Eh, mitä? HX-arvioinnin käynnissä ollessa Gripen tuki (ilmatorjuntaohjusten lisäksi) ainakin AGM-65 Maverick ja RBS-15 ohjuksia sekä GBU-12 Paveway ohjautuvia liitopommeja. HX-arvioinnin päätyttyä aseistukseen on tullut lisäksi edellistä pidemmän kantaman GBU-39 SDB liitopommi sekä saksalainen Taurus KEPD risteilyohjus. Eiköhän norjalaisten JSM siihen joukkoon myös liity, eikä Suomen valitseman JASSM:n toimivuutta Gripenin kanssa varmasti myöskään estä mikään muu kuin sertifiointi.
F-35:n suorituskykyperusteissa viitattiin (ehkä jopa häiveominaisuuksia enemmän) sen elektronisen sodankäynnin ja sensoreiden merkitykseen, mutta SAAB:in viestinnästä päätellen Gripen niissä ominaisuuksissa tuskin paljon jää jälkeen. Valinta oli mikä oli, mutta Gripen ei varmasti olisi sekään ollut huono valinta.
Näyttää olevan aika hullu tilanne näiden puolustustarvike osakkeiden kanssa. Ihmettelin toissa viikolla täällä forumilla tunteeko joku Steyr Motors firmaa. Sen osakkeen arvo oli 28.2 18.90€. Tänään se on 176€. Melkein 10x parissa viikossa. Ilmeisesti kun sopivat Rhein Metallin kanssa moottori toimituksista. On tämä ihmeellistä…
Matias Asikainen on tehnyt kattavan kirjoituksen puolustusteollisuuden yhtiöihin liittyen.
Vaikka pienet yritykset saattavat tehdä suuria innovaatioita, on niiden levitys ja myynti globaalisti erittäin haastavaa, sillä potentiaalisia ostajia on hyvin rajallinen määrä. Euroopan puolustusteollisuus on todella pirstaleinen ja yhtiöt pieniä suhteessa yhdysvaltalaisiin.
Vertailuun mahtui Euroopasta saksalainen Rheinmetall, ruotsalainen Saab ja brittiläinen BAE Systems. Yhdysvalloista löytyy maailman suurimmat ja teknologisesti edistyneimmät puolustusteollisuuden firmat, kuten Lockheed Martin, RTX Corporation ja Northrop Grumman.
Alla olevan jutun lukee vajaassa noin viidessä minuutissa. Siinä käsitellään mm. miten Euroopan puolustusmenot kasvavat merkittävästi, kun Saksa harkitsee “velkajarrun” purkamista ja Britannia sekä Ranska lisäävät sotilasbudjettejaan. Näiden toki tiedetään hyödyttävän puolustusteollisuutta, kuten Thalesia ja Rheinmetallia, mutta kasvattaa valtionvelkaa ja voi heikentää talouskasvua.
The potential revocation of Germany’s “debt brake”—a constitutional limit on government borrowing introduced in 2009—coupled with increased defense spending in the United Kingdom and France, is poised to significantly impact Europe’s defense industry. These policy shifts are expected to stimulate defense budgets, thereby influencing the operations and valuations of key defense contractors such as Thales, ThyssenKrupp, and Rheinmetall.
Eurooppalaiset puolustusosakkeet ovat nousseet viime aikoina lähes hypeä muistuttavan nopeasti ja paljon, jopa jonkinlaista puolustusosakkeiden kuplaa ennustaen. Hesari avaa jutussaan toista puolta, sitä että Yhdysvallat on esim. Suomelle jatkossakin tärkein paikka puolustushankintoihin, sitoutuminen on vuosikymmenten mittainen asia eikä riippuvainen yksittäisistä kvartaaleista. Lainaus:
“Edellä kuvatuista esimerkeistä ilmenee, että moderneimpiin asejärjestelmiin sitoudutaan vuosikymmeniksi. Ne eivät ole hyllyssä olevaa kulutustavaraa vaan pitkäaikaisia investointeja, joita ostetaan luotetuilta kumppaneilta ja liittolaisilta.”
