Kaverin uran perusteella ei varmaankaan kestä pitkään, että jotain M&A -rintamalla tapahtuu.
Kevään yhtiökokouksessa annettiin näemmä 2 000 000 osakkeen antivaltuudet esim. yritysostoihin. Nykykurssilla sillä saa jo jonkun nakkikioskin ostettua. 
9 tykkäystä
Mielenkiintoista olisi lukea, miten @Mikael_Rautanen näkee tämän Unityn verrokkina Qt:lle.
5 tykkäystä
Muistikuvani mukaan tuollainen valtuutus on annettu kaikissa viime vuosien yhtiökokouksissa ilman, että mitään olisi sitten kuitenkaan ostettu. Voin toki muistaa väärinkin.
Se on yleensä tapana ihan varmuuden vuoksi, mutta uskoisin nyt kyllä vakavasti harkittavan jotain liikettä yritysjärjestelyrintamalla. Hyvä bongaus Astonilta.
10 tykkäystä
Itse kummankin teknologian käytössä mukana olleena myös ostajana, pidän tätä paljon osuvampana verrokkina kuin varsinaisia SaaS -yhtiöitä.
21 tykkäystä
Hyvää duunia @Aston_Livingstone!
Toivotaan vain että sadat (vai tuhannet…vai kymmenttuhannet…tiedä sitä missä luvuissa tässä jo pyöritään) Inderes Kuutti fanaatikot jotka ovat jo vierailleet kaverin Linkedin sivuilla ei aiheuta kaverille liikaa paineita. Vaan päinvastoin…saa kaverin paiskimaan vielä enemmän töitä ja löytämään kultamunia täydentämään corea. Äsken hämmästeltiin lähes 50% orgaanista kasvua. No kohta lisätään vielä M&At päälle niin saadaan kasvuvauhti kestävästi yli 50% tasolle! Okei, otapas nyt iisisti Arimatti 
62 tykkäystä
Nordean (12/2020) seurannan aloittaneessa laajassa QT analyysiraportissa analyytikot Sami Sarkamies ja Felix Henriksson nostivat Unityn kenties mielenkiintoisimmaksi QT:n globaaliksi verrokkiyhtiöksi.
Yhtiö on vauhdittanut kasvua myös yritysostoilla ja on tosiaan saanut vahvan jalansijan erityisesti cross-platform pelimoottorillaan 3D-pelimarkkinalla mutta on laajentunut myös muualle sisällöntuotantoon kuten esim.arkkitehtitoimistoihin, elokuva-alalle ja autojen muotoiluuun.
Liikevaihdon kasvuodotus on n.30% luokkaa vuositasolla ja viimeisimmän kvarttaalin odotus (Q4 tulos tänään 4.2) on n.204MUSD.
Tulos on tappiollinen vielä tänä vuonna ja EV/Sales kerroi (2021) kireä n.40
Unitylla ja QT:lla on monia samankaltaisuuksia kuten jo mainittu alustariippumaton cross-platform tuote, laaja käyttäjäyhteisö, laskutusmalli (kehittäjälisenssit).
QTn tuotetta on kehuttu horisontaaliseksi, sellaiseksi joka soveltuu mainiosti hyvinkin erilaisiin toimialakohtaisiin tarpeisiin. Itselle on kuitenkin epäselvää miten hyvin Unityn tuote soveltuu laajemmin eri toimialoille vaikka tiettyä laajentumista pelimarkkinalta muihin markkinoille on jo nähty.
29 tykkäystä
Isoin ero näiden kahden välillä mielestäni on se että QT soveltuu reilusti paremmin laitteisiin joiden prosessointiteho on rajoittunut. Kukaan ei lähde tekemään Unityllä mitään kahvinkeittimen tai jääkaapin ohjaamiseen ja vaikkapa auton infotainment-systeemiin se tuskin istuu ihan yhtä hyvin kuin QT. Jos tavaraa pyörittävän raudan hinta ja virrankulutus merkkaavat, QT > “pelimoottorit”.
Unity (ja samoin Unreal Engine) on taatusti kovempi luu 3D-visualisoinnissa, mutta samalla melkoisesti isompi ja raskaampi klöntti karvan verran eri tarkoitukseen. Verrokkina on paljon yhteistä bisnesmallissa mutta eivät suoria kilpailijoita QT:lle. Lisäksi molemmilla kehitys menee edelleen pelimoottorikäyttö edellä, tosin sillä logiikalla että monet kehittyneet ominaisuudet esim. elokuvateollisuudelle ovat aluksi aivan liian raskaita pelikäytössä, mutta jos niihin laitetaan paukut ajoissa, ne ovat sitten valmiina ja “taistelutestattu” pelikehittäjille kun pelaajien rauta kehittyy.
