Pörssien suunta (Osa 3)

Saattaa korkoihin tulla uusi normaali ja sen seuraukset…
…jää arvailujen varaan näin aluksi.

FED muistion mukaan jotkut *”officials” sanovat [Forever!]

Higher Interest Rates Not Just for Longer, but Maybe Forever

The tweak might be more important than it looks In their projections and commentary,
some officials hint that

  • rates might be higher not just for longer, but forever.

  • In more technical terms, the so-called neutral rate, which keeps inflation and unemployment stable over time, has risen.

4 tykkäystä

Taas tuollainen höpö-höpö-juttu. Kun ei kukaan, edes parhaimmat asiantuntijat pysty ennustamaan korkokehitystä edes vuoden päähän luotettavasti niin miten joku juustopää kuvittelee pystyvänsä siihen ikuisuusennustellaan? Mutta hyvää viihdettä ja ilmeisesti isot pojat ovat joillakin sektoreilla ostohousut jalassa.

52 tykkäystä

Juuri näin. Tässä alkaa tulla samat vibat kun aikoinaan nollakorkojen ennustettiin olevan ”ikuisia”.

12 tykkäystä

Yritin kaivaa viikonlopuksi jotain positiivista Euroopan talouskehityksestä. Brittien odotuksia alhaisempi inflaatio oli hyvä uutinen, mutta katselin heti perään Bloombergin haastatteleman brittiasiantuntijan arviot maan tilanteesta. Lyhyesti: Hän totesi Britannian olevan todennäköisin lamaan vaipuva valtio Euroopassa.

Mutta, löysin pientä valonpilkahdusta Ruotsista, jossa Riksbank nosti eilen ohjauskorkoaan 4%:iin. Ruotsin ongelmat erityisesti rakennusteollisuudessa muistuttavat Suomen tilannetta – joskin maan rakennus- ja kiinteistöalan kriisi on monella tapaa Suomea pahempi. Pahimmillaan Ruotsin tilanne voisi johtaa koko maan rahoituskriisiin ja merkittäviin häiriöihin kaikkien Pohjoismaiden rahoitusmarkkinoilla. Riksbankin johtaja kertoi kuitenkin eilen olevansa hieman aiempaa positiivisempi kehityksen suhteen.

Jutun otsikko lupaili ehkä hieman sisältöä enemmän, mutta positiivisen puolelle tämä menee – ainakin, jos on optimisti. Oman salkkuni ja sijoitusstrategiani kanssa optimismi on välttämätöntä.

The governor of the Riksbank said he has grown more confident that Sweden will avert a real estate-led financial crisis even as some landlords leveraged to the hilt are failing to refinance maturing debt.

“I think we have a slightly more positive view of where we’re heading, but we are very alert,” Erik Thedeen said in an interview at his office in central Stockholm on Thursday. “I’m a little bit less concerned of the tail scenario, a really bad scenario, but I’m still concerned that we have a highly indebted commercial real estate market. That is still an overall risk for the Swedish economy.”

“The muddling-through scenario is a fairly likely one,” Thedeen said. While that would mean avoiding a full-blown crisis, it is still “not good for the Swedish economy” and “not good for some of these companies,” he added.

The Riksbank on Thursday joined Swedbank AB and Nordea Bank Abp in forecasting two years of contraction for the biggest Nordic economy. Consumers have pared back spending, Sweden’s export markets are softening and builders are holding back on starting new projects.

Lopulta palaamme aina tähän. Inflaatio, inflaatio, inflaatio. (= korot eivät ole ihan nopeasti laskussa)

“Pysymme inflaatiotavoitteessamme. Piste.”

“The best thing that could happen for the commercial real estate market is that we reach our inflation target, because that will pave the way for a better economic development,” he said. “We will stick to the inflation target, period.”

image

19 tykkäystä

Jos/kun työeläkevakuutusyhtiöt alkaa sijoittaa yhä enemmän osakkeisiin, miten tämä tulee vaikuttamaan Helsingin pörssin yhtiöiden arvostukseen?

16 tykkäystä

tämä on ammattilaisilta hyvin vaarallista muiden rahoilla pelailua. ajoitetaan romahdukset. ei rommaukset aina nouse kuin korkit pintaan, olisi myös voinut tulla pitkä lama jos keskuspankit eivät olisi toimineet tai vastaava. jälkikäteen kaikki on niin selvää. entä nokia? kun se romahti 60€ => 30€, olisiko ollut all in. ei, kyllä markkinalla pitää olla nöyrempi.

