Ei mitään laitteita tilata, vaan jakelulisenssejä pitäisi ostaa, kuten laitteiden komponentteja, eli jo etupeltoon.
En itsekään ymmärrä, mitä Qt hyötyisi etukäteen ostoon painostamisesta (no joo, riski tuotteen myynnin onnistumisesta poistuu ja kassavirta laulaa ajoissa) ja siksi mietinkin, onko myyjillä turhan agressiiviset ja lyhytnäköiset tulostavoitteet?
Vaikka jakelulisensseistä saataisiin ennakkomaksuja, ei niitä voi suoraan tulouttaa liikevaihdoksi ennen kuin asiakkaat alkavat valmistamaan kyseisiä tuotteita. Eli liikevaihto kasvaa vasta sitten, kun jakelulisenssejä vastaan oikeasti valmistetaan tuotteita. Siihen asti ne ovat taseessa velkana asiakkaille ‘saaduissa ennakoissa’. En olisi siis tässä asiassa huolissani, että tulosta olisi etupeltoon manipuloitu tai pyritty optimoimaan.
Kiitos nopeasta reagoinnista ja kyseenalaistuksesta palstalaisille! Kysyin vielä tarkennoksia ja korjaan kirjoitustani sen osalta, mikä oli tuossa alkuperäisessä minun väärinymmärrystäni:
Eli jakelulisenssien osto ei tapahdu siinä vaiheessa, kun tuotetta aletaan kehittämään. Ennen jakelulisenssit on voitu maksaa jälkikäteen sen mukaan, mikä verran oli tehtaalta lähtenyt tavaraa. Nyt jakelulisenssiläjä pitää olla maksettuna sillä hetkellä, kun tehtaalta mitään lähtee ja koska ne on hinnoiteltu jyrkästi volyymin mukaan, joutuu asiakas käytännössä ostamaan tuotannon alkaessa ison läjän jakelulisenssejä, vaikka tuotteita lähtisi vähin erin.
Pahoittelut!
Kaikki tietää, ettei firmat halua maksaa mitään tulevaa etupeltoon, joten asiakkaissa tämä muutos närästää. Myös siksi, että jos kaikkia tuotteita ei koskaan lähde asiakkaille, jää jakelulisenssikulut niistä omaksi tappioksi. Toisaalta lätkämailaan sillä ei ole sellaista vaikutusta kuin olisi ollut sillä, miten sen aluksi ymmärsin.
Riippuen sopimuksista tämä menettelytapa voi olla Qt:n kannalta hyvin tuottoisa, mutta toisaalta voi hyvinkin raastaa asiakassuhteita. Jos jakelulisensseistä pitää maksaa ennakkoon, se heikentää asiakkaan käyttöpääomaa ja parantaa Qt:n käyttöpääomaa. Tuotantoliiketoiminnassa käyttöpääoma on yleensä vedetty aika tappiinsa ja investoinnit ovat isoja, joten tämä on ikävä asia asiakkaille.
Lisäksi jos lisenssit pitää tilata etukäteen ja niitä jää käyttämättä, sopimuksissa on määritetty mitä tapahtuu näille käyttämättömille lisensseille. Jos ne erääntyvät käyttämättöminä ja Qt ei palauta ennakkomaksuja, silloin Qt:lla on oikeus tulouttaa velat liikevaihdoksi, joka on käytännössä 100% pure profit. Jos Qt palauttaa rahat, silloin velat puretaan taseesta mutta tuloslaskelmaan ei ole mitään vaikutusta.
Ainakin se, mitä näille yritetään ajaa on se, että ei palauta. Ostat ne ja ne on sun, sitten käytät tai et. Ehkä joku muu saa neuvoteltua erillä lailla?
Itsekin SaaS-liiketoiminnassa CFO:na toimin ja en antaisi myyjieni tehdä sopimuksia, joissa palautetaan rahaa jos lisenssimäärää ei käytetä täysmääräisesti 
Mutta toisaalta meidän bisnes on luonteeltaan hyvin erilaista kuin Qt:n tuotantolisenssibisnes ja äkkiseltään voisi ajatella, että olisi molempien osapuolten kannalta reilua, jos ennakkomaksuna otettaisiin realistinen arvio ja sitten jälkilaskutuksena tästä ylimenneet lisenssit, jos sellaisia tulee.
Kokemukseni mukaan ei ole mitenkään tavatonta vaatia ainakin osaa volyymiin sidotuista lisensseistä maksettaviksi ennen lopputuotteen myynnin aloittamista (tuotteita joissa hardis+softa). Tämä toki vaihtelee case by case.
Olen eniten ihmetellyt Qt:n business-mallissa juuri tätä että he pystyvät laskuttamaan sekä merkittäviä käyttäjämaksuja (kehittäjälisenssit, perinteinen SaaS-malli) että kiinteän summan per valmistettu/myyty lopputuote (jakelulisenssit, perinteinen rojaltimalli jota usein käytetään patentoiduissa teknologioissa). Kertonee Qt-tuoteperheen tuomasta lisäarvosta asiakkaalle ja/tai vaihtoehtojen puutteesta.