45 tykkäystä
Siinäpä se 75€ rikki !!
28 tykkäystä
Juurikin näin, mikäli jollekulle ei ole tuttua kuinka ohjelmistokehitys ja sen teknologiat elävät suhteessa toisiinsa. Voisi sanoa että on jopa typerää summata jotain Unity pelimoottorin kaltaista työkalua samaan kategoriaan kuin mitä Qt:n teknologia on. Sama pätee muihinkin softatuotteisiin. Alan ulopuolisilla on usein hyvin kapea käsitys siitä mitä työkalut, niiden lisenssit vaikuttavat kehitystyöhön, myyntiin ja sitä kautta koko liiketoiminta malliin.
Tätä en olekkaan lukenut. En ole siis yksin ajatusteni kanssa. Voisin vielä hieman purkaa ajatuksiani aiheesta:
Otin alunperin esimerkiksi Unityn niin pysytään nyt siinä. Pelimarkkinat ovat kehittyneet hurjaa vauhtia ensimmäisistä peleistä nykypäivään. Tämä on tuonut mukanaan ymmärryksen siitä mitä peli tai pelimoottori tai jokin muu työkalu tulee olla ja mitä sen tulee tehdä ja kuinka näitä sovelletaan. Mikäli olette huomanneet niin edelliseen reiluun kymmeneen vuoteen ei peliteollisuudessa tekniikan puolesta ole ollut mitään uutta ja mullistavaa. Voi olla kauemminkin. Voisi sanoa että on saavutettu jonkin näköinen maturiteetti. Toki on yksittäisiä tekniikkoja jotka tuovat oman vivahteensa alalle kuten jatkuvasti kasvava laskuteho tai uudet tekniikkademot. Uusimpana esimerkiksi realiaikainen raytrace prosessointi (pari edellistä nVidian sukupolvea) tai nopeat massamuistit (luultavasti yksi merkittävin asia uusissa konsoleissa). Tosin joku voisi sanoa että VR-pelaaminen mahtuisi tähän kategoriaan. On se kuitenkin vielä lasten kengissä.
Näen myös että se ala jota Qt koittaa valloittaa on tällähetkellä samassa tilassa kuin VR-pelaaminen. Lasten kengissä. Nykyisellään on olemassa läjäpäin teknologioita joita yhdistelemällä voidaan naittaa näyttöjä ja muita UI/UX elementtejä vaikka minkälaisiin laitteisiin. Päälimmäisen on tietty pöhinäsana IoT. Itselläni ammatillisessa näkökulmasta katsottuna (olen töissä pienessä mutta erittäin ns cutting edge konsultti firmassa töissä, jossa projektit vaihtuu tiuhaan ja olen nähnyt vaikka ja mitä isojen firmojen tuotteista pieniin startup protoihin) on tälläinen mielipide: Kaikki tietää mitä IoT on, mutta kukaan ei tunnu tietävän kuinka sitä sovelletaan ja myydään. Kaikki on kokeilua. Trial and error. Maailman menestyneimmät kuluttajalle suunnatut IoT tuotteet ovat luultavasti Alexa-tyyppiset puheavustimet. Kaupallisesti merkittävin sektori on B2B myynti, mutta siitä on vaikea saada luotettavaa dataa. Kummassakaan ei välttämättä tarvitse edes olla näyttöä. Tätä on paljon Suomessa, esimerkkeinä Uros, Haltian ja se eräs firma joka seurasi koronarokotteiden kylmäketjua, sekä paljon muita. Useat syntyneet ex-Nokialaisten toimesta. IoT laiteet ovat teknisesti hyvin samankaltaisia kuin mitä matkapuhelimet ovat. En usko että on sattumaa kun Qt pivotoi vahvasti MCU-markkinoille. Kotimaassa on suuri määrä RnD:tä joka tukee myyntiä.