Ja:
“Maavoimien tulevat hankinnat ovat sellaisia, joissa Suomi voisi halutessaan painottaa eurooppalaista huoltovarmuutta. Ongelmana on vain se, että pienellä maalla ei ole varaa ostaa toiseksi parasta. Paras löytyy usein Atlantin takaa.”
Kiinnostava analyysi kaiken kaikkiaan. Ja muistutus siitä, ettei sijoittajan kannata panna kaikkia muniaan samaan koriin, esim. eurooppalaisiin puolustusalan osakkeisiin.
Lähi-ilmatorjunnassa alkaa olla tämä eurooppalainen järjestelmien ylitarjontatilanne aika lailla päällä. “50cal” on toki kevyt ja siksi edullinen ratkaisu, ehkä sopii liikkuvien joukkojen ratkaisuksi. Vähän raskaampaa sarjaa ovat artikkelissakin mainittu BAE Systemsin Tridon MK.2, puolalainen PIT-RADWAR S.A.:n SA-35MM ja Rheinmetallin Skynex-järjestelmä.
Yksi tämän hetken isoimmista ongelmista on nimenomaan pienten fpv kopterien torjuntaan pystyvän järjestelmän puuttuminen. Toivottavasti tämä Saabin tekele onnistuu tuomaan ratkaisua tuohon.
Ohjustorjuntaa toki on mutta ei ole kustannustehokasta eikä oikein mahdollistakaan torjua ilmatorjuntaohjuksilla 2-4kg painoisia droneja.
UAV-uhka on yhtä lailla Shahed-kokoluokan (pari metriä, muutama kymmenen kiloa räjähteitä) kohdalla kuin FPV-koptereissa. Jo kerran arkistoon laitetut Gepardithan ovat osoittautuneet päteviksi tässä torjunnassa - niitä vain on liian vähän.
SA-35MM on muuten samankaltainen, mutta tutkan sijaan infrapunakameraan ja etäisyysmittaus-laseriin sekä 35mm konetykkiin perustuva.
Ja Skynex taas hajasijoittaa kokonaisjärjestelmän hakututkan ja automaattisten konetykkien verkostoksi ja sopinee siksi paremmin kiinteiden kohteiden kuten komentokeskusten, teollisuuskiinteistöjen tai leirien suojajärjestelmäksi.
Kaikissa kolmessa torjuntatehoa on paljon enemmän kuin 12.7mm konekiväärissä, mutta tosiaan tämä SAAB:in tarjokas on integroitu kevyempään liikkuvaan kalustoon ja pysynee siksi paremmin etulinjalla joukkojen mukana.
Toisesta ketjusta napattu analyysi joka arvatenkin on kirjoitettu kieli poskessa, mutta herätti ajatuksia.
Asiahan ei ole kuten henkilö yllä kirjoittaa, rauha Ukrainassa ei tarkoita varustelun loppumista. Päinvastoin uhka Euroopalle kasvaa. Tämä lisää (tai ylläpitää nykyisen tason) puolustushankintoja.
Kun yhtälöön lisätään se tosiasia, että USAa ei Euroopan puolustaminen enää (tai ainakaan neljään seuraavaan vuoteen) kiinnosta, on puolustusasioissa pitkällä takamatkalla olevan Euroopan otettava itseään niskasta kiinni ja aloitettava varautumaan. Tämä siis irrallaan edellisestä syystä ja olisi tehtävä joka tapauksessa. Sinänsä tämä pointti on “heikompi” koska optimistisimmat voisivat sanoa Trumpin olevan vallassa vain neljä vuotta, joka taas puolustushankintojen vinkkelistä on todella lyhyt ajanjakso. Ei ole kuitenkaan mitään takeita USA:n palaamisesta entiselleen. Muutos voi olla pitkäaikainen, pysyväkin.
