Qt näyttää saaneen pään auki Jenkkien defense-sektorille.
Kysyttäessä jakelulisenssien syklisyydestä Q3/23 webcastissa, osana vastausta Varelius kommentoi:
We do have pockets on different industries where we are doing actually very well at the moment. I’m not talking about the distribution license revenue per se, but our defense sector, for example, on these unfortunate times, is doing very well.
Ja nyt näen ensimmäistä kertaa avoimissa työpaikoissa position tälle sektorille:
Voisi ajatella että Nato-maa Suomelta ostettu softa on jenkkien aseteollisuudelle turvallinen valinta.
Stellantikselta alkaa tulla yhä enemmän autoja joissa (lienee) Qt.llä suunniteltu näyttö.
Täälläkin puheena ollut Slint on saanut merkittävän referenssiasiakkaan: SK Signet on rakentanut EV pikalatausasemiensa HMI:n Slintillä.
Signetin mukaan heillä on suurin markkinaosuus Jenkkien EV pikalatausmarkkinoista, ja ovat maailman toiseksi suurin EV-lataajien valmistaja. Emoyhtiönä korealaisjätti SK. (ping @Pauli_Lohi, firmasta ei mainintaa Kempowerin laajassa rapsassa)
Signet kertoo käyttäneensä aikaisemmin Qt:n vanhaa versiota, eli eivät ilmeisesti olleet maksavia asiakkaita. Pätkiä projektin softakehittäjä KDAB:n edustajan kommenteista, linkki koko referenssiin alla:
“The previous HMI was based on an older version of Qt that lacked many modern features and bug fixes … making the overall software difficult to maintain and extend.”
“Slint supports multiple backends and one of them is a Qt backend. We leveraged this feature of Slint to keep the non-UI Qt parts intact and working together with the Slint based UI in the same application while the porting was ongoing. This way we could migrate away from the Qt based application step-by-step while still having a fully functional application.”
“Based on the experience of migrating the Qt code base to Slint, KDAB started an R&D initiative to combine some of their free tools … into a coherent package that could be used to develop C++ applications when Qt libraries are not available.”
“As for learning the Slint language itself, we got up to speed pretty quickly. Slint language shares certain concepts with Qt QML, which we know pretty well, and the mental model could stay roughly the same.”
“A separate paragraph is warranted for the support we received from the Slint team. Whether it was for ideas on how to implement certain elements or fixing bugs, the help we got was outstanding. Slint is a new technology and compared to Qt, there are missing features. However, all the shortcomings we encountered during the project have either already been fixed or planned in the roadmap through tracking issues in the Slint’s GitHub repo.”
Mielestäni Qt on lisännyt sivuilleen kohtaan Solutions ja sinne teollisuuden alojen alle kohdan "Micro-mobility interfaces.
Tuolla mielenkiintoisia asiakkaita. Osa siirtynyt automotiven alta tuonne.
Palkitsemisrajoja lasketaan, miksi? Tarkoittaako tämä nyt sitä, että luukevaihto ei kasvakaan kuten oli ajateltu? Erikoista kuitenkin kun noita ehtoja viilataan sitä mukaa mitä lähemmäs ajankohta tulee.
Palkitsemisjärjestelmän tehtävä on kannustaa johto/työntekijät tekemään parhaansa jotta strategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Jos tavoitteita päivitetään niin aivan ymmärrettävää on että myös palkitsemisjärjestelmän perusteita päivitetään vastaamaan näitä tavoitteita.
Näinhän se tietysti on. Miksiköhän tuota ei päivitetty strategiapäivityksen kanssa yhtäaikaa?
Mikä muuten oli edellinen strategiakausi? Olisiko se ollut -24 loppuun? Tapahtuiko niin, että tänä vuonna huomasivat ettei tavoitteeseen päästä joten uusi strategia tehtiin “etuajassa”?
Vuoteen 2025, mutta lienee selvää että strategiahömppäpalavereissa on turha istua jos siitä tuskasta ei saa edes bonareita.
Kannustinjärjestelmän tavoitteena kasvaa hinnalla millä hyvänsä, joten liikevaihto edellä tehtäviä yrityskauppoja lienee johdolla kiikarissa. Ja mikäli homma menee taas kerran pieleen ja kasvu hidastuu, niin päästään varmaankin laittamaan tavoitteet ja bonarijärjestelmät taas uusiksi vuonna 2025 
Kai johtohenkilöillä täytyy olla selvä suunnitelma mitä ostetaan ja minkä verran kasvu tulee olemaan orgaanista? Tosin miten he pystyvät näkemään neljän vuoden päähän kun Nokia ei näe vuoden päähän? Toiseksi miksi bonuksien triggeriä ei siirretty parilla vuodella eteenpäin kun strategian aikahaarukkaa siirrettiin?
Aika jännä! Ajattelen, että JOS alkuperäisessä (etukäteen laaditussa!) palkitsemissuunnitelmassa on mainittu, että palkitsemisrajoja nostetaan tai lasketaan tietyissä, etukäteen nimetyissä tilanteissa, niin ok. Tällöin myös korona-ajan hurja markkinaveto, joka toi vetoapua, olisi ehkä pitänyt vastaavasti NOSTAA noita rajoja.
Mutta oudolta kuulostaa, että palkitsemisrajoja lasketaan kesken lyhyehkön kauden. Vastaavasti oudolta tuntuisi, jos niitä yllättäen nostettaisiin kesken kauden. Sama asia kyseessä - joko molempien tai ei kummankaan pitäisi olla mahdollista.
