Tämä on hauska näkökulma sijoittamiseen, mitä muutamat sijoittajat kuten tässä tviitissä Gavin viljelevät.
Mitä jos tulevaisuuden arvailun sijaan laittaa paukkuja firmoihin, joiden menestys on lähes väistämätöntä? Myös esimerkiksi John Huber lähestyy sijoituksiaan (esimerkiksi Facebook, Tencent) näin.
Miksi laitan tuon noston juuri tähän ketjuun on se, että Qt lienee Helsingin pörssin harvoja ”väistämättömiä” jos miettii graafisten käyttöliittymien määrän räjähdystä ja yhtiön asemaa markkinalla. Tässä vaiheessa peliä pitää sössiä jo itse asioita.
Et kai sinäkin Vernerini ole ryhtynyt bulleroksi?! Noita väistämättömiä ja huonoja sijoituksiakin löytyy markkinoilta vaikka millä mitalla. Esimerkeiksi kelvannee vaikkapa kaikille tutut Microsoft (kaikissa tietokoneissa on ja tulee aina olemaan Windows, Office ja Internet Explorer) ja Nokia (matkapuhelimet tulevat väistämättä korvaamaan lankapuhelimet ja Nokia on suvereeni markkinajohtaja). Molemmat näistä ovat silti olleet vähänkään pidemmällä perspektiivillä erittäin huonoja sijoituksia (Microsoftin kohdalla 15 vuoden vaakaliike(!!!), Nokialla raju sahaus ylös alas ja takaisin mörnintämoodiin)
AINA on katsottava myös ostohintaa. Maailman valloittamisesta ei ole mitään iloa, jos sijoittajan käteen jäävä tuotto on liian alhainen. Erityisesti hirmukalliiden yhtiöiden kuten Qt:n kohdalla ostohinta määrää sijoittajan tuoton, ei bisneksen laatu.
Microsoftin ongelma on ollut se että se on aina rönsyillyt sataan eri suuntaan ja sitten tappanut rönsyn kun se ei voittanut maailmaa vaikka ihan tosissaan vasurilla vähän sinne päin tehtiin. Jos se olisi pysynyt lestissään ja tehnyt sitä missä se on kova koko ajan niin tilanne voisi olla parempi.
Nokia taas sitten on klassinen “pro insinöörit joita johti kasa ääliöitä jotka johtivat junan suoraan alas kalliolta kun tuli kilpailija joka katsoi asiaa uudelta kantilta”
Microsoft 5v +404 % vs. SP500 +101 % toki tuotot on tulleet pilvipalveluista yms. joka ei tavalliselle kuluttajalle ole niin konkreettista ja helposti lähestyttävää.
Uusille sijoittajille Microsoft näyttäytyy samanlaisena eteenpäin puuskuttavan teknojättinä kuin Google ja Apple, mutta pidempään mukana olleet muistavat kyllä kuinka yhtiön kurssi mörni koko Ballmerin 15 vuotisen toimitusjohtajuuden ajan.
Ymmärrätkö mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Jos nyt vaikkapa vuonna 2035 Qt kurssi olisi 150€ niin olisiko se onnistunut sijoitus, vaikka sitten myöhemmin vuonna 2040 kurssi nousisi kymmenkertaiseksi eli 1500€? Ei, koska kukaan (paitsi ehkä @timontti) ei tulisi holdaamaan tätä firmaa 15 vuoden vakaamörninnän ajan. Microsoft on nyttemmin toki varsin onnistunut käänneyhtiö, mutta pitkään vallitseva todellisuus oli että yhtiöllä oli useita maailman parhaimpia tuotteita ja silti sillä ei kukaan sijoittaja tehnyt yhtään rahaa. Tästä yritän tässä varoitella että ei ole mikään luonnonlaki että stonks only go up ja erityisesti näillä fundamenteistaan irtautuneilla yhtiöillä on todella kova riski päätyä vuosikausia pitkään vaakakiitoon jos arvostuskertoimet palaavat normaalille tasolle.
Ohessa vielä kevennys näin synkkään romahdus-torstaihin
mikkisofta oli muistaakseni markkina-arvoltaan 600 miljardia$ 2001 kuplassa. liikevaiho oli 20 miljardia$. P/S = 30 P/E > 60. kasvu oli tuosta kuplastakin jokavuotista ja doubledigit. liika on kuitenkin liikaa.
jos vertaa vaikka AAPL nykyhinnoiteluun.
