Olen pohtinut johdon kannustimien vaikutusta liikevaihdon kehitykseen, jaksottumiseen eri vuosille ja siihen, että vaikuttaako johdon kannustinohjelma tekemään eri vuosina eri maturiteetin kestoisia lisenssidiilejä. Onko sattumaa, että vuonna 2021 myytiin ja tuloutettiin pitkiä kolmenkin vuoden diilejä, joista suurin osa tuloutuu ko. myyntivuodelle eli samalle, jolta määräytyi johdon kannustinpalkkiot(2021). Onko sattumaa, että asiakkaiden käyttäytyminen muuttui 2022 ja alettiin myymään lyhyempiä vuoden lisenssejä? Onko muutos kuinka vahvasti asiakaslähtöistä vai vaikuttaako/ohjaako QT:n johdon kannustinohjelma tekemään nyt pari vuotta vaihteeksi vuosittaisia diilejä ja sitten taas kannustinohjelman ansaintavuodella “kysyntä” tai myynin painopiste kääntyy taas myymään pidempiä kolmen vuoden diilejä, joista suurin osa 3-vuoden jaksosta tuloutuu ko. myyntivuodelle?
Tarkoitus ei ole kritisoida kannustinohjelmaa, vaan saada omiin arvioihin realististempaa kuvan yhtiön todellisesta liikevaihdon kasvusta ja saada käsitystä, että onko kannustinohjelman vaikutusta syytä kuinka oikaista omissa oletuksissa, jotta liiketoiminnan kasvun realistisesta kuvasta saisi todellisemman kuvan. Itse olen tullut siihen tulokseen, että lisenssimyynnin todellinen liikevaihdon vuosikasvu lienee perusteltua olettaa olevan jossain 2021 ja 2022 liikevaihtojen välissä kun oikaistaan kannustinohjelmasta johtuvaa 2021 vuoden “liian hyvä vuosikasvu” todelliseen vuosikasvuun nähden, koska ko. vuoden kasvua on buustannut monivuotisien lisenssisopimuksien tulotus ko. vuodelle.
Mitä ajatuksia tämä herättää QT:tä muuten seuraavissa sijoittajissa? Onko tässä pohdinnassa mielestänne järkeä?
Silmiin sattui tällainen uutinen ja jäin miettimään kuinka huolissaan tästä on syytä olla QT:n osalta?
The issue at hand begins with the next-gen CarPlay’s extreme integration. Rather than embedding a simplified iPhone mirror into a centrally positioned multimedia touchscreen, the revamped interface takes over all interior displays, including the instrument panel and related gauges, along with ancillary items like air conditioning controls. The move is significant not only because of its unprecedented takeover of a vehicle’s pre-existing architecture, but because it has the potential to create significant financial upside for Apple.
En jaksa uskoa että autovalmistajat antavat Applen mellastaa tähän malliin, eli Apple voi kehittää tällaisen, mutta jos kukaan ei sitä tue, ei se tee mitään. “koko instrumenttinäytön takeover” ei tapahdu ilman autonvalmistajien yhteistyötä.
Lisäksi jos järjestelmä nojaa Applen luureihin, pitää auton silti tukea tilannetta jossa kuski ei ole Apple-lahkon jäsen. Tai sitten valmistaja ulkoistaa koko näyttöjen ohjaamisen Applen valmistamaksi. Ja koska moderni auto on ovistoppari ilman näitä järjestelmiä, melkoista olisi jos autovalmistaja antaisi tällaisen vallan Applelle…
Car playn käyttö ainakin vielä tällä hetkellä pelkästään applen oman iphone kautta ja itse autovalmistaja tukee tätä sovellusta sitten. Se radio siis toimii vain kaukoohjaimena ja ns. Peilinä puhelimelle. Kai se voi olla riski jos ne nyt sattuisi tarjoamaan soittimen pelkällä applen car playllä, niin ei olisi tarvetta tilata esim qt:n softaa ollenkaan. En tiedä, pelkkää spekulointia.
Käytännössä pitkälti näin, muuten korkoympäristön muutosten huomioiminen jää herkästi liian kankeaksi jos markkinaympäristö elää nopeasti. Jokaisella tuottovaatimuksen parametrilla on toki jokin perusteltavissa oleva väli, eikä tätäkään joustoa voi mielivaltaisesti käyttää. Yleisesti tuottovaatimuksen olisi myös hyvä olla suhteellisen vakaa jos merkittäviä muutoksia ei yhtiössä tai sen ympäristössä tapahdu. Tuottovaatimushan kuvaa keskimääräistä pääoman kustannusta koko ennustehorisontilla. Toki viimeisen vuoden aikana tässä on markkinan odotusten osalta tapahtunut tietyillä yhtiöillä merkittäviäkin muutoksia.
