Näitä ja Hyundain vastaavaa sisarmallia aletaan kohta myymään kuin leipää.
Liekö näytöt suunniteltu Qt:llä?
Ensitesti: Kian uusi sähköauto EV6 on lähes täyskymppi! https://www.is.fi/autot/art-2000008199485.html
10 tykkäystä
QT;n tuotetta/palvelua ei ole helppo vaihtaa, kun asiakasyritys on hankkinut kehittäjälisenssit, kouluttanut devaajat ja ympännyt sovelluksen tuotteisiinsa. Varelius sanoi kuuden miljoonan kaupasta suunnilleen, että tästä tulee asiakkaalle defacto platformi, asiakkuus tulee jatkuu, nää on aina vaarallista sanoo, … ,kun iso panostus koulutukseen ja käyttöönottoon …, asiakkuus jatkuu helposti 10 vuotta.
(Isohkot kerta)myynnit poikivat jatkuvaluonteista liikevaihtoa “kauas tulevaisuuteen”, 
29 tykkäystä
Qt ei ole riippuvainen muutamista asiakkaista . Qt:llä on asiakkaita 75 toimialalla.
1+ BILLION DEVICES AND APPLICATIONS POWERED. THAT’S Qt. Ja markkina kasvaa , jopa niin voimakkaasti, että komponenttipula vaivaa tällä hetkellä.
22 tykkäystä
Tämä käsitys on sitkeässä, mutta todellisuudessa lienee isossa kuvassa ihan höpöhöpöä. Ihan vaikka Qt:n markkinoinnissa käyttämät referenssit Hyundai Motor Group ja LG, jotka käyttävät myös Qt:n kilpailijaa DiSTI:n GL Studiota.
“In order for drivers to have a more intuitive user experience when using the infotainment system, it was necessary to utilize 3D animation. As a result of reviewing several solutions, we selected the GL Studio solution that is advantageous in terms of hardware resource use, 3D animation performance, and flexibility in developing new GUIs in the future, and we look forward to continued collaboration in the future,
Kuulostaa kovin samanlaiselta markkinointi jargonilta kuin Qt:n Hyundai Motor Group uutisessa.
“We are very happy about our continued partnership with Qt”, commented Haeyoung Kwon, Vice President of Infotainment Development at Hyundai Motor Group. “We are expecting to see considerable efficiencies across development and maintenance by using the Qt Framework and a quicker overall time to market. We look forward to driving the future of connected cars together with Qt.”
Ottakaa Qt bullit seuraava kuva suolan kanssa sillä sen on julkaissut DiSTI:
Syyttävä sormi osoittanee @Mikael_Rautanen joka on jaksanut tuota “yhden teknologian ilosanomaa” jakaa jo pidemmän aikaa? Viimeksi kommentissa koskien nimenomaan Hyundai Motor Groupin Qt uutista:
Laajentunut Hyundai-asiakkuus on nähdäksemme jälleen yksi näyttö Qt:n teknologian kilpailukyvystä graafisten käyttöliittymien kehityksessä. Tuotekehityksen teknologiavalinnat tarkoittavat yhtiön asiakkaille usein vähintään vuosien sitoumusta. Asiakas sitoutuu käytännössä henkilöstön koulutukseen ja teknologian käyttöön läpi kehitettävien tuotteiden elinkaaren aina tuotekehityksestä valmiiden tuotteiden ylläpitoon. Toisaalta yhteen teknologiaan keskittyminen tekee sen vaihtamisesta vaikeampaa, ja lisää useampia tuotesukupolvia jatkuvan käytön todennäköisyyttä. Vanhan asiakkuuden laajeneminen kertookin nähdäksemme asiakkaan tyytyväisyydestä ja luottamuksesta yhtiön teknologiaan ja on jälleen yksi merkki Qt:n teknologian kilpailukyvystä vahvasti kasvavalla markkinalla.
By the Way Hyundai käyttää esimerkiksi GEN5W navigointilaitteessaan vapaan lähdekoodin lisenssillä Qt5:sta.
