Tuossa aiemmin esillä olleessa twiitissä näkyy kuinka pohjainflaatio nousee ja laskee viiveellä “varsinaiseen” inflaatioon verrattuna. Palkat ei jousta alaspäin samalla tavalla kuin tuotteiden/raaka-aineiden hinnat kysynnän laskiessa(käyrässä pohjainflaatio ei koskaan miinuksella), mutta jos uusia palkankorotuksia ei tule niin pohjainflaatiokin kyllä laskee aikanaan.
1 tykkäys
Kyllä näitä mielellään lukee ja omaa ymmärrystä maailman tilasta avartaa. En varmasti ole ainoa, joka ajattelee näin, mutta en sen kummemmin osallistu keskustuun koska ei vain ole mitään topicciin liittyvää sanottavaa kun en ole asiantuntija eikä ole muutenkaan mitään näkyvyyttä Kiinaan. Siten tyydyn olemaan hiljaa ja lähinnä miettimään miten erilainen maa se onkaan. Ehkä voisi sillä tavalla pelkistää, että kun joihinkin yhtiöihin liittyen kuulee mainintoja Kiina riskistä, niin nämä jutut vähän avaavat kyseistä termiä, että mitä sillä oikein tarkoitetaan. Että jatka vain kirjoittelua jos jaksat vain, sepustuksesi tuovat ainakin minulle uutta vinkkeliä.
55 tykkäystä
Vuositason luvun tuijottaminen ei anna kerro koko kuvaa.
Esimerkiksi kuukauden päästä raportoitavan luvun yhteydessä tippuu pois viime vuoden 2,2% vertailukausi, ts. vuositason inflaatio tulee tippumaan kokonaiset ~2 prosenttiyksikköä sen tilastojulkaisun yhteydessä.
Olisiko sen jälkeen sitten oikein todeta, että nyt inflaatio alkaakin hellittämään? Ei. Viimeisen neljän kuukauden luvut kertovat jo selvästi rauhoittuneesta inflaatiokuvasta.
55 tykkäystä
33 tykkäystä
Päiväkauppaiden kerhon @Jukka_Lepikko ja Tuomas taas vauhdissa:
Y-sukupolvi on ohittamassa sodanjälkeiset suuret ikäluokat suurimpana väestöryhmänä länsimaissa. Mitä se tarkoittaa pörssien kehitykselle nyt ja jatkossa? Viikon Traders’ Clubissa Jukka ja Tuomas paneutuvat demografisiin trendeihin markkinailmiöiden selittäjinä.
0:00 Intro 1:15 Pörssit nyt 16:51 Markkinakatsaus 26:58 Demografiset trendit 38:24 Kurkistus salkkuihin
22 tykkäystä
Kyllä keskuspankkiirit ekonomistiarmeijoineen tämän tietävät. Jos MoM vauhti on 0,3 % on se silti liian kova tavoite huomioiden. Edes 0,2 % ei taida riittää.
Kannattaa pitää mielessä, että kuluttajahintaindeksi on yksi tapa mitata inflaatiota - ei ainoa. Siihen liittyy omat haasteensa kuten kulutuskorin valitseminen. EKP käyttää tietääkseni sellaista hajotelmaa, jossa se lasketaan energian (9,7 %), palvelut (45,4 %), ei-energia teollisuushyödykkeet (28,3 %), ruuan - ei prosessoitu ja prosessoitu (yht. 16,7 %) painoilla. Painot kävin äsken tarkistamassa EKP:lta Saksan tapauksessa. Nyt kuten tiedetään erityisesti palveluinflaatio on se ongelma ja sen paino on sattumalta ylivoimasesti suurin.
BKT hinnanmuutos on toinen oleellinen indikaattori inflaatiopaineille. Se on reaaliaikainen (tietysti BKT:n laskemisessa on pientä viivettä) siinä mielessä, että sen laskemiseen ei tarvita mitään kulutuskoria vaan heijastaa nimenomaan kansantalouden tuotannon hinnan kasvua. Tässä mittarissa on tietysti se nyanssi, että jos nimellinen BKT kasvaa hitaammin kuin reaalinen, niin tämä indikaattori laskee, mikä voidaan tietysti ajatella EKP:n tämän hetkisenä tavoitteena?