EV/Sales 2022 = 6
P/E 2022 = 26
net cash 2022 82 miljardia $
ei halpa, mutta ei kuplassa.
pitää nyt keksiä Qt puolesta jotain niin sen kasvuvauhti tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin mikkisoftalla, jotan en pitäisi sitäkään kuplahinnoitteluna.
Eiköhän meissä kaikissa asu pienempi tai suurempi bullero.
Tuota kulmaa ei oltu käsittääkseni aiemmin nostettu esiin. Se on vain yksi ajattelutapa muiden joukossa: tottakai pitää huomioida myös osakkeen arvostus ja monta muuta asiaa.
Tarkoitus ei ollut viedä keskustelua muihin yhtiöihin, vaikka ehkäpä konkreettisin ero ”rahtijunan” ja muiden välillä (mitä teknoskeneen tulee) on ensimmäisen jo todistettu toimivuus ja ylivoimaisuus, vs. epävarmuus oikeasta teknologiasta.
Esim. Facebook ja Google ottavat suurimman osan globaalista digimarkkinoinnin budjetista itselleen ja on suht selvää että tämä budjetti paisuu koko ajan ja nämä ottavat jatkossakin siitä ison siivun, jne. (Nyt leikkiin on tullut myös Amazon jne. mutta tämä vain esimerkkinä!)
Tietysti Qt oli epävarma tapaus myös muutamia vuosia sitten, ja nyt epävarmuuden hälveneminen näkyy kyllä kurssissa, joka diskonttaa osakesijoittajan onnelaa kaus tulevaisuuteen.
Mutta itse bisnestä voisi luonnehtia toistaiseksi noin tottakai muistaen teknologiaskenen nopean muutoksen. Salee tämä postaus kostautuu vielä.
Yhtenä Qt:n vahvuustekijänä on, että yhtiön tuote ja palvelu eivät edusta huomattavaa osaa asiakkaan kustannuksista. Tämä vahvuustekijä tuli konkreettisesti esille, kun muistini mukaan Varelius totesi Inderesin haastattelussa suunnilleen, että Qt:lle ylimääräinen 6 miljoonan tulo on jakojäännös asiakasyhtiöllä.
QT;n tuotetta/palvelua ei ole helppo vaihtaa, kun asiakasyritys on hankkinut kehittäjälisenssit, kouluttanut devaajat ja ympännyt sovelluksen tuotteisiinsa. Varelius sanoi kuuden miljoonan kaupasta suunnilleen, että tästä tulee asiakkaalle defacto platformi, asiakkuus tulee jatkuu, nää on aina vaarallista sanoo, … ,kun iso panostus koulutukseen ja käyttöönottoon …, asiakkuus jatkuu helposti 10 vuotta.
Tämä käsitys on sitkeässä, mutta todellisuudessa lienee isossa kuvassa ihan höpöhöpöä. Ihan vaikka Qt:n markkinoinnissa käyttämät referenssit Hyundai Motor Group ja LG, jotka käyttävät myös Qt:n kilpailijaa DiSTI:n GL Studiota.
“In order for drivers to have a more intuitive user experience when using the infotainment system, it was necessary to utilize 3D animation. As a result of reviewing several solutions, we selected the GL Studio solution that is advantageous in terms of hardware resource use, 3D animation performance, and flexibility in developing new GUIs in the future, and we look forward to continued collaboration in the future,
Kuulostaa kovin samanlaiselta markkinointi jargonilta kuin Qt:n Hyundai Motor Group uutisessa.
“We are very happy about our continued partnership with Qt”, commented Haeyoung Kwon, Vice President of Infotainment Development at Hyundai Motor Group. “We are expecting to see considerable efficiencies across development and maintenance by using the Qt Framework and a quicker overall time to market. We look forward to driving the future of connected cars together with Qt.”