31 tykkäystä
2000-luvulla on ollut monta hetkeä jolloin Qt nykyarvostuksellaan olisi ollut omassa kokoluokassaan (vaikkapa market cap haarukka 2,5–5 mrd e) kilpailemassa tiukasti maailman kalleimman pörssiyhtiön tittelistä.
Toinen tapa lähestyä samaa asiaa on että monena hetkenä Qt olisi ollut se joka pääsee nykyisen suuruiseen market capiin suurin piirtein maailman pienimmällä ttm-liikevaihdolla.
Toisin sanoen sijoittajat olisivat niinä kuplien ulkopuolisina hetkinä nykyarvostuksella lyöneet vetoa että Qt jauhaa jatkossa maailman suurimmat vapaat kassavirrat suhteessa bisneksen nykyiseen kokoon.
Pörssitunnelman muuttuessa arvostus voi olla villisti eri kuin nyt vaikka kasvutarinaan ei tulisi yhtään ryppyä.
Jos pienikin särö tulee, sitten jännät paikat varsinkin jos yleiset markkinatunnelmat ei hypersuotuisat.
Uskon että osa omistajista ihan oikeasti on sillä lailla liikkeellä että ihan sama jos pörssi laitettaisiin kiinni koska ovat tyytyväisiä ostohintaan ja haluavat ehdottomasti olla mukana pitkään.
Osa porukasta on teoriassa tuon miettineet noin ja käytäntö osoittaa sitten miten vankalla pohjalla teoria oli.
31 tykkäystä
Minulla ei ole yhtään mitään kompetenssia tehdä näistä omia johtopäätöksiä, mutta on sanottava, että Varelius on tainnut itse sanoa tuon että kynnys vaihtaa on suuri. Voisiko @Juha_Varelius kommentoida asiaa?
20 tykkäystä
Nokia oli oletettavasti yksi noista graafin yhtiöistä vuosituhanteen vaihteessa. En ollut silloin sijoittajana missään mukana, mutta käytiinkö silloin tän tyyppistä keskustelua? dotcom osakkeista kyllä käytiin ja oikeassa jotkut ennustelijoista toki olivatkin.
En allekirjoita tätä, enkä viitteeksi lisättyjä lähteitä. Syitä on muutama, ja joista tärkein on omat kokemukset softakehityksestä. Kun codebase luodaan ja sitä kehitetään jatkuvasti. Suurinosa työstä luodaan aikaisemman työn päälle. Syntyy lumipalloefekti. Kaikkein pohjimmaisena ohjemistoprojektissa ovat valitut teknologiat, kääntäjät ja kielet. Muuttamalla peruspilaria saadaaan aikaan tilanne, jossa tehty muutos vaikuttaa jokaista kerrosta joka pohjan päälle on luotu. Vaikutus on kertautuva. Varsinkin kun puhutaan kokonaisista tuotannossa olevista ohjelmistokokonaisuuksista tiedetään että codebase on laaja ja monikerroksinen. Sen muuttaminen ei ole halpaa tai nopeaa. Joskus se on pakko. Hyvä esimerkki on nyt oleva komponenttipula. Esim Tesla on raportoinut vaihtaneen kokonaan prosessoreita ja muita komponentteja toisiin, joka on johtanut siihen että firmistä pitää kirjoittaa uudelleen. NXP:n prossulle tehty binääri ei toimi STM:n vastaavalla samalla Cortexilla. Tai STM:n MEMS:n vaihtamonen Boschin vastaavaan vaatii uuden device driverin.
Pitää kuitenkin muistaa, että projektissa ei yleensä ole vain yhtä pohjaavaa teknologiaa. Esimerkiksi kieliä voi olla useita. Backend:ssä käytetään C++:aa, database SQL:ää, UI:ssa JavaScriptiä ja TypeScriptiä, jotain testais scriptejä voi olla Pythonilla jne. Varsinkin kun sekä Qt että GL Studio tukeutuu vahvati C++:aan (niinkuin moni muukin ratkaisu kun haetaan korkeaa suorituskykyä) mahdollistaa se teknologioiden käyttämisen toistensa rinnalla. On edukasta insinöörille osata valita tehtävään paras työkalu. Jakari ei ole paras mutterin vääntämiseen joka tilanteessa vaikka se usein sillä onnistuukin.
