Tai jos ei myötätuulta, niin ainakin vähemmän vastatuulta YoY:
52 tykkäystä
Höpöhöpö. Monissa kuluttajalaitteissa löytyy toiminto laitteen ohjelmiston päivittämiseen esimerkiksi USB-tikulta tai muistikortilta ja se riittää keinoksi(ja sitä käytetään), jolla voi tarjota käyttäjälle mekanismin kirjastojen vaihtamiseen. Linkin takaa löytyy tarkempaa selostusta. https://embeddeduse.com/2016/04/10/using-qt-5-6-and-later-under-lgpl/
1 tykkäys
Tämä on täysin teoreettista pyörittelyä kunnes löytyy joku massamarkkinoiden fyysinen kuluttajatuote joka käyttää Qt:n LGPL-versiota. Kuinka saan Mersuun vaihdettua Qt-kirjastot? Tai LG:n televisioon? En usko että yksikään isompi firma alkaa tuon LGPL:n kanssa pelleilemään, tulee niin kalliiksi järjestää asiakkaille mahdollisuus päivitellä laitteeseen käytännössä mitä tahansa koodia ilman laitteet menevät täysin solmuun.
20 tykkäystä
Sieltä vain latailemaan lähdekoodeja, jos haluat Subarusi IVIa alkaa puukottamaan. Niin ja kovasti oli lisenssi filussa LGPL lisenssin Qt:sta mainintoja. Mutta hei Subarutkin on Qt inside vai miten sitä sanotaan.
Subarun “license information” osiossa ole mitään mainintoja Qt:n käytöstä ja ainakin osa Subarun käyttämistä kirjastoista on sallivammalla MIT-lisenssillä. Jos Subaru tosiaan käyttäisikin Qt:ta niin LGPL vaatii myös että päivitetyt Qt-kirjastot saa itse Subaruun päivitettyä. En löytänyt ohjeita kuinka saan autoon asennettua itse kääntämäni IVI-ohjelmiston. Tällä perusteella sanoisin että joko A) Subaru ei käytä Qt:ta tai B) Subarulla on Qt:n kaupallinen lisenssi.
3 tykkäystä
Tuli tuossa tuoreinta Vernerin varttia katsellessa ja sen myötä koronnostoja ja inflaatiota pohdiskellessa mieleen, että mitenhän jakelulisenssisopimukset laaditaan ja miten mahdollinen voimakas inflaatio vaikuttaisi niistä tulevien tuottojen reaaliarvoon.
Qt on osana sulautettujen järjestelmien strategiaa onnistunut viemään ansaintamalliaan onnistuneesti kohti asiakkaan volyymiin pohjautuvaa hinnoittelua, mikä tekee liiketoimintamallista skaalautuvamman ja kasvattaa yhtiön markkinapotentiaalia. Jakelulisenssituotto kirjautuu, kun asiakas myy lopputuotteitaan. Jakelulisenssisopimukset neuvotellaan asiakaskohtaisesti huomioiden lopputuotteen volyymi. Jakelulisenssien hinnat voivat vaihdella suuren volyymin kuluttajaelektroniikan muutamista kymmenistä senteistä per laite aina yli tuhanteen euroon per laite esimerkiksi korkean hintaluokan medikaalilaitteissa. Laskutus tapahtuu tyypillisesti takautuvasti asiakkaan ilmoittamien myyntimäärien perusteella. Qt raportoi jakelulisenssien osuutta liikevaihdosta ainoastaan vuosittain, sillä luonteensa takia ne vaihtelevat merkittävästi vuosineljännesten välillä.
Arvioimme jakelulisenssien keskihinnan olevan 0,5 euroa per laite. Näin ollen Qt:n jakelulisenssien markkinapotentiaaliksi muodostuu 500 MEUR ja kokomarkkinapotentiaaliksi nykyhetkellä saadaan 600 MEUR.
Mitenköhän tiukasti näiden sopimusten jakelulisenssiosuudet on naulattu? Ja kuinka usein puhutaan rahasta per näyttö vs. prosenttiosuudesta per näytön myynti tms.? Haen tällä siis sitä, etät jos sopimus tehdään 2021 hintaan euro per näyttö, jonka jälkeen inflaatio kiihtyy merkittävästi, niin se euro on aika erilainen arvoltaan esimerkiksi vuonna 2025 kun se näyttö lopulta saadaan myytyä?
