Mun mielestä prosentteja koronapohjasta ei voi mainita enää kun hehkuttaa nousuprosentteja, kukaan ei osannut siihen ajoittaa. Nasdaq100 viimeiset 3kk +11%. Tässä mukana toissapäivän Biden-pressaksi nousu +3%.
Vernerin mainitsema heikko kurssireaktio hyviin tuloksiin näkyy myös Suomessa. Lähipäivien esimerkkinä on kuvaavasti Telia, joka tiedotti lukunsa. Kurssi kipaisi hyvässä, yli 4% nousussa, mikä oli ainakin itselleni kokonaistilanteeseen nähden ennustettavissa ollut reaktio. Pompusta suli samana päivänä iso osa pois ja nyt kahdessa päivässä on sulanut paljon lisää.
Mielestäni ollaan siinä vaiheessa trendiä, että mikään ei enää riitä. Samalla yhä pienempi määrä rahaa pyörii osakkeista toiseen kiihtyvällä tahdilla. Samasta kertoo velan määrän lisääntyminen markkinassa. Vivulla haetaan tuottoa, joka ei ole enää saatavissa millä tahansa lapulla, vaan riskiä pitää ottaa enemmän sekä rahoituksessa, että kohteessa. Velka ei kerro luottamuksesta markkinaan ja aikaan, vaan juuri päinvastoin. Matti Nykänen sanoisi tähän, että se on lähempänä, kuin myöhemmin.
10 tykkäystä
Mutta tämä on myös hyvä paikka ostaa laadukkaita firmoja joilla homma toimii myös paperilla. Tuntuu että kaikki tuijottavat vaan seuraavaa hypefirmaa ja siinä sivussa menee ohi hyviä tuloksia antavia firmoja, joilla on antaa myös todellisia näyttöjä luvuistaan.
10 tykkäystä
Ostopäällikköindeksit tammikuussa:
IHS Markit Flash GermanyPMI®: German PMI slips to seven-month low in January
https://www.markiteconomics.com/Public/Home/PressRelease/fb058ecfb88649d7a396eab9a41dcab3?hootPostID=36af1d2720b8b5f679289cdde3807594
5 tykkäystä
https://www.taalerivarainhoito.com/ajankohtaista/sijoitusblogit/aina-ei-tarvitse-ostaa-halvalla
Tämä tuli jo tuonne Embracerin ketjuun jaettua, mutta mielestäni hyvää pohdintaa osakkeiden (varsinkin kasvu) arvostuksesta tässä tilanteessa kun tiettyjen osakkeiden/sektorien kuplaantumisesta ja arvostuskertoimien venymisestä puhutaan.
"Perusajatus, johon kuuluisa yhdysvaltalainen sijoittaja Peter Lynchkin on viitannut, pitää edelleen paikkansa:
On parempi ostaa 20 % vuodessa kasvavaa yhtiötä hinnalla 20 kertaa tulos kuin ostaa 10 % vuodessa kasvavaa yhtiötä hinnalla 10 kertaa tulos."
"Tykkään aina puhua tästä pitämisen vaikeudesta käyttämällä esimerkkinä Yhdysvaltojen ”megavoittajaa” Amazonia.
Listautumispäivästään Amazon on monituhatkertaistanut sijoittajien rahat. Tuohon reiluun 2000-kertaiseen tuottoon kiinni pääseminen on yhtiöltäkin operatiivisesti lähes mahdoton suoritus, mutta sijoittajan näkökulmasta varmasti vaikeinta on ollut pitää kiinni osakkeesta panikoimatta. Vuosina 1999–2001 Amazonin osake laski -93 % ja vuosina 2007–2009 -62 %. Osake on menettänyt noin kolmanneksen arvostaan lukuisia kertoja, viimeksi vuonna 2018. Vuonna 2020 sen arvo laski koronakriisin vuoksi -26 %."
EDIT: En tiedä olisiko enemmän ollut kaffehuone materiaalia, mutta pörssien tämän hetken menoon ja tulevaisuuteen ajatellen katsoin sopivan myös tänne
29 tykkäystä
On parempi ostaa 20 % vuodessa kasvavaa yhtiötä hinnalla 20 kertaa tulos kuin ostaa 10 % vuodessa kasvavaa yhtiötä hinnalla 10 kertaa tulos."
Mulla lyö jotenkin tyhjää nyt. Mikä olisi sellainen firma Suomesta tai jenkkilästä joka kasvaisi 20% vuodessa hinnalla 20 x tulos?
12 tykkäystä
Suoraa esimerkkiä kummastakaan pörssistä en tähän hätään pysty etsimään, mutta tässä linkki miten tuo on tarkemmin määritelty
Lähinnä kasvu vs arvo
P/E 20 20% kasvulla
P/E 10 10% kasvulla
9 tykkäystä
Mulla lyö jotenkin tyhjää nyt. Mikä olisi sellainen firma Suomesta tai jenkkilästä joka kasvaisi 20% vuodessa hinnalla 20 x tulos?