Varsinkin kun mennään embedde puolelle, on olemassa monia syitä luoda UI monille eri alustiolle. Tarvittavat ominaisuudet ovat aivan erejä jos puhutaan Cortex-M0 ja SPI-linjan päässä oleva muutaman tuuman paneeli kuin Cortex-A55 DSI-linjan päässä oleva väritarkka 30" instrumentaalipaneeli grafiikalle. Varsinkin pienessä päässä on olemassa kasoittain erillaisia, jopa open source, ratkaisuja. Esim tässä hyvä ja kiva: https://lvgl.io/
En ole varma halutaanko tässä kuvassa johtaa tahallaan harhaan, mutta on minusta erittäin väärin verrata pähkinää ja mansikkaa. Molemmat hedelmiä, mutta aivan erillaisia. GL Studio on pieni, se on tuotteen juju. Sitä markkinoidaan toimivaksi high-end mikrokontrollereissa (laskemalla 1+1 speksien perusteella). Kuvassa vertaillaan pientä ohelmistoa koko Qt frameworkkiin (tai jos ei aivan koko, niin ainakin merkittävään osaan), eikä siihen sen oikeaan kilpailijaan eli Qt MCU:n. Ohessaa kuva:
Huomioitavaa että tässä ei ole koko binääri, mutta suuntaa antava. Mikäli target plattarreissa mainitaan mm. STM32F769 niin suuntaa antavaa laskentatehoa ja kokoa voidaan peilata.
GL Studio on Flutterin ohella yksi niistä vertikaaleista joista tälläkin foorumilla on puhuttu kovasti. Suhtautuisin asiaan samalla lailla. Jollekkin kehittäjälle/projektille Qt voi olla täydellinen ratkaisu lisensseineen päivineen, toiselle ei ja toisille se on Flutter/GL Studio ja jollekkin yhdistelmä näitä molempia.
Mitä olen jutellut Qt:sta ystävieni kanssa, jotka eivät ole softa-alla olen huomannut että Qt:n business case on vaikea selittää auki. Se on hyvin spesifi ja siihen liittyy paljon asioista. Varsinkin kun mennään rautaläheiseen tuotepäähän.
85 tykkäystä
Ei Nokia missään vaiheessa 2000 ollut arvostuksessa lähelläkään että olisi päässyt tuolle listalle.
Toisaalta Nokian silloinen bisnes ei ole vertailukelpoinen Qt:n kansa.
Mutta tuo huomio pysyy että Qt:n nykyiset kertoimet olisivat monessa markkinatilanteessa äärimmäisen poikkeukselliset.
EDIT:
Kyllä omistajakunnassa valitettavasti jokunen sellainenkin on jolle on ihan sama onko 37 x earnings vai 37 x sales kun on hyvä tarina.
Aika hankalia on metsästäjä–keräilijäkädellisen kapasiteetille nää. Mulle ainakin liian vaikea. En sano onko halpa vai kallis. Joitakin numeroita vain esittelen.
7 tykkäystä
Nokian liikevaihto 2000 = 30 miljardia €
liikevoitto 5,7 miljardia €
kurssi reilu 60 €
P/E > 60
P/S korkeimmillaan noin 10
Qt:lla siis kova hinnoittelu, mutta gasvu on govaa…
ei mitään hulluja lukuja, kun tuohon aikaan oli kova noste nokialla.
5 tykkäystä
Et allekirjoita esimerkkiä että yksi yritys käyttäisi kahta kilpailevaa ratkaisua samanaikaisesti? Jos näin niin kumman epäilet uutisoivan valheellisesti DiSTI:n vai Qt:n, koska fakta on että kummatkin yritykset ovat kertoneet hiljattain Hyundai Motor Groupin ja LG:n hyödyntävän heidän teknologiaansa?