Tässä vielä esimerkki kännykkäpuolelta: erään tutkimuksen mukaan rojaltimaksuja kerääntyy 3.4%/$9.20 per älypuhelin (lisensoijien saadut maksut; toisen, mielestäni overiksi menevän arvion mukaan rojalteja vaaditaan jopa yli 30% eli $120 per $400:n puhelin). Lisensoijia saattaa olla useita kymmeniä, mm. Qualcomm, Nokia, Ericsson ja maksut on sidottu asiakkaan volyymiin. Ei suoraan verrannollinen Qt:hen mutta havainnollistaa kuinka vahvassa asemassa he tällä hetkellä ovat.
Nordean aamurapskasta poimittua:
Mita nyt vahan kuulin tasta sijoittajapuhelun sisallosta niin siella mainittiin/puhuttiin:
Hallinnoi noin 32 miljardia kruunua:
Suurimmat positiot 100-150 miljoonaa euroa. Qt nyt vasta 10 millia. Qt viela viidenneksi pienin positio 65 holdingista.
Suurimmat:
Hei, mr. Ruottalaiset, tämä on suomalainen lafka eikä ruotsalainen. “Smabolag Sverige” ei oo nyt se oikea…
…no, ei viilata pilkkua juuri nyt kun raketointi käynnissä. Tämän kerran annetaan anteeks.
Onneksi Roburilta loytyy myos:
Ooo, siis voisi tulevaisuudessa ostaa random kymmenen miltsin siivuja nippuun muitakin rahastoja kunhan kerkeää? Tämä on ihan OK 
Ei ihmeempiä kokouksesta…
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.
…
Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen ja yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muihin yhtiön hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Taitaa olla jo vakiolause joka ollut aiemmissakin kokouksissa mainittu.
Ei siis suoraan tarkoita vielä mitään.
Olisi kyllä mielenkiintoinen juttu jos ostettaisiin jotain uutta lonkeroa kypsytettäväksi.
En osaa arvata mitä se olisi, mutta luotto johdon harkintakykyyn sen verran kova että olisi ehdottomasti positiivista.
Viimeisen 1.5kk aikana loydetty henkilot ainakin seuraaviin positioihin:
Kuten mainitsin jo aiemmin joulukuussa & tammikuun lopulla. Tama kertonee vahvasta liiketoiminnan kehityksesta.
Kivasti on QT arvostus noussut niin omien osakkeiden käyttäminen vähän aikaa sitten ylös potkitussa Ventures toiminnossa on kyl kutkuttava ja järkevää suunnittelua.
2milj. osakkeen arvohan on 200milj. mikä kertoo kyllä ainakin meikäläiselle että mahdollistaa jo merkittävän kokoluokan M&A toiminnan niin halutessaan.
Haastaisin palstalaisia kysymään tutuilta, jotka ovat työssään Qt:n kanssa tekemisissä tai Qt:n asiakkaiden kanssa tekemisissä, ovatko he tyytyväisiä muutoksiin ja onko nyt tulleet muutokset todellakin otettu myönteisesti vastaan, vai onko ehkä herännyt harmia ja ajatuksia muista vaihtoehdoista. Eihän kukaan tietenkään hinnankorotuksista innoissaan ole, mutta että onko se aiheuttanut aktiivisempaa ympärille tähyämistä? Täällä on varmasti porukkaa, joiden tutuissa löytyy ensikäden fiiliksiä. Etenkin olisin kiinnostunut myös myönteisistä tai neutraaleista näkemyksistä, koska ne poikkeavat minun kapeasta näkyvyydestäni.
Nordea muutama päivä sitten oli jutellut Qt:n kanssa, kuten joku tänne linkkasi ja lopputulemana: “…asiakaskunnassa on otettu myönteisesti vastaan Qt 6.0 päivityksen mukana tullut hinnoittelumuutos jatkuvarahoitteiseen malliin”
Oma pieni kurkistusaukkoni kertoo toista ja olisin kiinnostunut, näyttääkö muualla samalta vai ei. Vanhoja soppareita käydään nyt suurennuslasin kera läpi, jotta vältettäisiin uuden mallin mukaisiin maksuihin perustuva laskutus. Qt:n myyjä kommentoi Nordean lainauksen kanssa samansuuntaisesti asiakkaalle, joka kritisoi tilannetta, eli sanoo, että hyvinhän se on mennyt, kun on mennyt niin paljon kaupaksi. Olen hieman skeptinen sen suhteen, onko kaupaksi meno oikea kriteeri - näitä ei vaihdeta yön yli, vaan on pakko ostaa - tällä erää, mutta se ei tarkoita, etteikö alettaisi harkitsemaan vakavammin myös muita vaihtoehtoja, ja ettäkö vastaanotto olisi hyvä. Voihan tietenkin olla, että vaihtoehtoja ei ole tai että näistä muutoksista huolimatta Qt säilyy parhaana vaihtoehtona. Sitä minä en osaa arvioida. Voi olla, että tuijotan oksankarahkaa ja epäilen siksi koko metsää. Olisin siis hurjan kiinnostunut kuulemaan, millaista fiiilstä ruohonjuuritasolla asiakkaissa on.
QT.n asiakkaita katsellessani mietin ollaanko jo siinä pisteessä että valtaosa rahasta tulee niin isoilta yrityksiltä joille on aivan sama kuinka paljon he maksavat hyvästä ja monien tapauksessa ainoasta käyttökelpoisesta työkalusta?