15 tykkäystä
Jos haluaa spekuloida EKP:n korkoliikkeitä niin tarviiko tietää kuin tuo EKP:n tapa mitata inflaatiota? Siihenhän niillä on se 2% tavoite.
1 tykkäys
Todellakin kiinnostaa. Itsellä esim tietopohja ja kyky kahlata läpi tai ylipäätään löytää ulkomaalaista relevanttia aineistoa on puutteellinen. Ei minulla ole mitään annettavaa näin laadukkaisiin keskusteluihin, mitä täällä käydään, mutta imen oppia, ihmettelen ja yritän ymmärtää mihin maailma on menossa ja olen kiittolinen, että saan näitä lukea.
Ps. Joskus tuntuu, että ehkä ihan erityisesti Oldfekin kirjoitukset ovat parasta mitä olen rahojen vastineeksi tässä sijoitustoiminnassa ylipäätään saanut, enhän olisi niitä löytänyt alkamatta sijoittamaan. Annan monta hävittyä tuhatta euroa anteeksi ihan sillä. Oldfeki voisi olla minkä tahansa valtakunnallisen lehden päätoimittaja ja laatia pääkirjoituksia, taso riittäisi heittämällä.
Minä kiitän ja vetäydyn takaisin hiljaisuuteen. Keskityn valittamaan laskevista kursseista. Sen minä sentään osaan ja täytyyhän jonkun kai sekin hoitaa.
61 tykkäystä
Apartment Listin reaaliaikaisella vuokradatalla koko kuluttajahintaindeksi olisi negatiivisen puolella vuositasolla.
51 tykkäystä
Nordrhein-Westfalen on väkiluvultaan Saksan suurin osavaltio, ja ensimmäinen, joka raportoin elokuun inflaatioluvut. Näitä lukuja pidetään usein signaalina koko Saksan trendistä.
Inflation in the German state of North Rhine-Westphalia rose to 5.9% on the year in August, up from 5.8% in July, indicating German inflation may unexpectedly rise.
August price rises were driven by monthly increases for clothing and shoes, household energy and alcoholic beverages and tobacco, offset somewhat by lower prices for food and non-alcoholic beverages and for health and beauty products.
(linkki)
Aika monien ennustuksissa EKP:n syyskuun koronnosto oli varma asia, myös omassani. Inflaatio ei noussut kuin hitusen, mutta suunta on väärä. Jos trendi on laajempi tähän ei voi olla reagoimatta.
20 tykkäystä
Dansken tyyppi ja Suomen BKT. 
13 tykkäystä
Kovaa deflaatiota Suomessa (elokuun ennakkotieto -0,88 %). Vuosiluku edelleen +3,35 %, mutta viimeiset 5kk menty jo deflaation puolella.
Kuukausitason tarkastelu paljastaa, että vuositason inflaatio tippuu alle 2 prosenttiin seuraavan 3 kuukauden aikana (seuraavat vertailukaudet ovat nuo kolme isointa palkkia). Sen jälkeen varmaan ekonomistitkin herää pelkäämään deflaatiota, kun lasku on liiankin kovaa.
75 tykkäystä
Tuossa vielä yksi tänään julkaistu tilasto. Pahalta näyttää ajatellen Q3 tuloskautta, sieltä voi ostonpaikkoja löytyä vielä kun nämä näpytellään osareihin.
25 tykkäystä
Seuraan ja kommentoin taloustilannetta, energiakriisiä, poliittisia päätöksiä, yritystukia, yritysten kehitystä, inflaation kehitystä jne. omissa ketjuissaan. Mutta ketju, jossa kaikki aihealueet lopulta yhdistyvät on kuitenkin “Pörssien suunta”. Tästä pitkähköstä viestistä tuli puolivahingossa hyvä esimerkki.
Aamulla uutisoidun tiedon mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 0,6 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Tarkastelujaksolla talouden kehitys näyttää olevan parempaa kuin EU-alueella keskimäärin, mutta se on osittain harhaa. Vuoden takaisesta bruttokansantuote on laskenut 0,4 prosenttia.