Tämän takia en itse tykkää hirveästi spekuloida tästä aiheesta:
Pitkällä tähtäimellä tykkään ajatella tätä ongelmaa kehittäjän näkökulmasta katsottuna. Qt:n vahvuus on kehittäjä ystävällisyys. Joista varmaan näkyvin tekijä on Qt Creator (ja muut Qt työkalut). Se on täysin custom IDE pelkästään Qt:ta varten. Ja se on hyvä. Ei pelkästään Qt:n omaan frameworkiin vaan myös muuhun koodaamiseen (päälimmäisenä mielessä C/C++). Ei ole hirveän montaa muuta tuotetta, jossa kehittämistä (töiden tekoa) tuetaan näin paljon. Hyvä esimerkki on NXP:n ja STM:n omat IDE:t. Heilläkin on tälläiset, mutta ne on molemmat Eclipsen päälle rakennettuja hirvityksiä. Kauniisti sanottuna kammottavia käyttää (STM:n SPC IDE on vielä tästäkin kammottavampi). Sen sijaan esim SMT:llä on muita työkaluja jotka ovat oikeasti hyviä (CubeMX). On eri tapoja miten teknologia valitaan projektille. Se voi olla ylemmältä taholta päätettävä asia (yleensä IT-hommissa tämä vie ennen aikaisesti hautaan), mutta usein se on kehittäjien päätettävissä, kunhan se vain sopii johdon/asiakkaan määräämiin raameihin. Kun kehittäjä tietää että jollain työkalulla saadaan nopeasti ja halvasti toimiva tekniikkademo on valinta helppo. Lisäksi jos demon voi tuetteistaa samalla tekniikalla (eli ei skaalautuvuus tai lisenssi rajotteita) sataa sekin valitun teknologian laariin. Kun projekti on aloitettu jollain tekniikalla on sitä vaikea hidas ja kallis vaihtaa. Qt omasta mielestäni loistaa tällä. Edelliseen lainaukseen siis: asiakkaan valistaminen on kallista ja vaikeaa. Pätee Qt:lle. En tiedää yhtään miten Qt:n myynti nykyisellään toimii mutta toivon pitkällä tähtäimellä suuresti että myynti on orgaanista ja kehittäjälähtöistä eikä sellaista että kun lisenssit on myyty jollekkin isolle firmalle niin he alkavat sitten keksimään mitä sillä tehdään. Kärjistetysti. Kuten sanoin. Kun kehittäjälle annetaan liian tiukat rajat esim teknologian suhteen, ei projekti tuskin koskaan yllä siihen potenttiaaliin mitä se voisi.
96 tykkäystä
Congratulations! Ehdit ennen setää Sedän puolustukseksi on sanottava, että kun on menossa vaphaalla aamun pitkä hiihtu, niin ei sitä vaan voi joka 500m välein alkaa tarkistaa kännyllä Kuutin kurssia. Laskisi syke liikaa ja Verphu menisi taas yhden suoran verran kauemmas … 
Anyway, otetaan seuraava tralla vasta kun 80 eeroa puhki 
Ja sitten Kuuttia ei osteta pois ennen 100 eeron rajapyykkiä. … prkle 
. Setä ja varmaan Astonkin haluaa myydä siivunsa ihan itse
Masse-setä, FA, “Elämä se on kuin silkkiä vaan, sylillisen tahtoisin …” 
53 tykkäystä
Tiivistit tässä upeasti asian ytimen.
(Menee hieman off-topic, saa liputtaa) Lähihistoriasta löytyy myös kotimaisia esimerkkejä mitä voidaan saavuttaa kun suunnittelijoiden ja kehittäjien annetaan “toteuttaa itseään” Qt:n työkalupakilla (työskentelin aikanaan näistä toisen parissa):
Nokia ajautui surullisenkuuluisan syvään suohon pian iPhonen julkistuksen jälkeen. Burning platformin pelastajaksi kaavailtiin uutta MeeGo-käyttöjärjestelmää, joka kuitenkin lahdattiin heti syntymänsä jälkeen Windowsin tieltä. Nokia ehti kuitenkin julkistaa MeeGo:lla pyörivän Nokia N9:n vuonna 2011. “Lankku” oli välitön klassikko.
Puhelimen etupuolella ei ollut nappeja, ja Qt:lla tehdyn käyttökokemuksen keskiössä olivat kaikki avoimet applikaatiot näyttävä multitasking-kotinäkymä, sekä pyyhkäisyt puhelimen reunoilta joilla navigoitiin applikaatioiden ja kotinäkymän välillä.