4 tykkäystä

Kun eläkkeen saajat lisääntyy ja maksajat vähenee niin jotakin pitää yrittää. Ikävä kyllä tuolla “nostetaan riskitasoa” poltetaaan ne loputkin varat mitä eläkeyhtiöillä on.

Eläkkeen maksajien määrän väheneminen johtuu pienenevistä ikäluokista. Se aiheuttaa yhteiskuntaan paljon suurempiakin ongelmia kuin pienenevät eläkemaksut. Pörssiyhtiöille, joihin nyt meinaavat tumpata lisää rahaa, se tarkoittaa suoraan työvoimapulaa ja välillisesti asiakasmäärien pienenemistä. Eli niiden tuloksentekokyky heikkenee. Kurssit tietenkin nousee kun eläkeyhtiöt ostaa osakkeita tuloksista välittämättä, mutta mitenkäs käy kun osinkoja ei tule ja pitäisi kaivaa rahaa eläkkeiden maksuun?

Höpöhöpö. Suomen large capit ovat kansainvälisiä yhtiöitä, joiden tulevaisuuden tuloksentekokyky on aika vähän riippuvainen Suomen huoltosuhteen heikkenemisestä ja siten talouskehityksestä.

Mahdoton sanoa ulkopuolisena mikä on oikea allokaatio Kevalla osakkeisiin, mutta hyvähän se vain on jos näkevät että selviävät eläkevelvoitteista korkeammallakin riskitasolla - silloinhan se on vain ja ainoastaan järkevää nostaa osakepainoa jotta tuotto paranee.

32 tykkäystä

Sama tilanne kaikkialla länsimaissa

Ihanko siis tosissasi olet sitä mieltä, että olemalla pitkäjänteisesti suuremmalla hajautetulla osakepainolla eläkeyhtiöt häviävät varoja? Missä kohtaa historiassa on käynyt niin, että osakkeiden pitkän aikavälin tuotot ovat hävinneet muille pääomaluokille? Vai onko tässä nyt “this time is different” hetki, eli vaikka osakkeet ovat olleet ylivertainen sijoituskohde viimeiset vuosisadat, niin tästä eteenpäin näin ei enää olekaan?

Pahoittelut ei-niin-korrektista ulostulosta, mutta kertakaikkisesti en ymmärrä miten kukaan sijoituspalstoilla aikaansa kuluttava voisi olla sitä mieltä, ettei eläkeyhtiöiden pitäisi kasvattaa osakepainoa. Tämä siis ihan jo riippumatta markkinatilanteesta, mutta aivan erityisesti nykyisessä ympäristössä. Kun kyseessä on vuosikymmenien sijoitushorisontti, niin osakepainon pitäisi olla aina vähintään 100%, näin pikkaisen karrikoiden sanottuna, toki lyhyen aikavälin kassatarpeet huomioituna.

Hyvä pointti. Missään kohtaa historiassa väestö ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin nyt. Jossain päin maailmaa on aina voimakasta talouskasvua, tähän ei suomalainen eläkeyhtiö pääse kunnolla kiinni oikein millään muulla kuin osakesijoituksilla.

Mitä huonompana näkee Suomen tulevaisuuden, sitä enemmän pitäisi tähdätä nimenomaan kasvavista alueista hyötyvien yhtiöiden osakesijoituksiin. Mitä huonompana näkee Suomen tulevaisuuden, niin sitä selkeämmin pitäisi nähdä se, että osakepainon nostaminen on eläkeyhtiöille täysin välttämätön toimenpide, joka kaikkien talousoppien ja historian mukaisesti on taloudellisesti myös hyvin kannattavaa.

35 tykkäystä

Misää kohtaa historiassa on aiemmin oltu väestökehityksessä tällaisessa tilanteessa?

4 tykkäystä

Osaat varmaan myös täsmentää että missä päin maailmaa tällä hetkellä? Siis euro/dollarimäärältään, ei prosenteilla. Joku “Mubarian” bkt:n kasvu 100$:sta 110$:iin/hlö ei paljon vielä kasvua tarkoita vaikka on 10% nousu. Voisi kiinnostaa palstan piensijoittajiakin.