Kolmas puolustusteollisuuden kulmakivi on Ukrainan tukeminen. Suomikin ostaa sinne vaikka mitä. Lisäksi moni maa käyttää omia olemassa olevia varastojaan Ukrainan tukemiseen ja nämä varastot pitää täyttää uudelleen jotta puolustuskyky pysyy edes nykyisellä tasollaan.
Puolustusteollisuutta ruokkii myös Ukrainan sotakokemuksista oppiminen. Sodankäynti on muutoksessa ja dronet ovat tehneet näyttävän marssin taistelukentälle. Myös avaruusteknologian sovellukset, häiriötön tiedonvaihto sekä erilaiset elektronisen sodankäynnin (vasta)sovellukset, mm. häirityissä olosuhteissa toimiminen sekä kyberulottuvuus ovat kaikki osoittaneet tärkeytensä nykysodankäynnissä. Nämä lisäävät myös varustautumista omalta osaltaan.
Ja tietysti vielä se tosiasia että olemassaolevia järjestelmiä on päivitettävä koko ajan että ollaan jatkuvasti parempia kuin vihulainen (nähdään pidemmälle, osutaan tarkemmin, havaitaan toinen ennen kuin itse paljastutaan…) muuten kalliistakaan asejärjestelmästä ei ole mitään hyötyä.
Rauha ei siis puolustusteollisuuden menoa katkaise, päinvastoin.
Olen samaa mieltä. Toki tuo voi puolustusteollisuuden kursseissa näkyä voimakkaasti kun katoaa hetkeksi otsikoista.
Äkkiseltään voisi myös ajatella että Putinilla on seuraavat 4 vuotta aikaa vapaasti touhuta mitä haluaa, kun tietää että jenkkien puolesta on rata auki. En ihmettelisi vaikka tekisi rauhan Ukrainaan (hetkeksi), jotta voisi keskittyä toisiin helpompiin kohteisiin.
Pahoittelut kävi pieni editointimoka ja alkuperäinen viesti hävisi bittien taivaaseen.
Alle tein pienen koosteen siitä millä tuotteilla mm. Saab ja Kongsberg Gruppen voivat osallistua talkoisiin. Listaus ei ole kattava vaan suuntaa antava.
Kongsberg Gruppen:
Naval Strike Missile (NSM): Meritorjuntaohjus, joka on suunniteltu tuhoamaan pinta-aluksia pitkän kantaman ja korkean tarkkuuden avulla.
Joint Strike Missile (JSM): Ilmasta laukaistava monitoimiohjus, joka on kehitetty erityisesti F-35-hävittäjälle. Se soveltuu sekä maa- että merikohteiden tuhoamiseen.
Penguin-ohjus: Lyhyen ja keskipitkän kantaman meritorjuntaohjus, joka on ollut käytössä useissa maissa ja eri alustyypeissä.
NASAMS (Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System): Ilmatorjuntajärjestelmä, joka käyttää muun muassa AIM-120 AMRAAM -ohjuksia ja tarjoaa joustavan ja tehokkaan suojan ilmakohteita vastaan.
PROTECTOR Remote Weapon Station (RWS): Kauko-ohjattava asejärjestelmä, joka mahdollistaa miehistön turvallisen aseenkäytön ajoneuvon sisältä käsin.
C4ISR-järjestelmät: Komentopaikka-, valvonta-, tiedustelu- ja viestintäjärjestelmät, jotka parantavat tilannetietoisuutta ja päätöksentekokykyä.
Taktiset viestintäjärjestelmät: Kenttäviestintäratkaisut, jotka takaavat luotettavan ja turvallisen tiedonsiirron operaatioiden aikana.
Avioniikka ja ilmailun huoltopalvelut: Ilma-alusten rakenteiden valmistus sekä huolto-, korjaus- ja ylläpitopalvelut.