Toisen vuosineljänneksen arvonlisäyksen voluumi pieneni 0,5% teollisuudessa, mutta kasvoi 14,2% finanssialalla ja 7,3% maa-, metsä- ja kalataloudessa.
Isommassa kuvassa Suomen kasvu on taantunut ja se kulkee rinnan Euroopan talousveturin, Saksan, kanssa.
Saksan energiakustannukset ovat edelleen sotaa edeltävää tasoa korkeammat, ja niitä pidetään laajalti syynä siihen, että Saksan talouskasvu oli pysähdyksissä kesäkuuhun päättyneellä kvartaalilla supistuttuaan kahtena edellisenä vuosineljänneksenä.
“German industry is sending out an SOS, but the government continues to ignore an emergency that is now acute,” said Markus Steilemann, head of the VCI, the chemical industry lobby.
energy costs remain above prewar levels, and are widely cited as a reason why Germany’s economy stagnated in the three months to June after shrinking in the previous two quarters.
Lopulta kaikki kulminoituu poliittisiin päätöksiin ja niiden seurauksiin. Yritysten energiatuet olisivat Saksan vihreille mieleisiä, mutta SPD:n Scholz hylkäsi ehdotuksen energiatuista vaikka saman puolueen parlamenttiryhmä antoi niille tukensa.
FT:
The German government has rejected a proposal to subsidise power prices for energy-intensive industries, in a move business groups warned would cause an exodus of manufacturing to countries with lower energy costs.
The decision is a setback for Green economy minister Robert Habeck, who had argued that high energy costs were damaging the competitiveness of companies in Europe’s largest economy.
Habeck first unveiled plans for a subsidised electricity price in May, saying the government would spend €25bn-€30bn to ensure that big industrial consumers would not have to pay more than €0.06 per kilowatt hour (kWh) for electricity until 2030. The spot market price is currently €0.089/kWh.
Scholz’s rejection of subsidies could antagonise many in his party, the Social Democrats (SPD). Its parliamentary group recently backed the idea of offering industry a state-backed subsidised electricity price of €0.05/kWh.
The SPD and Greens’ smaller coalition partners, the liberal Free Democrats are firmly opposed, to the idea. Christian Lindner, finance minister and FDP leader, has argued that subsidised energy would only benefit big industrial groups. “It will distort competition between the big companies and the Mittelstand,” he told ARD TV, referring to the small- and medium-sized enterprises that are the backbone of Germany’s economy. “We can’t make all taxpayers, all companies — the baker, the trader, the Mittelstand firm — pay for a reduced electricity price for a few companies,” he said on Tuesday.
Energian hinta on edelleen yksi tärkeimmistä, ellei tärkein, yksittäinen asia taantuvan talouskehityksen taustalla. Suomessakin energian hintaa leimaa edelleen epävarmuus, joka hidastaa investointeja. Se nostaa osaltaan inflaatiota ja korkoja.
Lopputulos näistäkin tarinoista nähdään lopulta pörssi-indekseissä asti. Jotta mukaan saisi vielä hitusen geopolitiikkaa ja Venäjän aggressioketjun keskustelua: kuka tahansa niittaa lopulta Putinin, tekee suuren palveluksen koko maailmalle. Myös pörsseille ja sijoittajille.
PS. @Jukka_Lepikko, yleensä deflaatiota käytetään kuvaamaan yleistä hintatason laskua pidemmällä aikavälilllä. Toistaiseksi voisi olla parempi puhua inflaation kääntymisestä laskuun.
31 tykkäystä
Hintojen nousu on inflaatiota, hintojen lasku on deflaatiota.
“Deflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason laskua tietyn ajanjakson ajan.”
Jos valittu tarkastelujakso on 5 kuukautta ja hinnat laskevat, voinen puhua deflaatiosta.
33 tykkäystä
… ja yleensä tarkastelujaksona on tosiaan esimerkiksi vuosi, jolloin sisällä voi olla sekä deflatorista että inflatorista kehitystä.
Vuoden tarkastelujakso tasoittaa inflatooriset ja deflatooriset kausivaihtelut, joita on kuukaudesta ja kvartaalista toiseen. Myös inflaatiota tarkastellaan yleensä vuositasolla samasta syystä.
