Nyt taitaa olla se nousumarkkinan (alku-)vaihe, missä naureskellaan karhuille.
Seuraava askel osakkeiden kannalta, nousumarkkinan ollessa päällä jo yli vuoden maailmalla, on tuloskasvu. Se onkin nytkähtämässä liikkeelle, ehkä yskien mutta kuitenkin, Q3:sen perusteella.
Alkuvaiheessa nousua arvostuskertoimet tuppaavatkin nousemaan, kun osakkeet ennakoivat tuloskäännettä. Seuraavaksi korkeahko ~20x P/E pitäisi vähän laihtua kun tulokset kimpoavat:
Jep, tähän on molemmin puolin niin perusteltuja näkemyksiä että on vaikea sanoa. Sijoittajana voi tietysti varautua esim. suosimalla yhtiöitä, jotka pärjäävät palkkainflaatiossa.
Tämän lisäksi toimituskejtujen riskitasoa lasketaan hissukseen, mikä tuo tuotantoa takaisin länteen.
Demografian lisäksi inflaatiosta tekee ajanmyötä pomppuisampaa ilmastonmuutos ja sen vaikutus toimitusketjuihin. Ukrainan sota on hyvä muistutus miten sodat ja konfliktit voivat ruokkia inflaatiota. Maailma ei näytä kiihtyvän lämpenemisen ja toisaalta kiristyvän globaalin geopoliittisen tlanteen myötä menevän ainakaan vakaampaan suuntaan. Korothan voi nyt laskea nopeastikin, mutta olisin vähän varovainen seuraavien inflaatioyllätysten suhteen.
Tuosta EU alueen bkt käyrää. Ei oo noussut 2008 jälkeen vaikka teknologia kehittynyt valtavin harppauksin.
Väkiluku ei ole enää kasvanut ja työikäisten määrä laskenut.
Eurooppa on aika pitkälti ollut teollisuuden varassa joka ei tee juttuja parhaiten teknisesti. Jenkkifirmat ja kiinalaiset ovat esim alkaneet syödä autobisnestä, ja on vaikea nähdä miten esim Saksan hiilen innokas käyttö on esimerkki teknologiajohdosta. Lisäksi kehittyvät maat ovat vieneet helpompia bisneksiä.
Aika moni muukin asia on tullut rapakon takaa jälkijunassa.
Voi toki olla että täällä tehdään jotain maailman parhaiten hetken mutta pian se myydään ei euro omistajille.
Automaation ja robotiikan kasvun ajuri on kysynnän kasvu. Tuotantoa pitää lisätä ilman että työntekijämäärä kasvaa. Kun kuluttajat vähenee ei tarvetta tuotannon lisäämiselle ole ja siksi perusteet investoinneille puuttuu.
Kaukoidässäkään ei kuluttajien määrä kasva, mutta tuotannon tehostamiselle oli tilausta koska sieltä käsin alettiin tyydyttämään myös muun maailman tarpeita. Nyt näyttää että kasvu hiipuu sielläkin.
Ei toteutunut Nordean pääekonomistin toive. Seurataan FEDiä niin pitkään kun puhuvat koronnostoista, mutta ei perhana mitä me nyt tehdään kun ne alkoivatkin puhua laskuista. Ööh koitetaan nyt vaan sanoa että on riskiä vähän joka suuntaan - ehkäpä markkinat uskoo että me ollaan edes jollain tavalla tilanteen tasalla. Ja ei me voida kertoa mitä dataa me katsotaan, kun silloin me ei voida enään epämääräisesti vedota niihin.
Btw. voitaisko me ennemmin vaikka jutella siitä miten poikani menetti kaiken sijoittaessaan kryptoihin, pliis.
Tuosta alemmasta kuvaajasta näkee hyvin millainen ero syntyi, kun Fed reagoi finansikriisiin huomattavasti nopeammin kuin EKP. Toivottavasti samoin ei käy tälläkin kertaa.
Tämä sanottuna, rahoituskustannukset eivät ole mikään ihmepilleri tuottavuuteen. Samasta kuviosta näkee ettei nollakorkokausi saanut tuottavuutta mihnkään nousukiitoon tällä puolen Atlanttia. Tarvitsisi tehdä vähän rakenteellisiakin uudistuksia?
EKP ei koronlaskuja luvannut, mutta markkina röyhkeästi vaatii niitä silti. Parin vuoden päästä ohjauskoron odotetaan olevan jo alle 2 %! Euroalueen taantuman partaalla keikkuva talous ja jäähtyvä inflaatio ruokkii näitä odotuksia.
Joskin syklisille osakkeille tämä uutinen on jo ennakoitu. Onhan kotipörssissäkin Cargotecit, Konecranesit ja Wärrert pohjanneet jo yli vuoden päivät sitten.
Siten talouden kääntyminen lähinnä validoi näiden nousun järkevyyden.
Suomen talous on taantumassa. BKT supistuu 0,5 % vuonna 2023 ja 0,2 % vuonna 2024.
Kotitalouksien ostovoima elpyy vähitellen, mutta reaalikorkojen nousu kannustaa kotitalouksia säästämään aiempaa suuremman osan ansioistaan.
Yksityiset investoinnit supistuvat selvästi. Asuinrakennusinvestoinnit vähenevät voimakkaasti vuosina 2023 ja 2024. Korkojen jyrkkä nousu, yritysten nopeasti kallistuneet kustannukset ja kysynnän hiipuminen vähentävät yritysten tuotannollisia investointeja. Sekä asuinrakentaminen että tuotannolliset investoinnit vilkastuvat vuonna 2025, kun korkojen lasku ja viennin elpyminen luovat tilaa uusille investoinneille.