Hyvää on, että jatkossa myös liiketulos vaikuttaa kannustimiin. EDIT: kiitos @enska kun huomasit erehdykseni, liiketulos ja liikevaihto olivat pitkän aikavälin tavoitteita, ei pitkän aikavälin palkitsemisperusteita. Ajattelen, että jos pitkän aikavälin tavoitteita rukataan liikevaihdon osalta alaspäin, ja palkitsemiskaudesta on 2/3 jo takanapäin, niin jos tuon takia säädetään palkitsemisen liikevaihtorajoja alaspäin, pitäisi samaan lisätä myös tuloskomponentin toteutuminen.
Oliko siinä mainittu?
Minun mielestä, jos joku raja asetetaan, sillä mennään siihen asti ja sitten asetetaan uudet triggerit.
Lapsilla sallittakoon, jos on luvattu palkkio kymmenestä kotityöstä ja lapsi valittaa seitsemännen jälkeen että ei jaksa, niin silloin voidaan kannustaa, että tee vielä kahdeksas niin saat palkinnon.
Eikös noita “sisäisiä” syitä voi olla niin monia loputtomiin spekuloitavaksi?
Ei ollut vielä tämän vuoden Toyota saaneet Flutter-infotainmenttia työnnettyä tuotantoon, jos sellaista ovat kehittämässä. Panasonic näyttäisi olevan Toyotan infotainment valmistaja ja vapaan lähdekoodin lisenssi teksteistä selviää, että Qt on vahvasti läsnä. Se toki samalla tarkoittanee ettei Toyotan automyynti Qt:n kassaa lihota.
Dart ja Flutter ovat kuin Ruby ja Rails. Sulla on yksi ‘tappajasovellus’, mikä ajaa kokonaisen ohjelmointikielen opiskelua. Flutteria ei välttämättä tarvitse erikseen edes seurata vaan riittää, että tutkii Darttia, koska käytännössä 100% käytöstä liittyy Flutteriin tavalla tai toiselle. Flutter tulee aina säilymään korkeasti palkattujen ja älykkäiden ammattilaisten nichenä ellei Dartin käyttö leviä Flutterin ulkopuolelle, aivan kuten Rubylle kävi kun ohjelmointikieli alkoi kärsimään siitä että jengi vähensi Railsin käyttöä.
Jos olet Vakava yhtiö joka tekee Vakavia juttuja ja myyt alitehoista rautaa isolla volyymillä kuluttajalle, haluten välitöntä tukea asioiden mennessä väistämättä pieleen, kun sun koodarit on pahasti gonahtaneita vuosien C++ -säädöstä, niin Qt on aika vaikeaa biitata. Jos taas olet höpöhypestartuppi, jota kiinnostaa korkeasti palkattujen koodareiden mielenterveys ja kyky pivotoida nopeasti mm. aidosti toimivan hot reloadin avulla, niin Flutter lienee helppo valinta. Mikäli firma on jotain näiden kahden väliltä, niin toimivin ratkaisu lienee varmaankin ottaa 10 React Native junioria palkattomaan harjoitteluun, antaa niille yksi banaani lounaseduksi ja luvata että parhaan käyttöliittymän koodannut saa vakituisen työpaikan 
Tälläisen kommentoinnin soisi perustuvan faktoille eikä hyville tarinoille.
C++ koodarin kompensaatio keskimäärin ~75k vuodessa vs Dart koodarin ~56k. Myös Flutter enemmän käytetty työkalu kuin Qt tuossa gallupissa.
Nostat tärkeän aiheen esille. Edellisten kahden yrityskaupan pääarkkitehti ei ole käsittääkseni enää QT:n palkkalistoilla, sillä hänellä tuli erimielisyyksiä toimivan johtoportaan kanssa tulevista yritysostoista sekä strategiasta. Toki yritysostot eivät ole yhdestä työntekijästä kiinni, mutta esim. Froglogic oli hyvä löytö ja sehän on tänä aikana kaiketi moninkertaistanut liikevaihtonsa. Eiköhän Varelius ja kumppanit löydä vastaavia kohteita tulevaisuudessakin.
Offtopiccia: Stackoverflown vuosirapsat on varsin hyviä mutta niissä on iso mutta: ihan jäätävä valintabias, joka tekee ilman raakadataa näiden tulkkaamisesta hieman vaikeaa ja harhaanjohtavaa. Näissä surveyssä on ihan jäätävästi yliedustettuna opiskelijat ja muuta non-professional tekijät joita ei suodateta pois ammattialisista. Toki tuolla on erikseen raportti vastaajan kokemusmäärästä, mutta teknologiakohtaisesti ei. Toinen on maantieteellinen bias. USA ja ns. Best Cost Countryt ovat suhteessa yliedustettuja suhteessa EUn. Varsinkin Intia matalan palkkatason ja suuren englantia puhuvan devaajamäärän pyhä liitto näkyy. Vastaavasti USAssa SWE palkkataso on eurooppaan verrattuna noin 4-10x. Paras esimerkki on palkkakuningas Clojure joka on marginaalinen mutta Googlen ylistämä fuktionaalinen kieli. Muutama TC 200k+ junnudevaaja Palo Altosta muuttaa teknologia-palkkafunktiossa totuutta isosti kun Googlen ulkopuolella devaaja voi olla esim akateemikko yliopistosta. En tuijottaisi ihan liikaa tätä varsinkin kun vertaa Dart(tyylistä) teknologia-palkka suhdetta C++/Javaan. Sen sijaan Javan vertaaminen tällä datasetillä ja representaatiolla C:n on varsin hyvä.
Ei siinä kai noin sanota? Todetaan vain että uuteen strategiaan kuuluu myös tuloskomponentti.
Tuolta ainakin viimeisimmässä sai sortattua tuloksista ulos vain ammattilaiset. Framework käytön osalta vastaajia 52k ja palkkatietojen osalta 48k. En ole vielä kattavampaa gallupia löytänyt.