Finviz antaa listan, jos hakee ehdoilla P/E < 20 ja EPS growth > 20.
8 tykkäystä
Kiitti @Ana12 , oli mielenkiinoinen haastattelu. Jeremy Granthamilla aika vahva näkemys kuplaantumisesta, muutaman kuukauden sisään poksahtaa, saas nähdä… 
Myös aika suorat sanat SPAC:eista, ei hyvää sanottavaa.
2 tykkäystä
Hieman sivupolulle mennään, mutta kun kysyttiin niin hyvin lähelle tällainen löytyy Suomestakin, nimittäin Kamux. Inderes 2020e EPS 0,56€, 2023e 0,96€ → 19,6% vuosittainen tuloskasvu. Tämän vuoden P/E 19,3. Vuosina 2017-2020 tuloskasvu ollut keskimäärin 17% vuodessa (0,35€ → 0,56€ (e).
27 tykkäystä
Mitenkähän suuren osan pörssikaupasta ja ostoista tekee muuten nykyään tahot, jotka ei katso yrityskohtaisia fundamentteja laisinkaan? Tällaisiksi tahoiksi laskisin passiiviset instrumentit ja suuren osan lyhyen aikavälin treidaajista, joihin liittynyt nyttemmin paljon Robin-Hood kidejä. Eikös nuo tee äkkiä suuremman osuuden päiväkaupasta kuin tuotto-odotuksia oikeasti laskevat tahot ja näiden välinen suhde vain kasvaa fundista välittämättömän massan puolelle?
Jossain vaiheessahan näiden passiivisten ja fundista välittämättömien spekuloijien paino voi kasvaa niin suureksi, ettei mitään laajempaa romahdusta voi edes tulla niin kauan kun niistä tulee kasvavaa rahavirtaa pörssiin. Onko mahdollista, että olisimme jo ylittäneet tuon kriittisen pisteen? Onko mahdollista, että passiivisten sijoituskohteiden rahavirrat kääntyy poispäin pörssistä ja mitä silloin tapahtuu, jos väkisin ostojen sijaan alkaakin tulla väkisin myyntejä hinnasta välittämättä?
Ehkä emme ole vielä ylittäneet tuota kriittistä pistettä, mutta passiivisen rahan osuus pörssissä näyttää jatkavan kasvuaan, joten jossain vaiheessa tästä voi seurata mielenkiintoisia asioita.
7 tykkäystä
Jos isompi rommi alkaa niin RH jengi tulee vain voimistamaan sitä kun kaikki lyövät lappua laitaan ja ostavat putteja.
4 tykkäystä
Mitä tarkoitat passiivisella instrumentilla? Onhan SP500 seuraavalla etf jotkut kriteerit, viimmeistään sen indeksin luovalla taholla. Toinen asia, market makerilla on lupa luoda tai terminoida etf osuuksia, sen alla olevan omistusten INAV täsmäämiseksi. Eli jos etf arvo ylittää liiaksi indeksin INAV voi market maker laskea lisää osuuksia markkinoille, jotta valuaatio pörssissä on sama kuin indeksi alla olevien omistusten valuaatio, ja toisin päin.
Ja itseasiassa olisi aktiivisen osakepoimijan näkökulmasta parempi, jos passiivisisiin (mikä se ininä onkaan) tuotteisiin sijoittavien määrä lisääntyisi, silloin epätehokkuuksia markkinoilla olisi enemmän. Se, että passiivisia instrumentteja myydään sijoittajalta toiselle, ei määritä osakemarkkinoiden hintaa ollenkaan.
1 tykkäys
Tarkoitin juuri tuollaisia passiivisia ETF:iä, joihin viittasit. Kysymykseni onkin, että olisimmeko jo saavuttaneet sen lakipisteen, että passiivisten sijoitusten kanssa häntä heiluttaa koiraa eikä toisin päin, minkä lisäksi spekulointi vain kiihdyttää ilmiötä?
Sinäänsä juuri noin kuin sanoit markkinoiden tehokkuuden kannalta, ja näenkin tämän itselleni ja osakepoimijoille pitkällä välillä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Lyhyellä välillä taas nostaisin seuraavan lainauksen entistä korkeampaan arvoonsa “the markets can remain irrational longer than you can remain solvent”. Jos markkinoiden suurimmat ostajatahot ostaa fundista välittämättä, niin silloin varmaan kurssit voi nousta vaikka kuinka pitkään, vaikka tuotto-odotukset tuntuu laskevan käsittämättömän alhaalle.
1 tykkäys
Kyllä tuosta ihan järkevän kysymyksen saa aikaan. Viimmeksi kun asiaa tutkin, niin etf sijoittajat tekivät vain hyvin vähän hinnanmuodostuksen suhteen markkinoilla, suurin osa aktiivisten toimijoiden ansiota ja epäilen, että näin on nytkin ja myös jatkossa. Mutta ostavatko indeksitoimijat nyt suuria määriä kuplaantuneilla hinnoilla? Tätä täytyy tutkia.
