diluted earnings per share.
Shares were little changed in early trading Tuesday. Shares of Lowe’s, Home Depot’s smaller rival, posted anemic moves (its quarterly earnings are due next week).
Chief Financial Officer Richard McPhail said spending was strained for products linked to big projects, particularly those that may require debt financing.
“Categories like kitchen, bath, lighting, flooring—all these categories that are components of larger projects have seen the greatest degree of softness,” McPhail said.
Home Depot’s comparable sales declined this quarter. It also logged fewer transactions, and the average size of those transactions fell too. Earnings slipped slightly on weaker margins."
38 tykkäystä
Erittäin tärkeä esilletuonti ja miksi. Noin 2/3 USA:n BKT:sta muodostuu amerikkalaisten kulutuksesta.
Yhdysvaltain talous koostuu neljästä keskeisestä osatekijästä, jotka ovat kotimainen kulutus, yksityiset kotimaiset bruttoinvestoinnit, tavaroiden ja palveluiden nettovienti sekä julkiset menot. Kotimainen kulutus on tärkein segmentti, koska se kuvaa kuluttajien hyvinvointia ja muodostaa noin 69 % koko taloudesta.
25 tykkäystä
Voiko tässä käydä kumminkin niin, että kuluttajan ostovoima on heikentynyt pidemmäksi aikaa käynnistäen uuden inflaatiokierteen (palkat) ja keskuspankit eivät siten pääsekkään laskemaan korkoja. Wall streetillä odotetaan kuumeisesti koronlaskuja, mutta todellisuudessa, jos yrityksillä ja kuluttajilla menee huonosti niin Fedin toinen mandaatti työllisyydestä alkaa nostaa enemmän päätänsä esiin.
Nämä ovat siis puhtaasti omia ajatuspalloja, joille en tieteellistä dataa osaa ottaa tueksi.
1 tykkäys
Euroalueen teollisuustuotanto odotettua heikompaa | Kauppalehti
“Teollisuustuotanto supistui euroalueella kesäkuussa vastoin odotuksia 0,1 prosenttia edelliskuun tasosta. Ekonomistit olivat ennakoineet kasvua 0,5 prosentin verran.”
“Vuositasolla teollisuustuotanto supistui 3,9 prosenttia, kun ekonomistit olivat ennakoineet 2,9 prosentin laskua.”
28 tykkäystä
FT: Saksan korkeat palkankorotukset uhkaavat jo koronlaskuja | Kauppalehti
Ja siitä vähän jäitä hattuun “inflaatio romahtaa” fantasiojille.
“Saksalainen ammattiyhdistysliikkeeseen kytköksissä oleva ajatuspaja WSI arvioi tiistaina, että nimellispalkat nousevat Saksassa tänä vuonna 5,6 prosenttia”.
" Lisäksi Euroopan keskuspankki EKP, että palkansaajakorvaukset nousevat tänä vuonna euroalueella 4,8 prosenttia vuodesta 2023."
"Erityisesti palvelusektorilla merkittävä osa kustannuksista on palkkakustannuksia. Palkkojen nousu pakottaa täten usein palvelusektorin yrityksiä nostamaan hintojaan, jotta toiminta pysyy kannattavana.
Myös muilla talouden sektoreilla pelko on se, että nousevia kustannuksia pyritään yrityksissä kompensoimaan hinnankorotuksilla. Noussut hintataso puolestaan lisää työntekijöiden palkankorotusvaatimuksia."
10 tykkäystä
Toisaalta kannattaa muistaa, mistä Eurooppa oikeasti kärsii: heikosta kotimaisesta kysynnästä. Ja tämän heikkouden heikoin ja suurin lenkki on Saksa, missä on vuosikymmeniä tietoisesti sorsittu kuluttajien ostovoimaa ja palkkoja vientiteollisuuden eduksi. Kun maailman markkinat eivät nyt vedäkään, on Saksan talous kurimuksessa.
Mikäli jos kun maailma menee yhä protektionistisempaan suuntaan Yhdysvallain suojellessa itseään ja Kiinan hakiessa markkinoita oman kriisitaloutensa tueksi muualta, on avotalous Eurooppa pulassa.
Vahva palkkainflaatio Saksassa voisi nurinkurisesti olla euroalueen pelastus, vaikka se tarkoittaisikin korkeampia korkoja. Jos siis nuo palkat menisi vielä kulutukseen. Nythän ongelma on ollut, että epäluottavaiset kuluttajat hilloavat sukanvarteen extratulonsa.