Julkista taloutta murentavat lähivuosina aiempaa huomattavasti heikompi verotulojen kehitys, sosiaaliturvamaksujen kevennykset sekä maksettavien sosiaalietuuksien, julkisen kysynnän ja korkomenojen voimakas kasvu
Ja ohjauskorko huitelee meidän näkökulmasta aivan liian korkealla. Ei välillä mitään järkeä suomalaisen näkövinkkelistä katsottuna. Joskus tästä maininnut aiemminkin kuinka ongelmallista yhteisvaluutassa oleminen välillä on, vaikka ehdottomasti euron kannattaja olenkin. Euroalueelle kun mahtuu kirjava joukko erilaisia maita, joille ei kaikille sovi yhtenevä rahapolitiikka…
Tästä voi vielä tulla isoja vaikutuksia maailman markkinoille ensi vuodelle. Onko jollain näkemysiä mihin suuntaan pörssi menee jos tahti jatkuu.
“Joulukuun 15. päivästä lähtien neljä maailman viidestä suurimmasta konttirahtiyhtiöstä, cma cgm, Hapag-Lloyd, Maersk ja msc, ovat keskeyttäneet tai lopettanut liikennöiti Punaisellamerellä.”
“Kriisillä on kaksi suurta seurausta: toinen maailmantaloudelle ja toinen sotilaallisen kärjistymisen riskeistä Lähi-idässä länsimaiden yrittäessä palauttaa järjestystä. Aloitetaan taloudesta. Suezin kanavan tulot ovat merkittävä tulonlähde Egyptille, joka on jo keskellä finanssikriisiä. (Israeliin vaikuttaa vähemmän, sillä vain noin 5 % sen kaupasta kulkee Eilatin, sen Punaisenmeren sataman kautta.) Maailmantaloudelle Suezin reitin pitkittynyt sulkeminen nostaisi kaupan kustannuksia, koska laivaliikenne ohjataan Afrikan ympäri. enemmän aikaa ja vakuutusmaksut nousevat. Lyhytaikaiset toimitusketjun häiriöt voivat johtua myös kaupan laajamittaisesta uudelleenohjauksesta”
Kyllä siellä tankkeria ja muuta vielä kulkee. Vihreät tuossa konttialuksia. Maerskilta ainakin pari siellä.
Että olisi jollain tasolla pörssin suuntaan liittyvää. Ei se evergreenikään nyt koko maailmantaloutta seisauttanut. Toki merkittävä kulkuväylä mutta maailmantaloudelle ei kai niin suurta vaikutusta kuin esimerkiksi mitä rahakeisarit Eu ja Maailmanpankki konttoreissa päättävät.
Yhdysvaltain asuntomarkkina alkaa toipua kaamosmasennuksestaan tuoreiden lukujen mukaan. Kirjoitin eilen aamulla makrokatsauksessa positiivisista signaaleista, ja iltapäivällä saatiin niitä lisää vanhojen asuntojen myynnin muodossa. Asuntojen myynti kääntyi vastoin odotuksia 0,9 %:n laskuun vuodentakaisesta. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, taso on edelleen hyvin matala, mutta suunta oikea.
Tänään makrokatsauksessa hieman itsereflektointia vuoden takaisiin näkymiin ja tunnelmia ensi vuoteen. Jään huomisesta alkaen joululomalle ja yritän jättää fooruminkin tauolle toviksi. Tammikuussa sitten jatketaan taas. Kiitos kaikille foorumilaisille tästä vuodesta ja ihanaa joulun aikaa!
Tässä vielä perään vuoden 2023 viimeinen Vartti, tuttuun tyyliin joulujakso!
Vartti venähti 35 minuuttiin ja mukana on niin paljon käppyröitä, että suosittelen vain videon katsomista.
Nostetaan kuitenkin muutamia hauskoja kuvaajia tähän.
Kulunut vuosi Varteissa. Osakemarkkinat nousivat maailmalla pomppuisasti, jatkaen syksyllä 2022 alkanut nousumarkkinaa. Sijoittajien kiivaasti odottaman korkohuippu saavutettiin, jos Yhdysvaltain 10v korkoa katsotaan, lokakuussa.
Vuodesta ei kuitenkaan odotettu tällaista. Strategit, ennustajat ja sijoittajat lähtivät vuoteen vaatimattomia tuottoja ja taantumaa odotellen. Sen sijaan saimme mehuisan teknohyperallin, missä isoimmat yhtiöt nousivat satoja prosentteja kuten NVIDIA. Taantumaennusteet osuivat vain osin. Euroalue frlittailee taantuman kanssa. Sen sijaan Yhdysvaltain talous yllätti.
Ei siis ihme, että pörssit nousivat äkäisesti kun enemmistö odotti laskua.
Tässä on muutamia koosteita vastaavasti tämän vuoden strategien odotuksista. USA-taantuman kanssa on eri näkemyksiä, mutta euroalueen taantumaa pidetään todennäköisen. Kiina rimpuilee. No, tuskin nämäkään osuvat mutta on kiva tietää mitä isoimmat ennustajatalot ajattelevat. Strategien tavoitehinta SP500-indeksille on vain 4800 pistettä.
Yhdysvaltain markkinan ja etenkin sen isoimpien yhtiöiden yliperformanssi on vakuuttanut yhä useampaa sijoittajaa keskittymään jenkkilään. Jos kuitenkin vähän puretaan viime vuosien huipputuottoja suhteessa käteiseen Amerikassa, niistä merkittävä siivu on muodostunut arvostuskertoimien noususta ja käteisen negatiivisesta reaalituotosta.
Nämä kaksi seikkaa tuskin toistuu seuraavan 10v aikana, ellei korot painu nollaan ja osakkeet taas kuplaan… Hyvä kuvaaja AQR:ltä.