Jos otat tarkastelujaksoksi 5 kuukauden sijaan 6 tai 7 kuukautta, puhut taas inflaatiosta?
Tämä on totta…
9 tykkäystä
Yleensä tarkastelujaksona käytetään vuotta. Nyt kun inflaatiopiikki on laantunut ja vahva hintojen nousu näkyy pääasiassa peräpeilissä (esim. Suomessa 10-12kk sitten vuosi-inflaatiossa), vuoden tarkastelujakso voi antaa hyvinkin väärän kuvan inflaatiosta tänään tai edes tämän vuoden aikana.
Siksi paremman kuvan inflaatiosta saa tällä hetkellä käyttämällä jotain muuta tarkastelujaksoa, kuin 12kk.
24 tykkäystä
Tähän inflaatiokeskustelun väliin synttäripirskeet!
Helsingin pörssin karhumarkkina täyttää ensi viikolla 2 vuotta. Huiput tehtiin 6.9.2021. Nykyinen karhumarkkina on ollut syvyydeltään leppoisampi (-25 %, vs. joskus jopa 70 % laskuja), mutta kestoltaan jo pidemmän puoleinen.
Kaiken kaikkiaan nyt on mielestäni paljon parempi hetki osakesijoittamiselle, kuin kaksi vuotta sitten. Arvostustaso on tervehtynyt ja hypen merkit kuten IPO-buumi ja salkkareissa osakkeista puhuminen ovat tipotiessään.
96 tykkäystä
Ohessa Nordean ekonomisti Juho Kostiaisen mietteitä inflaatiosta ja talouskasvusta. Inflaatio on tippunut nopeassa tahdissa. Viimeksi näillä tasoilla oltiin kymmenisen vuotta sitten, jonka jälkeen inflaatio painui nopeasti alle 2%:n vuosikausiksi.
Tavoiteltu 2%:n inflaatiotaso ei ole enää kovin kaukana.
Juho varoittelee kuitenkin BKT:n osalta haastavasta loppuvuodesta.
Juholla on paljon muitakin mielenkiintoisia kuvaajia Twitterissä (X). Kannattaa katsoa.
Työttömyys on varmasti loppusyksyn teemoja. Kauppalehti kertoi aamulla 45:n pörssiyhtiön pitäneen tänä vuonna YT:t. Rakennus- ja kiinteistöalalla menee firmoja nurin. Tuskin työttömyystilastot tulevat ainakaan paranemaan.
Edit.
Aikaisempaan energiateemaan liittyen vielä tämä kommentti, joka selittää @Jukka_Lepikko :n vahvasti esille tuomaa inflaation laskua elokuussa…
Eli tämän laskentatavan muutoksen ja sen yhteydessä tapahtuneen laskentavirheen seurauksena inflaatio tippui elokuussa 0,7%. Näin ollen “todellinen” inflaation muutos elokuussa olikin -0,18%.
Valitettavasti näin. Tämä toimii varmaan ihan hyvänä esimerkkinä myös siitä, miksi inflaatiota lasketaan mielellään pidemmällä aikajänteellä, ja lähes aina vuositasolla.
23 tykkäystä
Kuten olen nostanut esille kuluttajahintaindeksin laskemiseen liittyy AINA omat ongelmansa ja laskuvirheitä sattuu. Kuluttajahintaindeksin vanhoja arvoja (historiaa) ei korjata.
“Tilastokeskus tekee korjauksen kuluttajahintaindeksiin sisältyvän sähkön hintaindeksiin, koska indeksiin on huomioitu virheellisesti hintojen nousu kahdesti.”
ja arvatkaa onko noita laskettu kahteen kertaan juuri silloin kun on saatu isoja arvoja. Toisin sanoen nyt nähdyt luvut ovat todellisuudessa pienempiä.
@Jukka_Lepikko toisin sanoen tuollainen pistekikkailu on aika riskialtista 
Varsinkin tässä tapauksessa tuo MoM inflaatioluku on käytännössä revitty ladon seinästä.
7 tykkäystä