Huomenta! Luin aamutuimaan WSJ:n artikkelia, jossa valotettiin hieman ongelmia Valkoisen talon poikkoilevien tulli- ja talouskommenttien taustalla. Moni yritysjohtaja on sen mukaan ottanut yhteyttä talousneuvonantajiin ja kaivannut johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä kauppapolitiikkaan. Seuraavana keskiössä ovat Trumpin jo aikaisemmin “mainostamat” ja huhtikuun alussa mahdollisesti voimaan tulevat “vastavuoroiset tullit”, joissa Yhdysvaltojen tullitasot tasattaisiin muiden maiden asettamien tullien ja muiden kuin tullitariffien kanssa. Tässä olisi kuitenkin noin puolen vuoden siirtymäaika.
Artikkelissa huomioitiin myös muutos suhtautumisessa talouteen ja etenkin osakemarkkinaan. Lainaus artikkelista:
Tämä ei päde skenaariossasi niille suomalaisyhtiöille, jotka toimivat globaalilla markkinalla, joita kuitenkin edelleen Hesulissa on onneksi jäljellä ja mikäli tuo on nimellinen kasvu, niin inflaation pitäisi olla vähemmän positiivinen kuin kasvu on negatiivinen?
Köyhimmät maat tietysti vielä kasvavat Afrikassa ja Aasiassa, mutta kaikkialla muualla lapsia syntyy liian vähän (alle 2,1 lasta per nainen) ylläpitämään nykyistä väestöä. Esimerkiksi Kiinasta katoaa sellaiset 700 miljoonaa ihmistä vuosisadan loppuun mennessä ja Japanista 60 miljoonaa ihmistä, koska heillä ei ole nettomaahanmuuttoa pitämään keinotekoisesti yllä nykyistä väestötasoa. Köyhempien maiden ihmiset kuluttavat huomattavasti vähemmän kuin varakkaimpien maiden ihmiset, joten ellemme näe valtavaa vaurastumista maailman köyhimmissä maissa, niin nettovaikutus maailmantalouteen lienee selvästi negatiivinen. Kun kaikki kehittyneet maat siirtyvät laskevan bruttokansantuotteen trendille, niin aika vaikeaa sitä on globaalinkaan yrityksen paeta, ellei sitten voita nollasummapelistä markkinaosuuksia.
Ollaan tää pari kertaa sun kanssa läpi käyty ennenkin. Tilastokeskus ei laadi fundamentteihin perustuvia väestöennusteita, vaan he suorittavat väestön kehityksen osalta teknistä analyysiä:
Tämän vuoksi nämä “ennusteet” vaihtelevat valtavasti vuodesta toiseen, riippuen mitä muutamana viimeisenä vuotena on tapahtunut:
Eli siis olet oikeassa, että mikäli Ukrainasta tulee valtavia uusia pakolaisaaltoja työikäisiä naisia ja heidän lapsiaan joka vuosi seuraavien vuosikymmenien aikana, niin Suomen väkiluku jatkaa kehitystään erittäin suotuisasti. Uskotko tosiaan tähän?
Kaikissa maissa on samanlainen laskeva trendi hedelmällisyyden osalta opiskeluaikojen pidentyessä, joten pitäisin aika poikkeuksellisena, että Suomessa keksittäisiin tähän jokin kansallinen ratkaisu, jolla saavutettaisiin 2,1 lasta per nainen:
Suomen nykyistä syntyvyyttä nostaa tuonne matalalle 1,25 nykytasolle se, että lapsia tekee vielä tälläkin hetkellä sukupolvi, joka kasvoi ennen sosiaalista mediaa tavaten ihmisiä kasvotusten ja tuohon lukuun lasketaan mukaan myös matalan koulutustason maahanmuuttajat, joita jatkossa otetaan maahan sisään vähemmän. Kun TikTok-sukupolven pitäisi lähteä lisääntymään, niin meilläkin lapsiluku tippuu vauhdilla tuonne 1 lapsi per 2 ihmistä ja alle, eli alkaen -50% väestö per sukupolvi -trendille. Ilman lapsia ei ole työvoimaa ja ilman työvoimaa ei ole taloutta.