2 tykkäystä
Esimerkiksi vihreän energian indekseihin on puskettu rahaa mielettömästi. Tämä ei voi vaikuttamatta kursseihin.
7 tykkäystä
Granthamin ohella varoittelijoihin liittyy myös Paul Singer. Hän oli vieraana The End Game podcastissa:
Singer on esittänyt ennenkin kriittiikkiä keskuspankkeja kohtaan. Esim. 2016 Singer totesi sijoittajakirjeessä velkakirjamarkkinoiden olevan rikki ja keskuspankkien luovan maailmanhistorian suurinta velkakirjakuplaa.
Nyt tässä The End Game podcastissa Singer sanoi:
16:30 =>
“There’s a really good chance of a tremendous surprise, and a surprise in the relatively near future. What would that surprise be, some combination of actual consumer price inflation bursting out and keeping on going."21:00 =>
"I think it is been senseless to own long-term bonds at these crazy yields. It doesn’t make sense even with current inflation to hold those instruments. No institution can meet their goals by owning those bonds. They’re no longer a hedge against equity portfolios. They are speculative instruments. When you buy something with no yield, where you can only make money if the yield goes from zero to -5 or -10, you’re engaged in speculation, you’re not engaged in investing.”
Täällä myös Singerin haastattelusta:
9 tykkäystä
Miljardööri Anttonen jyrähti. kehtaa epäillä Teslan ja Nesteen arvostustasoja 
8 tykkäystä
Nuo passiiviset instrumentit käytännössä noudattavat yksinkertaista aktiivista strategiaa: jos saat rahaa, osta. Jos nostetaan rahaa, myy. Hinnasta riippumatta. Tähän asti tämä toimintamalli onkin osoittautunut erittäin toimivaksi, kun rahaa on virrannut sisään ja hyvin toimineet instrumentit ovat hyvästä performanssista palkittu lisääntyvillä rahavirroilla, voimistaen efektiä entisestään.
Jeps, tiettyyn pisteeseen asti. Mutta jo tällä hetkellä nuo passiiviset strategiat ovat vallanneet niin ison osuuden markkinoista, että aktiivinen raha ei enää monissa tapauksissa pysty painamaan epätehokkuuksia oikeille uomilleen, vaan jatkuvat rahavirrat vain eskaloivat niitä. Jättäen aktiivisen rahan useissa tilanteissa aliperformoimaan suhteessa indekseihin, jolloin yhä useammat päätyvät valitsemaan vähäkuluisen passiivisen strategian yli korkean kulujen aktiivisen salkunhoidon. Rinse and repeat…
Chris Colella oli hyvä vertauskuva tästä. Mikäli sinun pitäisi ohjata umpikännissä oleva normaalikokoinen kaverisi kotiin ja hänen välillä eksyessään reitiltä, pystyt kääntämään hänet oikealle suunnalle melko vaivatta. Mutta mikäli kaverisi painaisikin tonnin ja hän lähtisi kulkemaan väärään suuntaan, hän jatkaisi haluamaansa suuntaan pysähtymättä estelyistäsi huolimatta, kunnes hän kohtaa jotain, mikä pysäyttää matkan teon…
Mitä suuremmaksi passiivisen strategian osuus kasvaa, niin aina sitä vähemmän on aktiivisia osanottajia markkinoilla, jotka ovat valmiita ottamaan päätöksillään kantaa arvostustasoihin (myyvät passiivisen ostaessa ja ovat valmiita ostamaan, jos passiivinen joskus päätyy myymään). Käytännössä olemme vasta kokeneet tuon aktiivisen rahan myyntejä passiivisen ostaessa, emmekä vielä sitä, kun passiivinen lähtisi myymään. Esim. 2020 maaliskuun osalta Vanguard ilmoitti, että heidän asiakkaistaan 91,7% eivät tehneet mitään toimeksiantoja ja nettorahavirrat sisään tuon lopun osalta olivat positiiviset.
Tämä asetelma tekee markkinoista aina epäelastisemman, kun yhä useampi tekijä “poistuu” markkinoilta osta ja unohda taktiikan autuuteen. Tämä taas johtaa isompiin hinnan muutoksiin ja volatiliteetin kasvuun. Teoriassa äärimmilleen vietynä (100% passiivisia toimijoita) tuo voi johtaa hinnan äärettömään nousuun, kun rahaa virtaa sisään ja vastaavasti hinnan putoamiseen nollaan, kun myyntejä toteutettaessa ketään ei ole vastaanottamassa myyntejä. Tämä havainnollistavana esimerkkinä, mitä kohti ollaan kuitenkin matkalla.
Tosiaan tuota passiivisen myyntiskenaariota ei olla vielä testattu. Mutta jos mistä tahansa syystä nuo passiiviset strategiat (mikä on ollut tähän asti se hodler ja järjestelmällinen ostaja) päätyvät myyntilaidalle niin ei sen voi kuvitella hyvältä näyttävän. Tämä on se FED:in pelkäämä “not-smooth market functioning” ja responssikin varmasti sen kaltainen.
15 tykkäystä