Et allekirjoita esimerkkiä että yksi yritys käyttäisi kahta kilpailevaa ratkaisua samanaikaisesti? Jos näin niin kumman epäilet uutisoivan valheellisesti DiSTI:n vai Qt:n, koska fakta on että kummatkin yritykset ovat kertoneet hiljattain Hyundai Motor Groupin ja LG:n hyödyntävän heidän teknologiaansa?
Nyt on hyvä kuitenkin muistaa, että puhutaan käyttöliittymäkirjastosta. Ei puhuta siitä että Hyundain tarvitsisi kirjoittaa uusiksi auton ABS-järjestelmän, vakionopeuden säätimen tai vaikka kaistavahtijärjestelmän koodia vain koska vaihtoivat mittariston ja IVIn tekemisessä käytettyä GUI-kirjastoa.
Mielestäni mielenkiintoisinta olisi saada lukuja siitä kuinka suuri osa kehittäjälisenssimyynnistä on sulautettujen järjestelmien asiakkaille. Lätkämailaa odotetaan jakelulisenssituottoihin ja niin kuin varmasti jokaiselle keissiin tutustuneelle on selvää vain embedded markkinalle myydyt kehittäjälisenssit antavat osviittaa siitä THE hunajapurkista eli tulevista jakelulisenssituotoista.
Mentiin sanoman ohi. Mainitsen itsekkin, että tällaiset teknologiat toimivat hyvin rinnakkainkin. Jakoavain vertaus. Se mitä en allekirjoita on tuotannossa olevan softastäkin teknologian vaihtaminen, johon lainauksen lainaus viittaa. En kiistä missään nimessä asiakkuutta taikka sovelluskohdetta. Mutta tuo markkinamateriaalin vertailu on mielestä edelleen suuresti rikki. Vertauskuvallisesti taas: on erittäin eettisesti epäillyttävää myydä Miniä ja verrata sen kokoa ja ekologisuuttaa Ford F-150:een puhtaasti itseisarvollisesti numeroihin verraten. Esimerkki vertailua voisi esim otsikoida “meidän tuote verrattuna usan myydyimpään autoon kautta historian”. Eihän se kerro mitään informatiivista, muuta kuin että toinen auto painaa 3x toisen massan ja kuluttaa merkittävästi enemmän.
Vaikka puhutaankin “vain” UI kirjastosta niin verrokkina voisi ottaa natiivi Android sovelluksen frontin joka on kirjoitettu Kotlinilla. Senkin vaihtaminen esim Flutteriin on työmaa. Vaikka käytännöllisuus pysisi samana on työmäärä, joka migraatiosta johtuu suuri. Se että laatikot, constrainit ja muut rakenteet tuntee jo ennestään nopeuttaa kehitystä toki, mutta tekeminen on kuitenkin manuaalista. Kenties täysi migraatiotyökalu kirjastosta toiseen olisi mahollista kaupallistaa tuotteeksi asti. Saa käyttää, kuulostaa käyttikselle. Itse en tunne sellaista.
Nokia ei keksinyt ostella kaikkia kilpailijoita ja laajentua joka paikkaan. Taisi olla liikevaihdon osaltakin aika iso ja pääbusiness kännyköissä, joissa oli kyllä suuri osuus maailman kännykkä myynnistä? Qt taas on vielä aika pieni ja sen kohde markkina on siihen nähden aika suuri ja laajeneva, lisäksi runtime lisenssit tulevat skaalaamaan tulosta voimakkaasti jossain vaiheessa, että sinällään varmaan ei parhaat verrattavat?
No nyt ollaan samalla aallonpituudella. Tuskinpa kukaan täysjärkinen ilman todella painavia syitä vaihtaa pitkälle edenneessä tai jopa tuotantoon pääseessä projektissa enää käyttöliittymäkirjastoakaan. Itse vain koin, että “vaikeaa vaihtaa” koskee nimenomaan yrityksen tuleviakin projekteja. Ehkä olen ajatellut väärältä kantilta asiaa. Tottakai se auton Qt IVI on QT IVI hyvin todennäköisesti koko kyseisen IVIn elinkaaren. Niin strateginen valinta käyttöliittymäkirjasto ei varmastikkaan ole etteikö seuraavan sukupolven IVI voitaisiin tehdä kilpailevalla teknologialla. Toki vanhassa ja tutussa pysymisessä on eittämättä omat etunsa niin kuin myöhemmin kirjoititkin.
Ei ollut tarkoitus aloittaa väittelyä GL Studion ja Qt:n välillä. Kunhan laitoin kuvan tuosta vertailusta, koska oli tunne, että vähintään 95% ketjun lukijoista ei ollut koskaan GL Studiosta kuullutkaan. Taisin jopa varoittaa, että kyseinen kuva oli GL Studion takana olevan yrityksen materiaalia joten ei voida puhua kovinkaan objektiivisesta markkinointimateriaalista. Kuva oli siis vain havainnollistamaan, että GL Studio ja Qt on sulautettujen järjestelmien markkinoilla kilpailijoita.
