Se on se “there is no free lunch”. Android on laitevalmistajille “ilmainen”*
(* kunhan täytät kasan ehtoja ja hyväksyt että Google saa kaiken datan…
Se on se “there is no free lunch”. Android on laitevalmistajille “ilmainen”*
(* kunhan täytät kasan ehtoja ja hyväksyt että Google saa kaiken datan…
Vaikea kuvitella miksei laitevalmistaja tee niin kuin kiinalaiset kiinaan myyvät puhelinvalmistajat ja ota androidia käyttöönsä ilman Googlen palveluita tai datan jakamista?
Eikö Finnairin uusissa koneissa In flight entertainment ole nimenomaan open source Androidin päälle tehty.
Samoin oma “tv boksi” josta saan mm HBO:n toimii Androidin päällä mutta ei mitenkään ole liitoksissa googleen tai sisällä Googlen palveluita.
Ehkä tohon 20min haluttiin vähän tiivistää niin Android esiteltiin kilpailijana noin. Mutta vähän valikoivalta se tuntui.
Aika paljon joutuu asioita täydentelemään itse jos Googlen kamat jättää Androidista pois ja käyttää puhdasta open source versiota. Onko tämä mahdollista? Totta kai. Onko tämä kustannustehokasta varsinkin jos firman koodaajaporukka on aika pieni vs. että lisensoi sopivat kamat ja “ulkoistaa” platan ylläpidon muille… ei välttämättä.
Ja jos hankkii ns. valmiin setin ja vaihtoehto on “ilmainen” Android joka antaa datat Googlelle vs maksullinen QT jossa saat pitää kaiken liikesalaisuutena ja kerätä datat mitä keräät itse, QT on ihan varteenotettava vaihtoehto. Riippuu mitä tehdään, kuinka isoja sarjoja, kuinka isolla omalla softadevaustiimillä jne.
Joo tottakai Qt on vaihtoehto.
Itse en ole embedded projekteissa ollut niin en osaa evaluoida mikä on paras missäkin suhteessa.
Halusin vain täsmentää että jo nyt hyvin paljon embedded laitteita pyörii Androidilla ilman että Googlelle tarvitsee jakaa mitään.
Kosketusnäytöillä on tasaisten pintojen vuoksi hyvä puhdistuvuus ja tämän vuoksi ne tulevat yleistymään sairaaloiden lisäksi varsinkin lääke- ja elintarviketeollisuudessa.
Puhdastilatyöskentelyssä on tärkeää ristikontaminaatioriskin estäminen ja fyysisten painikkeiden putsaus on haastavaa, jos ollaan tekemisissä esim. pöllyävien jauheiden kanssa. Kosketusnäytölle on myös todella helppo lisätä monimutkaisia toimintoja, kun taas fyysiselle painikkeelle pitää usein porata reikä rosteriin ja sähkömies tarvitaan paikalle. Napin lisäyksen jälkeen tilakin voidaan joutua siivoamaan/desinfioimaan remonttireiskojen jäljiltä. Kosketusnäytölle voi tarvittaessa tehdä muutokset käymättä edes koko tehtaalla. Jos uusi toiminto todetaan jostain syystä turhaksi niin aina voi palata edelliseen softaversioon. Fyysistä painiketta on ikävämpi irrottaa jälkikäteen.
Lisäksi kosketusnäytöille voidaan asettaa eri käyttäjätasoja, niin ettei peruskäyttäjä pääse ihan kaikkiin toimintoihin käsiksi.
Kiitos. Ei ole Aston siis ihan uuno maallikoksi.
Tämä ei ole aivan niin mustavalkoista, sillä medikaali standardit vaativat tupla toimiset IO-laitteet, esim napit. Vastaavasti myöskin paneelin puhdistaminen kostealla rätillä saa kapasitiivisen touchin flippaamaan. Ei ole kuulemma ole helppoa olla UI-suunnittelija medikaalipuolella. Tiedän erään firman, jonka tuote ratkaisee näissä esimerkeissä olevat ongelmat. Ikävästi firma ei ole julkisesti listattu.