Tällaiset otetaan varmasti huomioon sopimuksia tehdessä, mutta tietääkö joku käytännössä, että miten?
15 tykkäystä
Suomen pörssissä on yksi ja ainoa vihreä yritys. Ja se on Qt Group. Qt Groupilla koodattu ohjelma toimii halvemmissa ja vähemmän laskentatehoa ja vähemmän sähköä vaativissa siruissa ja komponenteissa kuin kilpailijoiden vastaavat. Quutilla koodaaminen ja Qt:lla tehtyjen sovelusten käyttö on resurssitehokasta ja energiatehokasta. Samalla Qt Group antaa ratkaisun maailmaa askarruttavaan krooniseen siru- ja komponenttipulaan. Siinä teille tiivistettynä. Olkaapas hyvät kaikki palstan viherpiipertäjät!
29 tykkäystä
Samsung X7600 tulostinperhe
Samsung VR7000 robotti-imurisarja
Motorolan reitittimet
Volvo XC90 2020 vuosimalli TV
Siinä muutama esimerkki tuotteista, joissa on käytetty LGPL lisensoitua koodia. Ja lisää löytyy kaikilta valmistajilta, jos vain jaksaa etsiä. Käytännössä hyvin monessa Anrdoid/sulautettu Linux pohjaisissa laitteissa on LGPL-lisensoitua koodia sisällä.
6 tykkäystä
Ei kovin relevanttia Qt:n kannalta. Etsisitkö sellaisen esimerkin missä on käytetty LGPL v3 -lisenssin alaisia Qt:n palikoita open sourcena jossain laitteessa?
4 tykkäystä
LGPL on hyvin geneerinen avoimen sorsan lisenssimalli. Eikä sen laaja käyttö yllätä sillä varsinkin teollisuuden tuotteissa. Suurin osa pohjaavista teknologioista kuten Linux ydin ja GCC käyttävät jotain GPL-versiota. Samoin suuri osa musita työkaluista ja kirjastoista.
Ohessa vielä kuva suoraan wikipediasta:
En tuijottaisi ollenkaan lisenssin malliin kun Qt:sta puhutaan sijoitus casena. Qt teknologiana, yhtiönä ja yhteisönä voittaa aina kun uusi kehittäjä oppii kielen tai kun vanha jakaa viisauksiaan Stackoverflowssa. Mitä enemmän opensorsa projekteja mistä tahansa teknologiasta on sitä parempi yhteisön tuki on. Se on tärkeää. Paras esimerkki Qt:lla on varmaankin KDE. Imo, se on paras desktop env mitä Unixille on.
Softa-alalla on todella yleistä että teknologioita, joita ei pääse tekemään palkkatyössä harrastetaan kotona omissa projuissa. Varsinkin jos haluaa kehittyä alalla. Kun devaaja-Mattimeikäläinen rakentaa omaa harrate projektiaan Qt:n (tai vaikka Unityn) ilmaisella versiolla, oppiin hän siinä itseään kiinnostavaa teknologiaa. Sen voi sitten laittaa CV:een ja ensi kerralla kun vaihtaa firmaa tai konsultti myydään projektiin niin voi sanoa että oma tieto-taito on laajempi kuin viimeksi. Itse en näe millään tavalla avoimen kähdekoodin hyödyntämistä yksityisesti tai kaupallisesti millään muotoa negatiivisena asiana. Vain positiivisena. Toki, muutama dollari jää saamatta välittömästi, mutta koska kyseessä on maratoni maksaa se (teorian mukaan) itsensä takaisin monen kertaisena myöhemmin.
35 tykkäystä
Olen kanssasi samoilla linjoilla siitä, että avoimen lähdekoodin osuus kasvattaa käyttäjäkuntaa. Alunperin puutuinkin siihen harhaiseen käsitykseen, että “sulautetun laiteen tekeminen LGPL koodia sisällä on käytännössä mahdotonta”. LGPL lisensoidun grafiikkakirjaston käyttäminen ei ole mikään ongelma, kun monessa laitteessa on jo muutoinkin on jotain muuta LGPL lisensoitua koodia sisällä. En yritä sanoa, että QT:n bisnes on tuhoon tuomittu ja meidän omistajien tulevaisuus synkkä, vaan painottaa sitä, että syy maksaa QT:sta ei voi olla LGPL koodin tuplalisensointi. Asiakkaalle täytyy pystyä aidosti tarjoamaan lisäarvoa kylkeen pultattavilla lisäpalikoilla, jotka on sitten kaupallisen lisenssin alla. Toki on ymmärrettävää, että QT ei halua myynnissään korostaa sitä, vaan yrittää uskotella kaupallisen lisenssin vaadittavan kaikkiin suljetun lähdekoodin kaupallisiin sovelluksiin.