Arvostusta en QT:n osalta näkisi noin synkkänä. Laitetaan vielä kerran tämä kuva, missä on verrokkiryhmää ja samalla arvostuksella QT on kun kaikki muutkin täplät.
Tämän vuoden arvostustason nousun takana on yhtiön oman suorittamisen lisäksi runsaat ulkomaalaiset ostajat. Ne ovat lisääntyneet ymmärtääkseni selvästi ja samalla piensijoittajat ovat vähentäneet. Käytännössä siis ulkomaalaiset ovat ostaneet QT:n arvostuksen ylös verrokkien tasolle.
Kukaan ei osaa varmaankaan kovin varmaksi sanoa onko kaikki nämä firmat kuplassa. Kasvua on hankala tarkkaan laskea ja se voi yllättää isosti molempiin suuntiin.
Oliko tämä jo täällä. Liittyy pienessä määrin Qt:n toimintaan, kun LG kuitenkin iso asiakas. Valitettavasti maksumuurin takana, mutta ehkä sitä pari pientä sijoittajaa kiinnostavaa lainausta kehtaa poimia:
LG:N kruununjalokivi on oled-paneeli. Se tuottaa käytännössä tv-maailman parasta kuvanlaatua.
TV-taisto on kuin oma versionsa kilpa-autoilusta. Samsung virittää vanhaa luottomoottoria, LG panostaa uuteen systeemiin.
Vuonna 2021 televisioiden myynti kaikkiaan jopa kutistuu, mutta premium-televisioiden myynti kasvaa reilusti, arvioi markkinatutkimuslaitos [TrendForce]
Tv-maailman kaksi muuta voimanpesää ovat kiinalainen TLC ja japanilainen Sony, jotka hallitsevat kumpikin globaalista televisiomarkkinasta noin kymmenen prosentin siivua.
Henkilökohtaisesti en tiedä, miksi tuo x-akseli on kasvu+EBIT%. Se todennäköisesti sataa Qt:n laariin tässä graafissa.
Jotenkin haluaisin nähdä pelkän kasvun tai esimerkiksi kasvu+gross profit taulukoita. Kun kerran arvotetaan kovan kasvun yhtiöitä niin mielestä tuo EBIT% tarkastelu on hieman joutavaa, kun ei voida sanoa missä vaiheessa yhtiöt on ja mikä on potentiaalinen EBIT% jos kasvuinvestoinnit vedetään jäihin.
Tulevien vuosien ennustetusta Keskiarvoistahan tuossa on kyse kasvu/Ebit% kohdalla. Ja eikö se kerro yrityksestä jotain, jos pystyy sekä kasvamaan nopeasti, että pitämään Ebit% korkealla, sillä tuloshan on aina tulosta ja arvoa omistajille . Eikö osake ole tietyssä mielessä “edullisempi” jos yhtiö pystyy jatkossa rahoittamaan kasvun tuloksellaan, ilman että tarvitsee käydä pankin tai omistajan lompakolla. Täydellistä, kaiken huomioivaa, taulukkoa lienee mahdotonta luoda.
Toki tuloskin voi olla arvokasta, mutta tuo pistää ikävästi kasvu-% ja ebit-% yhtäarvokkaiksi, 1% kasvua on kuitenkin tässä vaiheessa paljon arvokkaampaa kuin 1% ebitiä. QT on varmaan aika optimaali vaiheessa tällä astekoilla vertailuun, tarpeeksi pieni että kova kasvu on vielä “helppoa”, mutta noussut jo selvästi voitolliseksi. Gross profitin käyttö luultavasti nostaisi suurinta osaa verrokeista enemmän kuin QTtä, verrattuna tähän kuvaajaan.
Mutta kuten sanoit:
Tärkeintä varmaan muistaa ottaa nämä yksittäiset kuvaajat suolan kanssa ja suuntaa antavina.
Kuinka paljon noiden täplien pitää yhteensä tehdä voittoa 2030 ja 2040 jotta se on linjassa että keskivertotäplää holdaamalla tienaa vaikka 7 % p.a. osaketuottoa?
Tuli tämäkin mieleen:
Mr. Market antaa näille tähtitieteelliset arvostukset joten riittää kannustinta ulkopuolisilla liittyä bileisiin
alalletulokynnynnystä ei ole
==> onko nykyisillä osakkeenomistajilla riski että ne firmat joiden koodia 2030 Mr. Market arvostaa eniten eivät edes vielä ole pörssissä?
Noista täplistä aika moni saa aikaan aika vähän vapaita kassavirtoja per nykyinen market cap?
No jos sulla on valmiissa tuotteessa käytössä joku toimiva softa, niin tuntuisi aika tyhmältä muuttaa jotain tiettyä osaa siitä. Vieläpä samaa järkevyyttä voi miettiä eri platformeissa, jota esim auto konsernit ehkä käyttää. QT:ssä ja GL studiossa tuskin on samat softa rajapinnat, voisi muuttaa jopa koko käyttöliittymä softan arkkitehtuuria. Ei se ihan heittämällä mene tuo muutos. Lisäksi testaus jouduttaisiin tekemään uudelleen. Sitten jos on esim Hyundau IONIQ 5, niin kyllä se markkinoilla on ainakin sen 5v ja tekee koko ajan rahaa QT:lle, ei siihen välillä vaihdeta toista softa palikkaa.
