KL (maksumuuri): Vesa Heikkilä uskoo, että listautumisten kuiva kausi päättyy tänä vuonna.
”Sieltä voi tulla kerralla vähän enemmän yhtiöitä, kun otetaan tappi irti. Tällainen ketsuppipulloefekti voidaan tänä vuonna nähdä listautumisissa.”
Heikkilä totesi myös First Northista tulleen pikkupörssilista, eikä kasvuyritysten rahoituspaikka.
Osalle listan yhtiöistä First North on mahdollistanut todella korkean valuaation exit-paikan.
KL:n jutussa ei ainakaan mainittu listautumassa olevia yhtiöitä. Tässä toisessa KL:n jutussa puhuttiin toimialoista, joilta tulevia listautujia voisi tulla.
biotaloushankkeissa kannattaisi katsella myös pörssin suuntaan, hyviä hankkeita vailla rahoitusta
cleantechin puolelta voi hyvin löytyä listautujia, jotka liittyvät uuteen energiateknologiaan
Jos miettii toimialoittain niin Cleantechin, enegiateknologian ja ohjelmistoyhtiöiden lisäksi kiinnostusta olisi ainakin pelialan ja terveysteknologian yhtiöitä kohtaan. Tästä esim. sijoittaja.fissä oli hyvä kirjoitus.
Korkean teknologian kasvuyhtiöt tarjoavat sijoittajille parhaimman pitkän tähtäimen tuottopotentiaalin. Siksi myös asenteen on muututtava näitä suosivaksi. Riskinä on, että osalla kehitys ei kulje suunnitellusti ja sijoittajat kokevat tappioita. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma, kun mukaan mahtuu myös menestystarinoita ja sijoittajat muistava sijoittamisen kultaisen säännön – hajauttamisen.
Tietääkö esim @Sauli_Vilen tai @Mikael_Rautanen , onko Suomeen listautuessa listautumisen hinta kalliimpi vrt Ruotsi/Norja ?Miksi suomenpörssi näivettyy tähän tahtiin… Naapureilla listautumisia on kummiskin huomattavasti enemmän.
En ole tarkkaa dataa kerännyt, mutta Tukholmassa prosessi on merkittävästi tehokkaampi ja siten halvempi, näin sanoo käytännössä kaikki neuvonantajat.
Olen selvittänyt tätä markkinaa Suomessa ja se on suhteellisen järjetön neuvonantajien soppa, minkä takia kevyiden FN-listaustenkin hinnat nousee reilusti yli puolen miljoonan. Riippuen keneltä kysytään, pitää olla kaikenlaista DDtä ja comfort letteriä sinne ja tänne, yrittäjän näkökulmasta koko prosessi on ihan valtavan sumuverhon takana. Näistä raskaista dokumentaatioista on tullut Suomessa ”käytäntö”, vaikka sääntely ei niitä usein edellytä. Esim FN-yhtiön alle 8m annin esitedokumentaation pitäisi olla paljon kevyempi, mutta ”markkinakäytännöksi” on muodostunut, että se on lähes yhtä raskas kuin päälistalla. Olen istunut palavereissa, joissa on >5 juristia/pankkiiria viilaamassa yhtiöesitteen yksittäisiä sanamuotoja, ja jokaisella raksuttaa taksamittari 400€/h. Aivan päätöntä touhua. Ongelma on eniten tehokkuudessa kun projektissa neuvonantajia on useita ja prosessi ei standardoitunut.
Suomen mallissa hyvä puoli on se, että raskas prosessi osaltaan varmistaa sitä, ettei listalle tule huonoa tavaraa. Mutta on tässä paljon tekemistä, ja vaikka emme itse investointipankkiliiketoimintaan laajennu, tulemme tekemään osamme ipo-markkinan uudistamiseksi. Listautuminen on monelle kasvuyrittäjälle erinomainen vaihtoehto, mutta kynnystä on Suomessa pakko saada alemmas, jotta markkina lähtee toimimaan.
Listautumisen kulurakenne on oikeasti aika mielenkiintoinen. Olen tällä hetkellä tekemässä tutkimusta listautumisesta ja sen johtamisesta, sekä nyt muutamaan otteeseen tuo kulurakenne on johtoporrasta haastateltaessa tullut esiin. Aivan järjettömiä summia maksetaan asianajotoimistoille näistä neuvonannoista. Ja siihen päälle vielä pankkien ottama prosentuaalinen summa.