46 tykkäystä
Tämä varmaan jatkuukin niin kauan kuin hilloamisella ansaitsee korkeiden talletuskorkojen vuoksi.
Velattomat hilloaa eivätkä kuluta ja velalliset eivät kykene kuluttamaan kun korkeiden lainanhoitokulujen vuoksi ansioiden nousu valuu lainakorkojen maksuun tai ylimääräiset lainan lyhennykset ovat järkevämpiä rahankäyttökohteita kuin kulutuksen lisääminen.
Korkeat korot siis tekevät sen mitä varten niitä on nostettu, jäähdyttävät taloutta. Ikävämpi tietenkin etteivät näytä tehoavan palkkainflaatioon, se kun vaatisi lähinnä työvoiman ylitarjontaa.
8 tykkäystä
Tässä on vielä OP:n Hännikäisen ajatuksia näistä CPI-hommista. 
https://x.com/JariHnnikinen1/status/1823699708495249778
Ja tuosta vielä vähän noita lukuja.
29 tykkäystä
Päiväkauppiaat @Jukka_Lepikko ja @Tuomas_Tuominen olivat tulipunaisina tuoreimmassa Traders´Club -jaksossa.
Traders’ Clubissa esiteltiin aiemmin fundamentti-caset Volvo Cars ja Mobileye. Mitä näille yhtiöille ja niiden osakkeille nyt kuuluu? Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen luovat jälleen katsauksen markkinaan ja kertovat viimeisimmistä liikkeistä omissa salkuissaan.
Aiheet:
0:00 Intro 3:55 Pörssit nyt 13:39 Markkinakatsaus 17:48 Kurkistus salkkuihin
23 tykkäystä
@Marianne_Palmu ja @Antti_Jarvenpaa ajautuivat taantumasta keskustelemaan.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 “Nikkei romahti”
01:05 5 taantuman merkkiä
09:04 ”Is Federal Reserve behind the curve?”
17 tykkäystä
Hännikäiseltä tuli vielä lisää materiaalia inflaatiojuttuihin liittyen vähän tarkemmin ja eritellymmin jne.
9 tykkäystä
Huomenta! Kattavien inflaatioviestien seuraksi vielä väsäämääni makrokommenttia aiheesta (olin eilen Helsingissä, joten “pikakommentti” jäi valitettavasti tekemättä. Luvut olivat tosiaan juuri niitä oikeita tähän hetkeen ja vahvistivat odotuksia loppuvuoden ohjauskoron laskuista. Supercore-luvut ovat vuodentakaisesta edelleen kovin korkeita, mutta kk-tasolla on huhtikuun jälkeen nähty oikeansuuntaista kehitystä. Kun vielä työmarkkina jäähtyy, inflaatioriskitkin tasapainottuvat.
41 tykkäystä
Muutama nosto päivän Vartista.
Helsingin pörssi ja Saksan talouden muutamia indikaattoreita samassa kuvaajassa. Ei näiden ole ideakaan täysin rimmata, mutta mielestäni molempien liikkuminen samansuuntaisesti ei ole sattumaa. Hesuli on makrotalousvetoinen, teollisuusfirmapainotteinen pörssi. Ja Saksa Euroopan, Hesulin tärkeimmän markkina-alueen, suurin talous jossa teollisuudella on edelleen suhteellisen suuri painoarvo.
Voehan Kiina! Olen seurannut uutisvirtaa Kiinasta, mutta en ole nostanut aktiivisesti Vartteihin viimeaikaista kehitystä. Se johtuu siitä, että mikään ei ole juuri muuttunut vaan jo vuosia nostamani teemat, kuten kiinteistökuplan sihinä ja talouskasvumallin yskiminen, ovat edelleen vallitseva asioiden tila. Tässä Kiinan ongelmat summattuna yhteen kuvaajaan, eli maan kymppivuotisen velkakirjan korkoon.
En tiedä kuinka paljon korkoja Kiinassa manipuloidaan (viime päivien uutiset ovat olleet taas petro-yuan hihhuleille ikävää luettavaa), mutta jos valtion velan korko jokseenkin heijastelee sijoittajien käsityksiä maan a) talouskasvusta ja b) inflaatiotasosta, on meininki Saksan tasoa. Siis olemattoman hidasta kasvua luvassa. 