Qt:n kohdalla olisi ollut arvokasta olla vielä enemmän ennalta viisas, jotta korkotason muutoksen aiheuttama muutos arvostustasoon olisi saatu frontattua ja suositus tältä osalta käännettyä oikean suuntaiseksi. Virhe tehtiin siinä, kun löysissä rahoitusoloissa ja liiketoiminnan rullatessa erinomaisesti (esim. vielä Q2 ja Q4’21-ennusteet ylitettiin, vaikka välissä Q3’21 jäi odotuksista) hyväksyttiin niinkin alhainen tuottovaatimus kuin WACC-% 6,4. Toki tuokin oli nipin napin perusteltavissa yhtiön vahvat näytöt huomioiden, mutta luonnollisesti se sisälsi aivan erilaisia riskejä, kuin vaikkapa nykyinen 7,9 %:n tuottovaatimus. Arvostustason (ja sitä vastaavan matalan tuottovaatimuksen) sisältämät riskit pidettiin raporteissa esillä, mutta suosituksen osuvuuden kannalta parempi vaihtoehto olisi ollut esim. pitää tuottovaatimusta konservatiivisempana arvostustason ja ennusteiden riskeistä johtuen. Tämä on tietysti jälkikäteen helppo todeta.
Muistutan vielä, että DCF-malli on hyvin harvassa yhtiössä kuskin paikalla näkemyksen muodostuksessa, etenkin kasvuyhtiöissä sen roolina on toimia perälautana ja tarkistuspisteenä arvonmääritykselle.
Tässä vähän taustamateriaalia jos aihe kiinnostaa enemmän:
Tässä kenties tärkein osa tekstiä: yksittäisen tuottovaatimuksen parametrin merkitys on pieni ja tärkeimpänä on laskelman tuloksena käytetty tuottovaatimus:
Mielenkiintoista nyt seurata Qt:n osalta sisäpiirin kaupankäyntiä, kun tulosjulkkari on tullut. Ainakaan vielä ei ole kauppaa käyty. Varelius oli sen verran spekulatiivisen oloinen M&A asioista kyseltäessä, että tiedä vaikka siellä olisi jotain yrityskauppaa putkessa, minkä vuoksi kaupankäynti olisi kielletty. Tämä toki pelkkää spekulaatiota.
Toisin kuin täällä edellä on oltu mieltä uskallan väittää, että jos Apple tarttuu maailman suurimpana yrityksenä johonkin tekno-busineksen segmenttiin, niin ihan joka ainoan samalla alalla toimivan yrityksen pitää olla enemmän kuin huolissaan.
Ja toisin kuin vastauksissa on luuloiteltu, ehdoton valtaosa autonvalmistajista ON JO Applen CarPlay kehityksessä mukana (esim. Ford, MB, Audi, VW, BMW, Toyota, Nissan jne.).
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikös QT technology(myös automotive) ole crossplatform kehitysalusta jonka avulla kehitetään käyttöjärjestelmiä,softia eri alustoille ja Applen Carplay langaton standardi puhelimen ohjaamiseen auton näytöltä(Android auto wireless, mutta vaan applen puhelimille)? Eivät mielestäni liity mitenkään toisiinsa.
QT:lla on mahdollista kehittää myös iOSille softia käyttäen C++ kieltä.
Laitetaan edittinä tähän vielä että, QT käsittääkseni mahdollistaa sen että kehittäjien tarvitsee kirjoittaa sovellus vain yhdellä ohjelmointikielellä. QT mahdollistaa sen toimimisen useammalla käyttöjärjestelmällä kirjoittamalla vain yksi koodi. Kun ilman sitä joutuisi palkata erikseen iOS kehittäjä, ANdroid kehittäjä, Windows kehittäjä jne. johon menee rahaa. Automotivessa on autoihin suunnattuja kehitystyökaluja. Näin itse olen tuon käsittänyt.
Pelko on että CarPlayn tulevaisuuden versiot integroituvat syvemmin auton systeemehin (“full instrument cluster takeover”) ja tällöin vaihtoehdot ovat:
Tehdään kaksi versiota kaikesta, auton perusversio, sekä versio joka on käytössä kun CarPlay ottaa ja skinaa kaiken (kun Apple-lelu on mukana kuvioissa)
Tehdään koko auton näytöt kokonaan CarPlaylla. Annetaan Applelle valtaa. Ei enää nojaa puhelimeen vaan on Apple-tavaraa vaikkei puhelinta olisikaan.
Kakkosskenaariossa ei liene hirveästi tilaa QT:lle. Ykkösskenaariossa voi hyvinkin vielä olla.
Olettaen, että devaajat tykkäävät CarPlay-devauksesta vs. Qt. Se on määrittänyt yllättävän paljon muissakin yhteyksissä, esim. Googlen Angularia ei oikein enää käytetä kuin legacy-jutuissa, jotka tehtiin kun se vielä yritti. Kyllähän firmat voivat haluta CarPlaytä käyttää, mutta jos ei löydy kehittäjiä, niin nopeasti se lähtee vaihtoon kun autokin pitäisi saada “julkaistua” Toki yksittäisiä CarPlay-automalleja myöskin voi tulla.