Tämä on se johtava megatrendi, joka dominoi pörssin suuntaa tällä vuosisadalla. Ilmastonmuutoksesta on turha huolestua, kun ihmiset loppuvat kaikkialla sivistyneessä maailmassa kesken ennen kuin koemme merkittäviä haittavaikutuksia, ellemme sitten hyväksy massamaahanmuuttoa maailman köyhimmistä maista ja korvaa nykyistä väestöä heillä.
Ei niitä pelkästään ukrainasta tarvitse tulla, eikä ole tullutkaan. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ja sen eteen tehdään nykyään enemmän että sitä myös saadaan… Aasiassa on paljon ahkeraa työvoimaa joilla kiinnostusta tulla tekemään muutakin kuin nostamaan tukia.
Varmaan itsekkin tiedät että nettomaahanmuuttoa ja työhaluisia tänne saadaaan rekrytoimalla ihmisiä maista joille työnteko ja toimeentulonsaanti töistä on mielekästä. Politiikalla voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen että kuinka helposti tänne saadaan osaajia.
Ja samalla tavalla ne jenkitkin ovat kasvaneet kautta historian… Maahanmuutosta.
Kuten aiemmissa viesteissäni totesin, niin pörssin voi kyllä pelastaa massamaahanmuutolla ja ottamalla miljoonia ulkomaalaisia Suomeen voidaan myös estää tuleva väestöromahdus. Mitä köyhemmistä maista otetaan, sen enemmän lapsia syntyy. Näin myös Suomen talous ja sitä kautta pörssikin pelastuisi, edellyttäen että lapset saataisiin koulutettua kantaväestön tuottavuustasolle. Tälle skenaariolle on vain muutama este:
Maahanmuutto on nollasummapeliä ja kaikki maailman kehittyneet maat kilpailevat pian siitä samasta intialaisesta ja afrikkalaisesta työvoimasta. Tähän luetaan mukaan myös ne kehittyneet Aasian maat, jonne tarvittaisiin satoja miljoonia(!) uusia työntekijöitä tällä vuosisadalla pitämään taloutta yllä nykytasolla.
Väestönvaihto ei ole poliittisesti tällä hetkellä realistinen vaihtoehto ja erityisesti länsimaissa yritetään laittaa rajoja kiinni kulttuurin ja etnisyyden säilyvyyden puolustamiseksi, joka pahentaa väestökadon ongelmaa. Maahanmuutolla siis vain siirretään väestöromahdusta, ei korjata sitä. Pohjaongelmana on, että tarvitaan 2 lasta korvaamaan 2 työvoimasta poistuvaa eläkeläistä, jotta ylläpidetään talouden nykytilannetta ja niitä syntyy pian vain 1 tai alle. Edelläkävijämaa Etelä-Koreassa lapsia syntyy 0,75 per 2 ihmistä, eli -62,5 % alennus väkilukuun per sukupolvi ja trendi on vieläkin huononemaan päin.
Globaalit ihmisoikeudet ja laaja konsensus peruuttamattomista yksilönvapauksista estävät meitä pakottamasta kansalaisia hankkimaan riittävää määrää lapsia (2,1 lasta per 2 ihmistä) yhteiskunnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Vaikka tällainen vaihtoehto saattaa joskus tulevaisuudessa olla pöydällä, edes totalitaristinen demografiseen katastrofin kourissa painiva Kiina ei ole vielä uskaltanut asettaa lapsentekopakkoa, joten pitäisin sellaisen lainsäädännön syntymistä länsimaihin ajoissa varsin epätodennäköisenä.