Viimeisin haastattelu itsellä oli kolme päivää takaperin ja siinäkin yritysjohto mietti oikeasti, että kuka hitto listautuu ja kerää esim. muutamia millejä pääomaa sitä kautta. Kulut on oikeasti listautumisessa tuollaista 1MEUR - 1.5MEUR.
Siinä täytyy olla samaa mieltä, että Tukholmaan päästään paljon keveämmin listautumaan, mutta se arsenaali onkin sen näköinen. Suomessa laatuyhtiöitä pitkälti.
Woltin tavoitteena on valmistautua mahdolliseen listautumiseensa niin, että se olisi valmis pörssiin aikaisintaan keväällä 2022. Yhtiö aloitti listautumisvalmistelut jo viime vuonna, mutta Kuusen mukaan pörssiin ei ole kiire.
”Katsomme kaikkia vaihtoehtoja. Tällä hetkellä harkitsemme kaksoislistautumista niin, että päälistauspaikka olisi Suomen ulkopuolella, mutta lisäksi listautuisimme Helsingin pörssiin. Ensisijaisesti katsomme eurooppalaisia pörssejä, mutta Yhdysvaltojen Nasdaq ei ole poissuljettu”, Kuusi kommentoi.
Vuonna 2020 Netum -konsernin liikevaihto oli 17,5 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2019 oli 13,4 miljoonaa euroa. Liikevoitto ennen liikearvon poistoja parani 3,0 miljoonaan euroon ja se oli asialliset 17 prosenttia liikevaihdosta.
Vuonna 2019 liikevoitto ennen liikearvon poistoja oli 1,5 miljoonaa euroa, joten Netumin kannattavuus on selkeästi parantunut.
Netumin toimitusjohtaja Matti Mujunen puhuu kasvusta, joka on jo pitkään ollut keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa. Kasvua tukee jatkossakin kiihtyvä digitalisaatio.
Noin hienoa brändiyhtiötä olisi kyllä hieno omistaa jo pelkästään sen takia, että saisi olla mukana hienossa tarinassa. Itselläni muutenkin brändisijoittamisesta lähinnä hyviä kokemuksia (esim. Harvia, Olvi, Marimekko), vaikka jotain huonojakin mahtuu sekaan (Apetit).
Hieno yhtiö kyllä, mutta valuaatio olisi varmasti tapissa ja mistä kasvu (katsokaa liikevaihdon kehitys esim.2015-2018, 2019 putosi varmaan ravintolaliiketoiminnan myynnin takia).
Tutkin lyhyesti Fazerin lukuja. Fazerissa näyttä olevan käynnissä muutosten aika.
Kasvu on Lifestyle Foodsin varassa. Yritysostoja on tehtävä lisää, jos nopeampaa kasvua halutaan.
Fazer-konsernin 2020 tilinpäätös julkaistaan vasta viikolla 15, joten nämä luvut tilinpäätöksestä 2019.
Liikevaihto liiketoiminta-alueittain ja maantieteellinen jakauma
Fazerin listautumispuheet on otettu mediassa sen verran vakavasti vastaan, että ajattelin avata uuden ketjun sen seuraamiseksi, mutta aihetta onkin avattu täällä jo varsin ansiokkaasti. Kiitos siitä. Fazer on suhteellisen tuore tekijä kaurabuumissa, mutta lähtenyt sitten liikkeelle sitäkin rivakammin. Olen itse asiassa odottanut tätä uutista. Joskus julkisuudessa vilahti myös Myllyn Paras mahdollisena listautujana, mutta Fazeria olen pitänyt seuraavana. Mielenkiintoista seurata mikä heidän seuraava siirtonsa on Kaslinkin oston ja ksylitolitehtaan jälkeen. Käsittääkseni Lahden tontille ei enää kauhean isoja laajennuksia mahdu. Viime syksynä Viking Malt kertoi rakentavansa Lahteen uuden mallastamon, heilläkin entinen tontti oli täysi. Näillä yrityksillä on ollut yhteistyötä tuotekehittelyssä sekä raaka-ainehankinnoissa Päijät-Hämeen viljaklusterin piirissä. Luulen, että Lahdesta kuuluu vielä