Nyt on hyvä kuitenkin muistaa, että puhutaan käyttöliittymäkirjastosta. Ei puhuta siitä että Hyundain tarvitsisi kirjoittaa uusiksi auton ABS-järjestelmän, vakionopeuden säätimen tai vaikka kaistavahtijärjestelmän koodia vain koska vaihtoivat mittariston ja IVIn tekemisessä käytettyä GUI-kirjastoa.
Mielestäni mielenkiintoisinta olisi saada lukuja siitä kuinka suuri osa kehittäjälisenssimyynnistä on sulautettujen järjestelmien asiakkaille. Lätkämailaa odotetaan jakelulisenssituottoihin ja niin kuin varmasti jokaiselle keissiin tutustuneelle on selvää vain embedded markkinalle myydyt kehittäjälisenssit antavat osviittaa siitä THE hunajapurkista eli tulevista jakelulisenssituotoista.
7 tykkäystä
Mentiin sanoman ohi. Mainitsen itsekkin, että tällaiset teknologiat toimivat hyvin rinnakkainkin. Jakoavain vertaus. Se mitä en allekirjoita on tuotannossa olevan softastäkin teknologian vaihtaminen, johon lainauksen lainaus viittaa. En kiistä missään nimessä asiakkuutta taikka sovelluskohdetta. Mutta tuo markkinamateriaalin vertailu on mielestä edelleen suuresti rikki. Vertauskuvallisesti taas: on erittäin eettisesti epäillyttävää myydä Miniä ja verrata sen kokoa ja ekologisuuttaa Ford F-150:een puhtaasti itseisarvollisesti numeroihin verraten. Esimerkki vertailua voisi esim otsikoida “meidän tuote verrattuna usan myydyimpään autoon kautta historian”. Eihän se kerro mitään informatiivista, muuta kuin että toinen auto painaa 3x toisen massan ja kuluttaa merkittävästi enemmän.
Vaikka puhutaankin “vain” UI kirjastosta niin verrokkina voisi ottaa natiivi Android sovelluksen frontin joka on kirjoitettu Kotlinilla. Senkin vaihtaminen esim Flutteriin on työmaa. Vaikka käytännöllisuus pysisi samana on työmäärä, joka migraatiosta johtuu suuri. Se että laatikot, constrainit ja muut rakenteet tuntee jo ennestään nopeuttaa kehitystä toki, mutta tekeminen on kuitenkin manuaalista. Kenties täysi migraatiotyökalu kirjastosta toiseen olisi mahollista kaupallistaa tuotteeksi asti. Saa käyttää, kuulostaa käyttikselle. Itse en tunne sellaista.
23 tykkäystä
Nokia ei keksinyt ostella kaikkia kilpailijoita ja laajentua joka paikkaan. Taisi olla liikevaihdon osaltakin aika iso ja pääbusiness kännyköissä, joissa oli kyllä suuri osuus maailman kännykkä myynnistä? Qt taas on vielä aika pieni ja sen kohde markkina on siihen nähden aika suuri ja laajeneva, lisäksi runtime lisenssit tulevat skaalaamaan tulosta voimakkaasti jossain vaiheessa, että sinällään varmaan ei parhaat verrattavat?
Kiva olis kattoa pidemmälle.
5 tykkäystä
No nyt ollaan samalla aallonpituudella. Tuskinpa kukaan täysjärkinen ilman todella painavia syitä vaihtaa pitkälle edenneessä tai jopa tuotantoon pääseessä projektissa enää käyttöliittymäkirjastoakaan. Itse vain koin, että “vaikeaa vaihtaa” koskee nimenomaan yrityksen tuleviakin projekteja. Ehkä olen ajatellut väärältä kantilta asiaa. Tottakai se auton Qt IVI on QT IVI hyvin todennäköisesti koko kyseisen IVIn elinkaaren. Niin strateginen valinta käyttöliittymäkirjasto ei varmastikkaan ole etteikö seuraavan sukupolven IVI voitaisiin tehdä kilpailevalla teknologialla. Toki vanhassa ja tutussa pysymisessä on eittämättä omat etunsa niin kuin myöhemmin kirjoititkin.