Aika vaikea tästä lähtötilanteesta on nähdä, että miten maailmantalous ja pörssit eivät pidemmällä aikavälillä kääntyisi pysyvälle laskutrendille. Ehkä robotit ja tekoäly korvaavat ihmiset kokonaan työelämässä tai keksitään jokin vastaava valtava tuottavuusloikka, millä kompensoidaan työvoiman määrällistä romahdusta? Ehkä Teslan Gigafactoryissä tehdään jatkossa autojen sijaan vauvoja? Väestönkehityksessä on niin hurja liikemäärä, joten jos asialle ei tehdä mitään lähivuosina, niin muutoksesta tulee peruuttamaton ja tässä käy todella huonosti.
Kehittyneissä talouksissa talouteen valtavan lisäpiristyksen tuovasta väestökasvusta ollaan siirtymässä kohti taloutta pohjamutiin kiskovaan väestöromahdukseen. Helppo olla oman elämänsä Warren Buffett pörssissä, mikäli elää sellaisella aikakaudella missä talous kasvaa huimaa vauhtia itsestään ja kaikkien kansalaisten elintaso nousee vuosi vuodelta.
Ehkäpä samoista osaajista käydään kisaa mutta ei ne osaajat maailmasta tällä väestönkasvulla ole kovin nopeasti loppumassa. Niin kauan kuin aasiassa palkkataso ei oleellisesti lähene länsimaiden palkkatasoa niin porukkaa kyllä riittää. Ehkä niistä vajaasta 5miljardista riittää jokunen tännekin.
Tuottavuutta voidaan kompensoida noin, mutta miten kompensoidaan laskevaa kysyntää? Kaikki tietävät että lapsiperheitä parempia kuluttajia ei olekkaan. Tuottavuuden kasvattamiseenkaan ei välttämättä kannata investoida jos kysyntä laskee, eli ei tule olemaan helppoa robotin valmistajillakaan.
Väestötalouden logiikka aukeaa paljon paremmin, kun miettii asioita tutummilla termeillä. Jaetaan väestö karkeasti neljään osaan ja tehdään yleistävä yksinkertaistus:
0-20 vuotiaat eli Investoinnit. Tämän tuottamattoman ihmisryhmän ylläpito maksaa, mutta kaikki tulevaisuuden tulos perustuu heidän määrään ja laatuun.
20-40 vuotiaat eli Investoijat. Tämä ihmisryhmä päättää kansakunnan demografisesta ja taloudellisesta kohtalosta, kun he tasapainottelevat investointien tekemisen ja tuloksenteon välillä.
40-60 vuotiaat eli Tuloksentekijät. Tämä ihmisryhmä ei enää pysty vaikuttamaan tulevaisuusinvestointeihin, mutta he tekevät kovaa tulosta ja näin pitävät yhteiskuntaa kasassa.
60+ vuotiaat eli Poistot. Tämä ihmisryhmä on yhteiskunnalle tulosta rasittava taakka elämänsä loppuun saakka.
20-40 vuotiaat päättävät, että investoidaanko tulevaisuuteen tekemällä 3-7 lasta, tehdäänkö vain pakolliset ylläpitoinvestoinnit 2,1 lasta vai syödäänkö tulevaisuudesta tekemällä alle 2,1 lasta.
Suomen historian käännepiste tapahtui vuonna 1969, kun silloiset ahneet 20-40 vuotiaat jättivät tarvittavat ylläpitoinvestoinnit tekemättä ja jokainen kohortti siitä eteenpäin on toistanut saman virheen:
Vaikka 20-40 vuotiaat tekevät nämä päätökset tulevaisuusinvestoinneista, niin tuottavuus kasvaa läpi elämän ja yksittäisen ihmisen päätyminen poistoksi kestää sen 60 vuotta, joten ylläpitoinvestointien tekemättä jättäminen ei välittömästi näy valtion tulosrivillä ja oikeastaan se voi lyhyemmällä aikavälillä olla taloudelle hyödyksi. Lisäksi ongelmia voidaan hallita osakeanneilla (maahanmuutto) vaikka se omistuspohjaa hieman muuttaisikin.