Sairaalapuolelta en osaa sanoa, mutta lääketeollisuudessa lähinnä koneturvallisuuteen liittyvät toiminnot pitää olla myös fyysisinä nappuloina. Uusimmissa laitteissa on yleensä kosketusnäyttö, jonka lisäksi on vain hätäseisit ja kuolleenmiehen kytkimet erillisinä nappuloina.
Ei ole tosiaan helppo ala suunnittelijoille. Usein lääkejäämien pyyhintään halutaan käyttää etanolia
Näppäimistöihin saa suojakalvoja, eikä luulis olevan iso juttu tehdä erikseen sairaaloihin kertakäyttöisiä suojakalvoja leikkaussaliin ja teho-osastolle.
Picosun käyttää QT:ta omissa käyttöliittymissään. Ei liity lääketieteeseen, mutta ALD-teknologian kautta ainakin puolijohdebisnekseen-
Tämä on erittäin tärkeä juttu. Ja väittäisin että se jää monelta “helposti” huomaamatta.
Otetaan esimerkki. Qt:n liikevaihto oli EUR 32.4m vuonna 2016. Oletetaan että tästä 27.5m tuli desktop puolelta ja loput embedded puolelta. Ja oletetaan että desktop kasvoi 5% vuodessa 2020 asti. Tällöin embeddedin kasvuprosentit ovat olleet todella kovia.
Esimerkki. Desktop 5% kasvua.
Ja mikäli oletetaan että kasvu sulautetuissa järjestelmissä putoaisi esim tasolle 50% vuonna 2021E ja 5 prosenttiyksikköä siitä eteenpäin vuoteen 2025E, olisi Kuutin konsernitason kasvuprosentti edelleen noin 25% vuonna 2025E.
Konsernitason kasvu
Ja liikevaihtokehitys näyttäisi seuraavalta.
Desktop & Embedded liikevaihto.
Pointti tosiaan sama kuin Mikaelilla. Sulautettujen järjestelmien liikevaihdon täytyy kasvaa huimaa vauhtia ja koska sen suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti tullee konsernin liikevaihdon kasvu jatkumaan korkealla tasolla pidemmän aikaa. Olettaen, että kasvu sulautetuissa järjestelmissä jatkuu hyvänä.
Toyota ollut myös Qt kumppani
Tässä Toyotan terveiset
edit:
Toyota on tunnettu dual sourcingistaan, kuten myös muut isot (VW jne)
Arvioisin, että mahdollisesti Toyota luiskahti ulos Kuutin käyttäjistä kuin peräsuo… okei ei jatketa tätä… mutta reilu 10 milj volyymi nyt vois olla vaikka punaisella
Pakkasten palatessa pienenä välikevennyksenä ja lohdutuksena Toyotan dieselin kylmäkäynnistystä simuloiva video
Onko Toytota tehnyt aiemmin Qt:llä?
Pieni katsaus reilun kuukauden datapisteiden keräämisen jälkeen. Kuvassa esitettynä neljän eri lähteen avoimet “Qt C++” hakusanalla löytyvät työpaikat. Alemmassa kuvassa LinkedIn on eroteltu, jotta mittasuhteet on helpompi hahmottaa.
Flutter tulee vauhdilla?
Tässäkin pitää muistaa, että voiko flutteria käyttää mihin kaikkeen muuhun embeddediin kuin autoihin? QTlla kuitenkin se 70 toimialaa, joten yhden automerkin siirtyminen flutteriin ei vielä tarkoita paljoa. Lisäksi päätökset siitä mitä teknologiaa lopulta tullaan käyttämään on pitkissä kantimissa
Kysyin jo aiemmin mutta en saanut vastausta. Siirtyikö Toyota siis Qt:stä Flutteriin?
Tuo Flutter on siis Googlen tuote. On se harmillista kun nuo teknojätit tunkee joka paikkaan valtavilla resursseillaan.