Ei ollut tarkoitus aloittaa väittelyä GL Studion ja Qt:n välillä. Kunhan laitoin kuvan tuosta vertailusta, koska oli tunne, että vähintään 95% ketjun lukijoista ei ollut koskaan GL Studiosta kuullutkaan. Taisin jopa varoittaa, että kyseinen kuva oli GL Studion takana olevan yrityksen materiaalia joten ei voida puhua kovinkaan objektiivisesta markkinointimateriaalista. Kuva oli siis vain havainnollistamaan, että GL Studio ja Qt on sulautettujen järjestelmien markkinoilla kilpailijoita.
20 tykkäystä
Arvostusta en QT:n osalta näkisi noin synkkänä. Laitetaan vielä kerran tämä kuva, missä on verrokkiryhmää ja samalla arvostuksella QT on kun kaikki muutkin täplät.
Tämän vuoden arvostustason nousun takana on yhtiön oman suorittamisen lisäksi runsaat ulkomaalaiset ostajat. Ne ovat lisääntyneet ymmärtääkseni selvästi ja samalla piensijoittajat ovat vähentäneet. Käytännössä siis ulkomaalaiset ovat ostaneet QT:n arvostuksen ylös verrokkien tasolle.
Kukaan ei osaa varmaankaan kovin varmaksi sanoa onko kaikki nämä firmat kuplassa. Kasvua on hankala tarkkaan laskea ja se voi yllättää isosti molempiin suuntiin.
24 tykkäystä
Onko missään listaa mitä nuo muut ovat? Keneen tässä verrataan.
Oliko tämä jo täällä. Liittyy pienessä määrin Qt:n toimintaan, kun LG kuitenkin iso asiakas. Valitettavasti maksumuurin takana, mutta ehkä sitä pari pientä sijoittajaa kiinnostavaa lainausta kehtaa poimia:
LG:N kruununjalokivi on oled-paneeli. Se tuottaa käytännössä tv-maailman parasta kuvanlaatua.
TV-taisto on kuin oma versionsa kilpa-autoilusta. Samsung virittää vanhaa luottomoottoria, LG panostaa uuteen systeemiin.
Vuonna 2021 televisioiden myynti kaikkiaan jopa kutistuu, mutta premium-televisioiden myynti kasvaa reilusti, arvioi markkinatutkimuslaitos [TrendForce]
Tv-maailman kaksi muuta voimanpesää ovat kiinalainen TLC ja japanilainen Sony, jotka hallitsevat kumpikin globaalista televisiomarkkinasta noin kymmenen prosentin siivua.
10 tykkäystä
Henkilökohtaisesti en tiedä, miksi tuo x-akseli on kasvu+EBIT%. Se todennäköisesti sataa Qt:n laariin tässä graafissa.
Jotenkin haluaisin nähdä pelkän kasvun tai esimerkiksi kasvu+gross profit taulukoita. Kun kerran arvotetaan kovan kasvun yhtiöitä niin mielestä tuo EBIT% tarkastelu on hieman joutavaa, kun ei voida sanoa missä vaiheessa yhtiöt on ja mikä on potentiaalinen EBIT% jos kasvuinvestoinnit vedetään jäihin.
11 tykkäystä
Tulevien vuosien ennustetusta Keskiarvoistahan tuossa on kyse kasvu/Ebit% kohdalla. Ja eikö se kerro yrityksestä jotain, jos pystyy sekä kasvamaan nopeasti, että pitämään Ebit% korkealla, sillä tuloshan on aina tulosta ja arvoa omistajille 
. Eikö osake ole tietyssä mielessä “edullisempi” jos yhtiö pystyy jatkossa rahoittamaan kasvun tuloksellaan, ilman että tarvitsee käydä pankin tai omistajan lompakolla. Täydellistä, kaiken huomioivaa, taulukkoa lienee mahdotonta luoda.
14 tykkäystä
Rule of 40 on aika yleinen tapa arvioida SaaS yhtiöiden houkuttelevuutta
8 tykkäystä