Nyt kun lasketaan 1969+60 = 2029, niin pian tässä aletaan maksaa laskua edellisten sukupolvien kädestä-suuhun elämisestä, kun pakollisia investointeja kansakunnan tulevaisuuteen ei tehty. Poistot kasvavat nyt rajusti ja pysyvästi, mutta samalla 20-40 vuotiaiden pitäisi uhrata oma tuloseksentekokykynsä ja triplata investoinnit, että kurotaan kiinni kaikki 60 vuoden aikana Suomeen syntynyt investointivelka.
Jos pitäisi nyt tehdä kolmesta neljään lasta ja samalla hoitaa vanhukset, niin tämä yhtälö vetää väkisinkin koko systeemin kuralle. Koska 60 vuotta kestänyt peukaloiden pyörittely näillä näkymin jatkuu eikä edes ylläpitoinvestointeja jatkossakaan tehdä, niin lopputuloksena on rajusti ja pysyvästi supistuva valtiontalous. Saman ilmiön toistuessa kaikkialla länsimaissa, Etelä-Amerikassa ja kehittyneissä Aasian maissa on tuloksena laskeva maailmantalous ja pörssi.
Yhdysvaltain osakemarkkinoilla punainen on ollut kevään teemaväri. Joko rytinä alkaa hellittää, vai aletaanko pian nähdä vivutettujen salkkujen massalikvidointeja? Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen luovat jälleen katsauksen markkinaan ja kertovat viimeisimmistä liikkeistä omissa salkuissaan.
Aiheet:
0:00 Intro 8:18 Pörssit nyt 24:50 Amerikkalainen näkökulma 37:25 Kurkistus salkkuihin
Tässä on tavallaan se ironinen piirre, että jo ainakin 1990-luvulta lähtien länsimaissa on saarnattu maailman liikakansoittumisesta ja miten lapsettomuus on ekoteko. On maalattu kuvaa siitä, miten maapallo on kestämättömällä tiellä liikakansoituksen vuoksi. Onko viesti siis mennyt perille? Tehtiinkö lapsettomuudesta tuolloin trendikästä?
Hiljattain uutisoitiin muistaakseni Ylellä, että naisen pitäisi aloittaa lasten teko 27-vuotiaana, jos tavoitteena on 2 lasta, ja 23-vuotiaana, jos tavoitteena on 3 lasta. Kahdella lapsella ei vielä olla plussalla, kuten toteat. Miten hyvin nykyinen yhteiskuntajärjestelmä tukee tätä, voidaan kai kysyä? Entä asenneilmapiiri? Miehiäkään ei sovi unohtaa - vain harva on valmis alkamaan pyörittää lapsiperhearkea (yliopisto-)opintojen rinnalla, vaan mieluummin eletään pitkitettyä nuoruutta.
Tietysti samaan aikaan Aasiassa ja Afrikassa väki tulee nousemaan oletettavasti massoina keskiluokkaan eli vaurastumaan, mikä lisää kulutuskysyntää, vaikka länsimaissa se hiipuisikin. Huolena on ollut, miten tämä luokkanousu tapahtuu noissa maissa kestävällä tavalla ympäristön kannalta. Ehkä robotit ja tekoäly kykenevät tosiaan tekemään enenevissä määrin suorittavaa työtä, jolloin tarve halpatyövoimalle vähenee. Mutta synnyttääkö tämä puolestaan toimettomien joukon ihmisistä, jotka olisivat nimenomaan vaikkapa kädentaidoissa hyviä, jos robotti tekee työt halvemmalla?