Avaruusjärjestelmät: Komponentit ja järjestelmät satelliitteihin ja avaruusluotaimiin, mukaan lukien Ariane 5 -kantoraketin osat.
+Patria kokonaisuudessaan.
SAAB:
Ohjukset:
RBS 15: Meritorjuntaohjus, joka on suunniteltu tuhoamaan pinta-aluksia pitkällä kantamalla. Suomessa tämä järjestelmä tunnetaan nimellä Meritorjuntaohjus 85 (MTO-85), ja se on ollut käytössä muun muassa Hamina-luokan ohjusveneissä.
NLAW (Next Generation Light Anti-Tank Weapon): Kertakäyttöinen panssarintorjuntaohjus, joka on suunniteltu tuhoamaan taistelupanssarivaunuja ja muita panssaroituja ajoneuvoja lyhyillä etäisyyksillä. Ohjus painaa noin 12,5 kg ja sen kantama on 20–800 metriä.
LISÄKSI:
Saab osallistuu TAURUS KEPD 350 -risteilyohjuksen kehittämiseen ja valmistukseen. Tämä ohjus on ilmalaukaistava pitkän kantaman risteilyohjus, joka on suunniteltu tuhoamaan kiinteitä ja puolikiinteitä kohteita, kuten bunkkereita ja muita vahvasti suojattuja rakenteita.
TAURUS KEPD 350 -ohjuksen keskeisiä ominaisuuksia:
Kantama: Yli 500 km
Paino: 1 400 kg
Pituus: 5 m
Taistelukärki: 481 kg tandem-taistelukärki
Nopeus: 0,6–0,95 Mach
Navigointi: Matalan tason maastonseuranta navigointi, joka yhdistää inertianavigointiyksikön (IMU), kuvapohjaisen maastoviitteenavigoinnin ja GPS:n
Ohjus on suunniteltu läpäisemään tiheät ilmapuolustukset lentämällä erittäin matalalla ja hyödyntämällä edistyksellistä navigointijärjestelmää. Se pystyy toimimaan kaikissa sääolosuhteissa, päivin ja öin.
Saab on myös saanut 1,7 miljardin Ruotsin kruunun (noin 159 miljoonan dollarin) arvoisen tilauksen Saksan ilmavoimien TAURUS-ohjusten ylläpidosta ja modernisoinnista vuosille 2025–2035. Tämä tilaus sisältää merkittäviä järjestelmäpäivityksiä sekä kymmenen vuoden elinkaaren ylläpitopalvelut.
TAURUS KEPD 350 -ohjusjärjestelmää käyttävät tällä hetkellä Saksan, Espanjan ja Etelä-Korean ilmavoimat.
ILMAPUOLUSTUS:
RBS 70: Lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, joka käyttää laserohjattuja ohjuksia. Suomessa tämä järjestelmä tunnetaan nimellä ITO05, ja sitä on käytetty maan ilmapuolustuksessa yli 15 vuoden ajan.
RBS 70 NG: RBS 70 -järjestelmän uusin versio, joka tarjoaa parannettuja ominaisuuksia, kuten automaattisen maalinosoituksen ja paremman suorituskyvyn. Latvia on tilannut tämän järjestelmän yhdessä Giraffe 1X -tutkan kanssa vahvistaakseen ilmapuolustustaan.
MSHORAD (Mobile Short-Range Air Defence): Liikkuva lyhyen kantaman ilmapuolustusratkaisu, joka yhdistää Giraffe 1X -tutkan, GBAD C2 -johtamisjärjestelmän ja RBS 70 NG -ohjusjärjestelmän. Tämä kokonaisuus pystyy tunnistamaan, reagoimaan ja tuhoamaan ilmauhkia nopeasti ja tehokkaasti.
RBS 23 BAMSE: Keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, joka on suunniteltu suojaamaan maavoimien joukkoja ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä kohteita ilmauhilta.