Ottakaa Qt bullit seuraava kuva suolan kanssa sillä sen on julkaissut DiSTI:
Syyttävä sormi osoittanee @Mikael_Rautanen joka on jaksanut tuota “yhden teknologian ilosanomaa” jakaa jo pidemmän aikaa? Viimeksi kommentissa koskien nimenomaan Hyundai Motor Groupin Qt uutista:
Laajentunut Hyundai-asiakkuus on nähdäksemme jälleen yksi näyttö Qt:n teknologian kilpailukyvystä graafisten käyttöliittymien kehityksessä. Tuotekehityksen teknologiavalinnat tarkoittavat yhtiön asiakkaille usein vähintään vuosien sitoumusta. Asiakas sitoutuu käytännössä henkilöstön koulutukseen ja teknologian käyttöön läpi kehitettävien tuotteiden elinkaaren aina tuotekehityksestä valmiiden tuotteiden ylläpitoon. Toisaalta yhteen teknologiaan keskittyminen tekee sen vaihtamisesta vaikeampaa, ja lisää useampia tuotesukupolvia jatkuvan käytön todennäköisyyttä. Vanhan asiakkuuden laajeneminen kertookin nähdäksemme asiakkaan tyytyväisyydestä ja luottamuksesta yhtiön teknologiaan ja on jälleen yksi merkki Qt:n teknologian kilpailukyvystä vahvasti kasvavalla markkinalla.
By the Way Hyundai käyttää esimerkiksi GEN5W navigointilaitteessaan vapaan lähdekoodin lisenssillä Qt5:sta.
2000-luvulla on ollut monta hetkeä jolloin Qt nykyarvostuksellaan olisi ollut omassa kokoluokassaan (vaikkapa market cap haarukka 2,5–5 mrd e) kilpailemassa tiukasti maailmankalleimman pörssiyhtiön tittelistä.
Toinen tapa lähestyä samaa asiaa on että monena hetkenä Qt olisi ollut se joka pääsee nykyisen suuruiseen market capiin suurin piirtein maailmanpienimmällä ttm-liikevaihdolla.
Toisin sanoen sijoittajat olisivat niinä kuplien ulkopuolisina hetkinä nykyarvostuksella lyöneet vetoa että Qt jauhaa jatkossa maailmansuurimmat vapaat kassavirrat suhteessa bisneksen nykyiseen kokoon.
Pörssitunnelman muuttuessa arvostus voi olla villisti eri kuin nyt vaikka kasvutarinaan ei tulisi yhtään ryppyä.
Jos pienikin särö tulee, sitten jännät paikat varsinkin jos yleiset markkinatunnelmat ei hypersuotuisat.
Uskon että osa omistajista ihan oikeasti on sillä lailla liikkeellä että ihan sama jos pörssi laitettaisiin kiinni koska ovat tyytyväisiä ostohintaan ja haluavat ehdottomasti olla mukana pitkään.
Osa porukasta on teoriassa tuon miettineet noin ja käytäntö osoittaa sitten miten vankalla pohjalla teoria oli.
Minulla ei ole yhtään mitään kompetenssia tehdä näistä omia johtopäätöksiä, mutta on sanottava, että Varelius on tainnut itse sanoa tuon että kynnys vaihtaa on suuri. Voisiko @Juha_Varelius kommentoida asiaa?
Nokia oli oletettavasti yksi noista graafin yhtiöistä vuosituhanteen vaihteessa. En ollut silloin sijoittajana missään mukana, mutta käytiinkö silloin tän tyyppistä keskustelua? dotcom osakkeista kyllä käytiin ja oikeassa jotkut ennustelijoista toki olivatkin.
En allekirjoita tätä, enkä viitteeksi lisättyjä lähteitä. Syitä on muutama, ja joista tärkein on omat kokemukset softakehityksestä. Kun codebase luodaan ja sitä kehitetään jatkuvasti. Suurinosa työstä luodaan aikaisemman työn päälle. Syntyy lumipalloefekti. Kaikkein pohjimmaisena ohjemistoprojektissa ovat valitut teknologiat, kääntäjät ja kielet. Muuttamalla peruspilaria saadaaan aikaan tilanne, jossa tehty muutos vaikuttaa jokaista kerrosta joka pohjan päälle on luotu. Vaikutus on kertautuva. Varsinkin kun puhutaan kokonaisista tuotannossa olevista ohjelmistokokonaisuuksista tiedetään että codebase on laaja ja monikerroksinen. Sen muuttaminen ei ole halpaa tai nopeaa. Joskus se on pakko. Hyvä esimerkki on nyt oleva komponenttipula. Esim Tesla on raportoinut vaihtaneen kokonaan prosessoreita ja muita komponentteja toisiin, joka on johtanut siihen että firmistä pitää kirjoittaa uudelleen. NXP:n prossulle tehty binääri ei toimi STM:n vastaavalla samalla Cortexilla. Tai STM:n MEMS:n vaihtamonen Boschin vastaavaan vaatii uuden device driverin.