Ylistystä sateli. “The UI is fresh, slick, and as natural as anything the smartphone world has yet introduced” The Verge hekumoi. “MeeGo 1.2 Harmattan is such a breath of fresh air it will leave you gasping” jatkoi Engadget. iPhone/iOS alkoi käyttää samanlaista navigointiparadigmaa lähes vuosikymmen tämän jälkeen - parempi myöhään kuin ei milloinkaan?
N9 päätyi myymään miljoonia kappaleita, vaikka sen applikaatioekosysteemiä verrattiin Chernobyliin ja laitetta kuvattiin “dead man walking”.
Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän. Suomalainen Jolla kehitti MeeGon jatkeeksi Sailfish-käyttöjärjestelmän, jonka käyttökokemus perustuu myös pyyhkäisyihin. N9-yhteisön kiima oli katossa kun Jolla phone julkaistiin vuonna 2013. Vaikka tuote oli kokonaisuudessaan hiomaton, käyttökokemus oli yksinkertainen ja kaunis. Ja pienellä tiimillä ja Qt:llä rakennettu, kuinkas muuten.
Kuten Nokia, Jollan kuluttajapuolen tarina kaatui Googlen ja Applen ylivoimaisiin ekosysteemeihin ja niiden kontrolliin (autovalmistajat huomio). Onneksi kummatkin ovat sittemmin menestyneet b2b-puolella.
Ehkä meidän piensijoittajien onneksi MeeGo ei aikanaan lähtenyt lentoon, ja Digia sai teknologian pilkkahintaan. Nohevat kehittäjät on rakentaneet Qt:lla uraauurtavia käyttökokemuksia jo vuosia sitten, ja nyt pinnan alla kytenyt potentiaali alkaa realisoitua. Tarina jatkuu
103 tykkäystä
Olisiko mitään ideaa jos QT tekisi diilin Remedyn kanssa heidän 3D moottorista? Saisi ns. full stack ratkaisun markkinoille.
6 tykkäystä
Näitä isompia könttäostoja on ollut lähiaikoina enemmänkin, toivottavasti kukaan ei havittele Kuuttia pois pörssistä 
Toivottavasti ei, ainakaan vielä. Ja jos yrittäisikin, niin siihen ei sitten taida riittää edes HEXin ATH “Tikkurila” preemio 126% - enemmän pitäisi fyffeä pöytään laittaa…
10 tykkäystä
3D-moottori ei ole se vaikeampi osuus vaan ne työkalut jolla sitä sisältöä tehdään pyörimään sillä moottorilla… Ja jos Remedy ei ole tuotteistanut omaa työkaluputkeaan ulos myytäväksi niin se olisi edelleen hirveä savotta.
1 tykkäys
Juuri tuo työkalupuoli oli mielessä, oletin että QT voisi ehkä tehdä tuon tuotteistamisen sopimuksen myötä.
Se on aika kiinteä osa sitä itse moottoria ja usein se hankalampi osuus, varsinkin jos se halutaan käyttäjäystävälliseksi purukumipaketin sijaan.
Sitten jos Remedy päättää tuon työn tehdä ja lähteä kilpailemaan Unity- ja Unreal Engine-nimisiä tuulimyllyjä vastaan, silloin voisin nähdä lisäarvoa että QT olisi kuviossa mukana koska kontaktit ja myyntiorganisaatio, mutta vähän kyllä epäilyttää idea.
4 tykkäystä
Joo, en usko että Qt ja QML taipuisi helposti (lue: 5+ vuoteen) kilpailemaan Unityn ja Unreal Enginen kanssa. Siinä olisi aika valtava työsavotta edessä, ja silti olisi jotain 10 - 15 vuotta jäljessä noita kahta. Itse mielummin toivoisin yhä vahvempaa positiota juuri laitteiden käyttöliittymissä. Esim. Smart Eyen ja/tai Seeing Machinesin oston kautta 
Siinä olisi hyvää jatkoa kehityksen suunnalle vähän kojelaudasta “irti”. Tai sitten jotain muuta vastaavaa lisäfunktiota. Autoissa toki olisi helpoin laajentaa pelkästä käyttöliittymästä eteenpäin, kun lentokoneissa, laivoissa, kodinkoneissa ja muissa se olisi vaikeampaa tai vähän tuottavaa. Takavasemmalta taas voisi tulla jokin Augmented Reality mieleen. Sekin olisi askel eteenpäin käyttöliittymästä “ulos”.
2 tykkäystä