Se mistä olen kanssasi erimieltä on GPL lisensoitu koodi. Kirjoitat ikäänkuin LGPL ja GPL tarkoittaisivat lähes samaa. Vaikka nimessä on eroa vain yksi kirjain, niin GPL ja LGPL kirjastojen käytössä kaupallisessa sovelluksessa on helvetillinen ero, LGPL kirjastoa voi käyttää helposti, GPL lisensoitua kirjastoa käytännössä ei jollei halua oman applikaationsa lähdekoodia julkiseksi.
QT:n osalta oleellista on, että puhutaan nimenomaan kirjastosta. Esimerkiksi Linux Kernel on lisensoitu GPL:alle, mutta sen käyttäminen kaupallisessa suljetun lähdekoodin ohjelmassa ei ole ongelma koska sitä ei lasketa kirjastoksi.
8 tykkäystä
Qt ja texasilainen WINSYSTEMS ovat sopineet kumppanuudesta. WINSYSTEMS yhteistyö on Qt:lle mahdollisuus laajentaa panostaan teollisiin toimintoihin, kuten energia, automaatio, liikenne, IoT. WINSYSTEMS on pieni yhtiö (liikevaihto 15 miljoonaa $) mutta kuitenkin Qt:n kalibeeria. Voivat olla joustava pari. WINSYSTEMS liputtaa Made in America (Texas), eli välttämättä huono asia kun tiedetään liittovaltion panostukset kyberturvallisuuteen ja turvallisuusstrategioihin. Itse näen tämän pienen yhteistyö alun mahdollisuutena kasvattaa Qt:n liiketoiminnan resilienssiä kuluttajatuotteiden ja autojen rinnalle. Ja useimmat innovaatiot edelleen lanseerataan USA:n markkinoille, siellä on hyvä olla mukana.
80 tykkäystä
Tämmöinen tiedote
114 tykkäystä
Car Thing:
33 tykkäystä
Nopealla vilkaisulla en ihan heti keksi, että mikä tässä Car Thing-vempeleessä on se juju.
Valtaosa viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistetuista kulkupeleistä pitää kuitenkin sisällään jo jonkinlaisen CarPlay-toiminnon johon omistajan älypuhelin linkittyy. Mitähän lisäarvoa tällä mokkulalla saadaan 
Qt:n kannalta pelkästään positiivinen uutinen. Aina on hyvä levitellä lonkeroita 
26 tykkäystä
Siellähän se lukee julkaisutiedotteessa
The limited release of Car Thing is not meant to compete with in-car infotainment systems. Instead, it’s another step in our larger ubiquity strategy—creating a truly frictionless audio experience for our users, wherever they are and however they choose to listen.
Jos rehellisesti mietitään, niin en ymmärrä miksi kukaan a) käyttäisi laitetta jos autosta löytyy jo vastaava infotainment system tai b) käyttäisi laitetta puhelimen sijasta, kun laite kuitenkin vaatii yhteyden puhelimeen. Onhan tuo toki helppokäyttöinen, eikä puhelinta tarvitse pitää erillisessä pidikkeessä.
Joka tapauksessa toivotaan laitteelle menestystä, se olisi hyvä referenssi Qt:lle
13 tykkäystä
Ilmeisesti joku kuitenkin käyttää Spotifytä?
“Spotifylla on yli 345 miljoonaa kuukausittain aktiivista käyttäjää.”
7 tykkäystä
Kyllä Spotify toimii suoraan pakasta melkolailla kaikissa bluetooth-setupeissa mitä olen käyttänyt. Näkyy jopa albumikuva ja metadata. Sen kun parittaa puhelimen autoon BT:n yli ja Spotify päälle.
Olisiko tuo laite sitten vanhemmille autoille, joissa on vain tyyliin Aux-liitin? Eli jotakuinkin autonavigaattorin kaltainen laite audiolle?
5 tykkäystä
Nordea julkaisi päivitetyn Qt Group -analyysinsä eilisen Spotify-uutisen jälkeen. Suositus (OSTA) ja tavoitehinta (185 €) pysyvät ennallaan.
83 tykkäystä