En siis maalaisi aivan noin synkkää kuvaa, sillä ei kai sillä ole merkitystä, mistä päin maailmaa kulutuskysyntä tulevaisuudessa tulee. Samaan tapaan kuin tuotantokin on siellä, missä se on kaikkein kannattavinta. Koko maapallon väkimäärä toki kääntyy ennusteiden mukaan laskuun noin vuonna 2050.
*Edit. Jatketaan pohdintaa vielä hieman. @_TeemuHinkula taisi nostaa tässä ketjussa esiin, että väestön määrä (= kasvu) ja bkt per capita näyttää tilastollisesti korreloivan keskenään ainakin pidemmässä juoksussa. Ilmeisesti on siis niin, että esimerkiksi 100 miljoonan väestöstä nousee muutama huippulahjakas poikkeusyksilö, jotka luovat innovaatioita ja sitä kautta työpaikkoja vaikkapa 50 000 ihmiselle sekä siten nostavat koko edustamansa maan bkt:ta henkeä kohden. Sen sijaan 5,5 miljoonan joukosta nousee lähinnä turskaa.
Trump puhuu usein mitä sattuu, mutta nykyhallinnon avoin pohdiskelu taantumasta ja osakkeiden “detox”-periodista kannattaa ottaa tosissaan! Onko näkyvä käsi lähtemässä osakkeiden alta? Tätä pohdin päivän Vartissa.
SP500 korjausliike aiheuttaa paljon hälyä, vaikka kyseessä on melko lievä dippi vielä. Stonkseista maksetaan silti forward P/E 20x! Ja ennusteet on tehty talouden pöristessä mainiosti ennen kauppasotaa…
Pieni foliohattuilu sallittakoon… Kenties tämän sekasorron yhtenä motiivina on saada korot laskuun, sillä liittovaltiolla on noin 7 biljoonaa uudelleenrahoitettavaa velkaa tänä vuonna. Uskokoon, ken tahtoo.
Pieni foliohattuilu sallittakoon… Kenties tämän sekasorron yhtenä motiivina on saada korot laskuun, sillä liittovaltiolla on noin 7 biljoonaa uudelleenrahoitettavaa velkaa tänä vuonna. Uskokoon, ken tahtoo.
“Leave it to humans to find meaning where there is none.”
Jenkkihallinnon kimpoilu ei hyvin todennäköisesti perustu mihinkään järjelliseen strategiaan. Trump (ja peloissaan olevat vasallinsa) ovat osoittaneet jo useaan kertaan ymmärtämättömyytensä ihan perusasioista. Kuka enää uskoo, että sillä porukalla olisi kompetenssia suunnitella ja toteuttaa jokin tällainen operaatio?
Tai Hanlonin sanoin, “Never attribute to malice that which is adequately explained by stupidity.”
Trumpin taustajoukoilla voi toki ollakin ties minkälaisia katalia suunnitelmia ja juonia, miksei vaikka koko Yhdysvaltojen yhteiskunta- ja talousrakenteen uudelleen muovaamiseksi, mutta itse pääjehu vaikuttaa kyllä olevan sekaisin kuin seinäkello.
Seurasin muutama päivä sitten Trumpin lehdistötilaisuutta, jossa toimittaja kysyi tästä pörssilaskusta sekä Trumpin aiemmista taantumapuheista.
Trump ilmoitti, että tähtäin on kauempana ja lisäsi: “sitä paitsi, korot ovat tulleet alas”. Eli ei halua sanoa korkojenlaskua ihan suoranaiseksi tavoitteeksi, mutta ei malta olla mainitsematta tätä seikkaa heti sivulauseessa.
Joko korkojen lasku on itse tarkoitus tai sitten sillä puolustellaan tätä muuta sekasortoa.
ja mikäli tuo on nimellinen kasvu, niin inflaation pitäisi olla vähemmän positiivinen kuin kasvu on negatiivinen?
Ja ennusteet on tehty talouden pöristessä mainiosti ennen kauppasotaa… 