31 tykkäystä
CNBC:n videorapsaa ameriikan kuluttajaluottamuksesta. Selvä enemmistö pitää rebublikaanihallintoa parempana talouden hoitajana kuin demokraatteja ja kun nyt näyttää että demokraatit johtaa presidenttikisaa vaalikyselyissä näkyy se kuluttajaluottamuksen laskuna. Tämä siitä huolimatta että esim SP500 ja jenkkien työllisyys on noussut enemmän Bidenin kuin Trumpin aikana.
Vaikka amerikka ei ole teknisesti ottaen taantumassa, 3/5 osaa ihmisistä uskoo/kokee että on. BKT kasvaa koska hinnat nousee, eli ei ole taantumaa, mutta kun hinnat nousee palkkoja nopeammin ihmiset kokee asian taantumana.
Sitten selvittelyä kumman presidentin elvytys on kiihdyttänyt enemmän inflaatiota yms.
9 tykkäystä
USA talous republikaani- vs. demokraattipresidenttiyden aikana otettu oheisessa raportissa tarkasteluun. Kopion summauksen, sekä johtopäätöksen alle laiskoja varten. 
“Summary: The economy performs much better during Democratic presidential administrations than during Republican ones”.
" Conclusion
The matching of economic policy decisions and real-time economic performance is far from perfect. Some presidential administrations enact smart policies and run into bad luck, and others enact short-sighted policies and are blessed with good luck. Some might even get the results their policy decisions deserve. One would expect that the large role of chance would (almost by definition) cut uniformly across the partisan composition of presidential administrations. And yet the Democratic advantage in economic performance by partisan control of the presidency is striking.
As Blinder and Watson (2016) note in their abstract, the performance gap between Democratic and Republican administrations is “so large, in fact, that it strains credulity, given how little influence over the economy most economists (or the Constitution, for that matter) assign to the president of the United States.”
All of this seems worth knowing as people make their decisions about which candidates are likely to be better economic managers".
19 tykkäystä
Onko teillä korkoasiat kondiksessa?
Alla on OP:n Hännikäisen ja Nordean päälyytikon tviitit korkohommiin liittyen.
25 tykkäystä
Suomen Pankista katsomani tilastojen mukaan suomalaiskotitalouksilla on lainaa noin 140 miljardia, mistä asuntolainaa noin 106 miljardia. Keskikorko 4,6 %, asuntolainojen päälle 4 %. Lähes kaikki vaihtuvakorkoisia.
Yrityslainoja on 108 miljardia euroa. Keskikorko 4,7 %.
Jos oletetaan, että koko asuntolainakanta ei muutu mutta sen korko laskee 3 %:iin ja päälle tulee keskimäärin 0,5 % marginaali, putoaa suomalaisten arvioidut korkomenot vuoden aikana 4,2 miljardista eurosta 3,7 miljardiin. Tämä 500 MEUR on pois pankeilta (osinkopuolueelta), mutta se raha jää kuluttajien taskuun törsättäväksi esim. Keskon rautakaupoissa tai Nohon terasseilla tai vaikkapa Finskin lennoille.
Jos korkomenot puolittuisi, säästöä tulisi parisen miljardia. Sama firmoille, jos firmojen lainakorko karkeasti liikkuisi euriborin mukana. Marginaalit varmasti kovemmat keskimäärin.
Joka tapauksessa, vaikka nämä laskelmat tuskin vastaavat 100 %:sti totuutta antanee ne jotain osviittaa minkälainen “elvytys” Suomelle korkojen lasku olisi.
Toki talletuskorotkin laskevat, mutta niitä saa säästävät ihmiset jotka eivät kuitenkaan törsäile ja pyöritä taloutta.
Lisäys: kun korot nousivat nollasta yli neljään on vaikutus ollut päinvastainen. Tämä avannee hyvin, miksi yhdessä rajun hintojen nousun kanssa Suomessakin kuluttaja on ollut hieman alakuloinen!
76 tykkäystä
Tuo kattaa puolet 1.5% ALV korotuksesta, Googlen vastaus:" Hallitus päätti kehysriihessään korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista . Kyseessä on kehysriihen järein yksittäinen toimi, jonka arvioidaan tuovan valtion kassaan yli miljardi euroa lisää vuosittain.
12 tykkäystä
Mikä taantuma 
28 tykkäystä