Morgan Stanley has raised its price target on Rheinmetall shares to €2,000 from €1,300 but suggested the stock could also double to €3,000 in its “blue-sky” scenario as European defense spending accelerates
Tämä ohjannee sijoitusmarkkinaa. 150 miljardin rahoituksesta pääsevät hyötymään sellaiset tarvikevalmistajat, joiden tuotteiden tuotannosta vähintään 65% on EU tai EEA-maissa (Norja, Sveitsi) tai Ukrainassa. Järjestelmäkaupassa lisäksi kokonaisuudessa ei saa olla riippuvuuksia kolmansiin maihin. Tämä lienee kysymysmerkki Gripenin kohdalla (moottori on lisenssituote), mutta myös monissa Kongsberg ohjuksissa kuten JSM, joissa on komponentteja tai design-yhteistyötä amerikkalaisten yritysten kuten Raytheonin kanssa. Eikös tästä ollut puhetta myös Storm Shadow-risteilyohjusten navigaatiojärjestelmien osalta – korkeuskarttatieto tuli amerikkalaisilta?
UK:n kanssa on neuvottelu käynnissä yhteistyösopimuksesta, sanoo Kaja Kallas. Se toisi BAE Systems tuotteet, muutkin kuin BAE Hägglundsin CV90-taisteluvaunut, ohjelman piiriin.
SAAB päivän romahduksessa siis jotain muutakin logiikkaa kuin profit pull ja yksi päivittynyt analyytikkosuositus. Rheinmetallin ja sen alihankkijoiden romahdusta on vähän vaikeampi selittää muulla kuin voittojen kotiutuksella. Outoa kyllä, Kongsberg ei tästä ole kärsinyt, vaikka heillä on enemmän yhteistuotteita rapakon taakse.
(Reuters) - U.S. President Donald Trump will personally announce the Pentagon’s decision on a next-generation fighter jet contract worth at least $20 billion as soon as Friday, despite concerns about budget constraints and shifting priorities, sources briefed on the plan said.
Lockheed and Boeing are competing for the winner-take-all engineering and manufacturing development contract, worth more than $20 billion. The winner will eventually receive hundreds of billions of dollars in orders over the contract’s multi-decade lifetime.
Trump’s Friday schedule showed an 11 a.m. (1500 GMT) Oval Office announcement alongside Secretary of Defense Pete Hegseth. A U.S. official briefed on the plan said the announcement was slated for that time.
Voe perse. Lmt hävisi yhtiölle, jonka vehkeissä ei pysy edes ovet eikä ikkunat kiinni Saas katsoa kuinka hankala projekti tämä Boeingille on, sillä F22 on edelleen taivaiden kuningas ja korvaamiselle on kovat vaatimukset.Ja ymmärrän, että valinnan pitää edes joskus kohdistua Boeingin prototyyppeihin aseteollisuuden näkökulmasta katsottaessa.
Tässä on juttua Kauppakamarin tekemästä kyselystä vientiyrityksille.
Vientinäkymiä vahvistaviksi tekijöiksi yritykset mainitsivat yleisen maailmantalouden kohentumisen tuoman kysynnän kasvun lisäksi muun muassa energiateknologian ja varsinkin puolustusteollisuuden nousun.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 prosenttia mainitsi puolustusteollisuuden, 47 prosenttia puhtaat teknologiat ja 30 prosenttia digitalisaation kasvua jouduttaviksi aloiksi. Yritykset saivat kyselyssä mainita haluamansa määrän potentiaalisia kasvualoja kymmenen vaihtoehdon joukosta.
Saas katsoa kuinka hankala projekti tämä Boeingille on, sillä F22 on edelleen taivaiden kuningas ja korvaamiselle on kovat vaatimukset.Ja ymmärrän, että valinnan pitää edes joskus kohdistua Boeingin prototyyppeihin aseteollisuuden näkökulmasta katsottaessa.
ja toisen 