Taas jos uudessa tuotteessa on on lähes sama rauta pienin parannuksin, niin vanha softa sinnekkin on helpointa laittaa, QT tekisi isoimmat muutokset.
Kyllä ja tämän myönsinkin myöhemmin sanan vaihdossa käyttäjän @luettelo kanssa. Olin ajatellut vähän kapea katseisesti tuota kommenttia koskien teknologian vaihtamista. Enemmän olin käsittänyt kommentin niin että kun yritys valitsee Qt:n tekee se jatkossa lähes kaiken mahdollsen Qt:lla. Pahoittelut väärinkäsitystä.
Olettaen että Qt:ta tuossa käytetään kaupallisena versiona, niin tottakai. Tuon jälkeenkin varmaan joutuvat pitämään tuotetuen takia kehittäjälisenssitilauksen aktiivisena.
Hyvä kysymys, ja tämäntapainen laskuharjoitus lienee paikallaan tehdä omistamiensa kasvuyhtiöiden kohdalla.
Qt:n osalta voidaan laskea esimerkiksi näin: jos osakekurssi nousee keskimäärin vuosittain 7% vuoteen 2040 asti, tarkoittaa se n. 14 miljardin markkina-arvoa. Jos oletetaan kasvu tuossa vaiheessa päättyneeksi, sallittu P/E voisi olla noin 14. Voittoa pitäisi tehdä siis noin miljardi vuodessa tuossa kohtaa.
40% EBIT-marginaalilla tuo vaatisi 2,5 miljardin liikevaihtoa. Siihen päästäisiin esimerkiksi näin: ensin viisi vuotta 30% kasvua, sitten viisi vuotta 20% kasvua, seuraavat 5 vuotta 10% kasvua ja loput 4 vuotta 8% kasvua.
Todellisuudessa ihan noin paljoa ei vaadita, sillä Qt mitä luultavammin maksaa matkan varrella myös osinkoa (jolloin kurssin ei tarvitse nousta 7% p.a.). EBIT-marginaalikin pitäisi kypsässä vaiheessa olla tässä bisneksessä parempi kuin 40%. Mutta mielestäni tämä laskuharjoitus on hyvä havainnollistus siitä, minkä kokoisia odotuksia kurssiin on ladattu. Hahmottelemani luvut näyttävät jossain määrin realistisilta, mutta pitää muistaa ettei niiden toteutuminen ole mitenkään varmaa. Jos kasvu hyytyy nopeammin kuin yllä laskettu, niin osakkeen vuotuinen tuotto-odotus jää matalaksi, pahimmassa tapauksessa negatiiviseksi vuosikymmenienkin tähtäimellä.
Itse aion istua kyydissä, mutta jatkan keventelyä vähitellen, koska tällä hetkellä Qt:n osuus salkusta on aivan liian suuri suhteessa arvostukseen liittyvään riskiin. Tämä ei ole sijoitussuositus.
Ootko erikseen miettinyt sitä mahdollisuutta että 2030 Mr. Market ei näkisi Qt:n vääntämällä koodilla juuri ollenkaan arvoa koska joku kilpailija on tullut kukoksi tunkiolle siihen millä Qt:n piti ne rahat tahkota?
Kyllä. Disruptioriski on aina olemassa, erityisesti softabisneksessä. Todennäköisyyttä tuolle on vaikea arvioida, mutta vallihautaa voi omiin laskelmiinsa rakentaa nostamalla tuottovaatimusta tuosta 7%:sta ylöspäin. Varsinkin silloin, kun laskelmia tehdään noin pitkälle tulevaisuuteen, tällaiset riskit on hyvä pitää mielessä. Tämä on myös osasyy sille, miksi keventelyä teen.
Tämä on kyllä loistavaa plussummapeliä Suomen kansantaloudelle että suomalaisilla piensijoittajilla on:
euromääräisesti hurjasti isommat positiot tässä kasvuyhtiössä kuin kaksi vuotta sitten
(hienoa siis jos Mr. Market on oikeassa siinä kuinka näkymät parantuneet)
ja sen lisäksi
ulkomailta on virrannut Suomeen käteistä kun piensijoittajat ovat kevennelleet ja ulkkarit ostaneet
Kolikon toinen puoli se että ihan noilla Qt-voittojen kotiutuksista tulleilla käteisvuorilla on nollaa suurempi merkitys Suomen small cap -skenen ylikuumenemisessa? Moni etsinyt seuraavaa tenbaggeria?
. Eikö osake ole tietyssä mielessä “edullisempi” jos yhtiö pystyy jatkossa rahoittamaan kasvun tuloksellaan, ilman että tarvitsee käydä pankin tai omistajan lompakolla. Täydellistä, kaiken huomioivaa, taulukkoa lienee mahdotonta luoda.