Pitää kuitenkin muistaa, että projektissa ei yleensä ole vain yhtä pohjaavaa teknologiaa. Esimerkiksi kieliä voi olla useita. Backend:ssä käytetään C++:aa, database SQL:ää, UI:ssa JavaScriptiä ja TypeScriptiä, jotain testais scriptejä voi olla Pythonilla jne. Varsinkin kun sekä Qt että GL Studio tukeutuu vahvati C++:aan (niinkuin moni muukin ratkaisu kun haetaan korkeaa suorituskykyä) mahdollistaa se teknologioiden käyttämisen toistensa rinnalla. On edukasta insinöörille osata valita tehtävään paras työkalu. Jakari ei ole paras mutterin vääntämiseen joka tilanteessa vaikka se usein sillä onnistuukin.
Varsinkin kun mennään embedde puolelle, on olemassa monia syitä luoda UI monille eri alustiolle. Tarvittavat ominaisuudet ovat aivan erejä jos puhutaan Cortex-M0 ja SPI-linjan päässä oleva muutaman tuuman paneeli kuin Cortex-A55 DSI-linjan päässä oleva väritarkka 30" instrumentaalipaneeli grafiikalle. Varsinkin pienessä päässä on olemassa kasoittain erillaisia, jopa open source, ratkaisuja. Esim tässä hyvä ja kiva: https://lvgl.io/
En ole varma halutaanko tässä kuvassa johtaa tahallaan harhaan, mutta on minusta erittäin väärin verrata pähkinää ja mansikkaa. Molemmat hedelmiä, mutta aivan erillaisia. GL Studio on pieni, se on tuotteen juju. Sitä markkinoidaan toimivaksi high-end mikrokontrollereissa (laskemalla 1+1 speksien perusteella). Kuvassa vertaillaan pientä ohelmistoa koko Qt frameworkkiin (tai jos ei aivan koko, niin ainakin merkittävään osaan), eikä siihen sen oikeaan kilpailijaan eli Qt MCU:n. Ohessaa kuva:
Huomioitavaa että tässä ei ole koko binääri, mutta suuntaa antava. Mikäli target plattarreissa mainitaan mm. STM32F769 niin suuntaa antavaa laskentatehoa ja kokoa voidaan peilata.
GL Studio on Flutterin ohella yksi niistä vertikaaleista joista tälläkin foorumilla on puhuttu kovasti. Suhtautuisin asiaan samalla lailla. Jollekkin kehittäjälle/projektille Qt voi olla täydellinen ratkaisu lisensseineen päivineen, toiselle ei ja toisille se on Flutter/GL Studio ja jollekkin yhdistelmä näitä molempia.
Mitä olen jutellut Qt:sta ystävieni kanssa, jotka eivät ole softa-alla olen huomannut että Qt:n business case on vaikea selittää auki. Se on hyvin spesifi ja siihen liittyy paljon asioista. Varsinkin kun mennään rautaläheiseen tuotepäähän.
Ei Nokia missään vaiheessa 2000 ollut arvostuksessa lähelläkään että olisi päässyt tuolle listalle.
Toisaalta Nokian silloinen bisnes ei ole vertailukelpoinen Qt:n kansa.
Mutta tuo huomio pysyy että Qt:n nykyiset kertoimet olisivat monessa markkinatilanteessa äärimmäisen poikkeukselliset.
EDIT:
Kyllä omistajakunnassa valitettavasti jokunen sellainenkin on jolle on ihan sama onko 37 x earnings vai 37 x sales kun on hyvä tarina.
Aika hankalia on metsästäjä–keräilijäkädellisen kapasiteetille nää. Mulle ainakin liian vaikea. En sano onko halpa vai kallis. Joitakin numeroita vain esittelen.
Nokian liikevaihto 2000 = 30 miljardia €
liikevoitto 5,7 miljardia €
kurssi reilu 60 €
P/E > 60
P/S korkeimmillaan noin 10
Qt:lla siis kova hinnoittelu, mutta gasvu on govaa…
ei mitään hulluja lukuja, kun tuohon aikaan oli kova noste nokialla.