Viime vuonna tämä lopulta taas päti hyvin ja tänäkin vuonna elokuu meni miinukselle joten huoli pois sijoittajaystäväiseni!

12 tykkäystä

Kysyitkö tätä nyt ihan tosissasi? Mites esimerkiksi sellaiset pienet maat kuin USA ja Intia?

Tarkennan nyt, että oletko siis sitä mieltä, että maailman talous kääntyy pysyvästi reaalisesti laskuun? Tätähän se käytännössä vaatisi, että maailmanlaajuisesti osakemarkkinat (ja samalla globaalit suuryhtiöt joukkona) eivät tuottaisi myös jatkossa pitkässä juoksussa positiivisia reaalituottoja. Jos olet tätä mieltä, niin se sinulle sallittakoon, kaikenlaisia mielipiteitä saa ihmisillä olla. Eikä toki tästäkään asiasta yksiselitteistä täydellistä faktaa tietysti ole suuntaan tai toiseen kenelläkään esittää, ennustamisesta kun puhutaan.

USAn talouskasvu on kyllä ymmärtääkseni ollut koko alkuvuoden reaalisesti plussalla, eli suurempaa kuin inflaatio. Eikä oikein missään nähdäkseni ole tämän ennustettu muuttuvan. Korjaa toki jos olen katsonut väärin.

Ja näihin kovien reaalisesti kasvavien talouksien listaan voidaan lisätä sellaisia +100 miljoonan asukkaan maita kuin Vietnam, Indonesia ja Bangladesh. Kuten sanoin, aina jossain kasvetaan kovasti. Onhan koko maailmantaloudenkin kasvu tänä vuonna ollut reaalisesti plussalla.

7 tykkäystä

Usa:n bkt kasvaa alle inflaatio vauhtia ja rahoitetaan velalla. Intia 6% vuosikasvullaan on toki plussalla, ainakin niin kauan kuin länsimaissa on vara hankkia tuotteita joiden tuotantoa siirretään Kiinasta sinne.

Pientä piristymistä Saksan heikkoon dataan. Palvelut yllätti itse asiassa aika reilusti myönteisesti.

Onko nyt pohjat käsillä näin talousdatan näkökulmasta?

Edit: Mutta Ranska.


Ja koko euroalue. palvelut +, teollisuus -, yhdistelmä lievä +.

26 tykkäystä

Btw. Tätä ennen negatiivisten yllätysten sarja oli pitkä. Ei toki yksi vihreä vielä kevättä tee.

@OldFeki , mietin tismalleen samaa. Joo eihän tilanne ole juuri nyt erityisen hyvä. Mutta lukemia tulisi verrata odotuksiin - heikkoa odotettiin, ja aivan niin heikkoa ei tullut. Itse asiassa edelliseen mittaukseen nähden hieman noustiin. Onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä?

15 tykkäystä

OP:n Hännikäisen tviitti ostopäällikköindekseistä :frowning:

19 tykkäystä

korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö näitä ostopäällikköindeksejä tule tulkita seuraavasti?

Alle 50 luku tarkoittaa, että tilanne on heikentynyt suhteessa edelliseen kuukauteen?
Toisin sanoen jos joku PMI luku nousee esimerkiksi edellisen kuukauden 44–>46 se tarkoittaa kuitenkin sitä, että tilanne edelleen heikkeni suhteessa kuukauden takaiseen?

Eli oman tulkintani mukaan suunta on edelleen alaspäin vaikka luvut hieman nousevatkin edellisestä kuukaudesta.

7 tykkäystä

En oikein ymmärrä Hännikäisen reaktiota. Teollisuutta lukuun ottamatta euroalueen ostopäällikköindeksit kääntyivät kuitenkin nousuun. Tuskin kukaan välitöntä pomppua kasvun puolelle (PMI >50) odotti?

@investori86, PMI:t kerätään yrityksiltä siten, että ne kuvastavat liiketoiminnan muutoksia tietyn ajanjakson aikana (yleensä 1kk). Toisin sanoen, jos PMI nousee edellisestä kuukaudesta 44 → 46 on tilanne parantunut, vaikka kyseinen sektori ei vielä kasvakaan. Aidosti kasvun puolella ollaan, kun PMI on yli 50.

Tulkintasi siitä, että suunta on edelleen alaspäin (sektori supistuu) on oikea silloin, kun PMI on alle 50.

18 tykkäystä