Olen työssäni päivittäin tekemisissä autonvalmistajien kanssa raskaan kaluston softapuolella. Ajoneuvovalmistajilla on hyvin tarkat kriteerit sen suhteen ketkä pääsevät autoihin sisälle ja keillä on oikeus käyttää ajoneuvoista kertyvää dataa. Jokaisella on omat sovelluksensa niin auton sisällä, kuin sen ulkopuolella datan käyttöön. Henkilöautojen softapuolella on sitten ihan omat kommervenkkinsä.
On mielestäni melko utopistista odottaa että nämä autovalmistajat päästäisivät yhden yrityksen suoraan autoihinsa sisälle joka väistämättä tarkottaisi sitä että Apple pääsisi myös autojen dataan käsiksi.
Toinen puoli on sitten markkinoilla olevat muut tarjoajat. En jotenkin usko että CarPlaystä riittäisi koko alan standardiksi, varsinkin kun otetaan huomioon maailmassa vallitsevat makroelementit. Se on toki mahdollista että joku merkki lähtee kokonaan kelkkaan, mutta Qt tapauksessa ei tällä pitkällä kaavalla ole merkitystä sillä onhan kilpailua muutenkin.
Kehittäjiä kyllä löytyy koko macOS, iOS, tvOS ja watchOS -kehittäjäpoolin verran. Käytännössä sama alusta, työkalut, ekosysteemi yms. Eli tästä se ei jää kiinni.
Jos otetaan hypoteettinen skenaario että Carplaysta tulisi ihan auton käyttöjärjestelmä ja otetaan huomioon ettei Apple tykkää lisäillä tukia muille kuin omille laitteille, Niin en usko että valtaosa Android(n. 70% market share puhelimissa) puhelimen käyttäjistä haluaa ostaa autoa, jossa Android puhelimet eivät saa kaikkia ominaisuuksia käyttöön vaan ovat riippuvaisia iPhonesta. Hyvä esimerkki tästä on Applen älykello, joka olisi muuten erittäin pätevä laite, mutta täysin turha Android puhelimen omistajille.
Ja löytyyhän QT:sta tuki kehittää softia iOSille ja macOSille, joten eivät nyt siltikään ihan samoilla markkinoilla olisi.
”Unity strengthens partnership with Mercedes/Daimler
This quarter Unity announced that, from 2024 onwards, Mercedes-Benz cars will be equipped with an HMI made with Unity. With this agreement, Unity is now an integral partner of one of the world’s leading and most storied luxury automotive OEMs. Together, Mercedes-Benz and Unity are taking next-generation user interaction – such as maps, avatars/AI concierges and in-car entertainment – to a new level by implementing a real-time 3D engine. We are proud to have found a new partner in Mercedes-Benz to equip their vehicles with our visual fidelity and performance – including our years of experience in mobile gaming.”
Ei kannata tuudittautua siihen ettei QT:llä olisi kilpailua autoteollisuuden suunnalla myös muilta pelureilta kuin Applelta ja Googlelta.
Onkos siitä muuten Qt jutellut, onko heidän “kohderyhmä” bulkki vai premium? Ainakin tuo Unityn ratkaisu vaikuttaa enemmän premiumilta, kuin “joka tojotassa mukana”
En tiedä onko kuutilla syytä kategorisoida asiakkaitaan mallia premium/bulkki. Työkaluhan on kuitenkin sellainen, jonka tuotoksen “laadun” määrää työkalun käyttäjä. Samanlailla varmaan ABB:n robotitkin kasaa niin Mersua kuin Toyotaakin (en oikeasti tietoa :D), eikä siinä asiakkaan tuotteen statuksella ole robottien toimittajalle väliä?
Tuo on vähän sama kuin kysyisi, voiko javascript kielellä kirjottaa premium, vai bulkki sovelluksia. Riippuu täysin mitä asiakkaitten devaajat tekevät ja visualisoivat
Kyllähän QT:lta löytyy ainakin pari hyperautomerkkiä asiakkaina, Rimac ja Koenigsegg.
Enemmän viittasin siis 3D-moottoriin, josta ei Qt-toteutuksia Unityn tasolla löydy. Ei nyt sentään Unreal Engine 5 -tasoisia, mutta jotain “kilpailukykyistä” Unityä vastaan premium-luokassa Jos siis tuolla tarkoittavat jotain tyyliin 5 vuotta vanhojen PC-pelien grafiikoilta näyttäviä, käyttäjän liikutettavia paikalliskarttoja autoon sisäänrakennetussa navigaattorissa. Kuten markkinapuhe yllä mainitsee:
such as maps, avatars/AI concierges and in-car entertainment – to a new level by implementing a real-time 3D engine.
Qt:lla pystyt valita 3D Enginen tuetuista moottoreista. Mutta on Qt:lla myös oma “Qt 3D”.
Unity taas on pelimoottori jolla varmasti saa autoihin tosi hienoja 3D karttoja ja muita efektejä. Mutta varmaan tarvitsee sitten myös karvan verran tehokkaampaa ja kalliimpaa osaa auton tietokoneeseen pyöriäkseen sulavasti
Toki yksittäisiä CarPlay-automalleja myöskin voi tulla.