Tässä on vähän karhuille ruokaa. Törmäsin blummalla (tätä olen etsinyt pitkään ) miten Yhdysvaillossa investoinnit softaan menee. Se on syklistä, etenkin jos on tehty vuosia yli-investointeja kuten ennen teknokuplaa.
Pandemian aikana ainakin mututuntumalla voisi sanoa, että rahaa kaadettiin kaiken maailman digiropellibisneksiin olan takaa. Mielenkiintoista nähdä, minkälainen R&D darra tulee tällä kertaa.
En tiedä, kuinka paljon dataa Yhdysvalloista voi yleistää muualle. Mutta niin tämän voisi tulkita, että jos R&D krapula tulee saa Qt siitä kyllä osansa.
Tämän takia Adobe aloitti SaaS transformaation finanssikriisin jälkeen. Katseli vierestä kun monilla muilla lähes 100% recurring revenue firmoilla liikevaihdon kasvu hidastui (koska uusasiakashankinta hidastui) mutta edelleen kasvoi nätisti. Kun taas itsellä liikevaihto otti dunkkua kun jokainen vuosi startattiin käytännössä nollista lukuunottamatta pientä vuosittaista ylläpitofeetä ja kun kriisi iski moni ei ollutkaan halukas päivittämään uuteen versioon tai kokeilemaan tuotetta. No, kuten kurssikehityksestä voi huomata, SaaS transformaatio onnistui täydellisesti.
Kuutin osalta vastaavasta tiedotettiin Q3 2020:
“*Katsauskaudella on aloitettu uuden toistuvaislaskutteisen kehittäjälisenssin myynti nykyisten kehittäjälisenssien lisäksi. Uuden lisenssin hinnoittelumallin myötä seuraamme ohjelmistoteollisuuden trendiä ja siirrymme toistuvaislaskutukseen, jossa asiakas maksaa vuosittain saman kiinteän hinnan ohjelmiston käytöstä ja asiakastuesta. Toistuvaislaskutteisessa kehittäjälisenssissä ylläpidon osuus on pienempi ja siten liikevaihto tuloutetaan pääosin lisenssin luovutuksen yhteydessä, kun taas lisenssikauden aikana tuloutettava ylläpitoliikevaihto pienenee.”
Se kuinka pitkällä tässä transformaatiossa tarkalleen ollaan, sitä ei tiedä. Mutta onneksi transformaatio aloitettiin pari vuotta sitten eikä nyt. Jos kaikki liikevaihto riippuisi runtaimien ja konsultoinnin lisäksi uusmyynnistä, yhtälö voisi olla paljon haastavampi.
Omista Q2-tulosinfon muistiinpanoista: 50-60 % vanhoista kertalisenssiasiakkaista on jo vaihtanut uuteen jatkuvaan lisenssimalliin. Joku häntä tästä puuttuvasta 50-40 %:sta ei koskaan tule vaihtamaan jatkuvaan malliin, mutta työlukuna n. 20-30 % kertalisenssien käyttäjistä voisi vielä olla siirtymässä jatkuvaan malliin
Jos oikein tulkitsen omia muistiinpanojani, niin suurimmat asiakkaat lienevät päivittäneet “automaattisesti” jatkuvalaskutteiseen malliin ja pienemmät “yhden projektin asiakkaat” helpommin sitten tiputtautuvat kaupallisten lisenssien maailmasta kokonaan pois ainakin väliaikaisesti. Uudet asiakkaat viimeisen vajaan 2 vuoden aikana ovat menneet automaattisesti jatkuvalaskutteiseen malliin ja he näyttelevät varsin suurta osuutta asiakaskannasta, koska kasvu on ollut niin julmaa.
Muistutettakoon nimittäin, että esim. 2020 liikevaihto oli 79,5 M€, kun nyt viimeiseen 4 kvartaaliin on tehty liikevaihtoa ~135 M€
Oli pakko kuunnella tuo loppu vielä uudelleen:
“There will be a tail, who never will be changing in to subscription, at least in a very short run. Some long lifecycle customers, who want to stick with old versions or who would not necessary need the latest one. The impact or tailwind from that change is kind of limited if you think about that from year on year perspective since we were on that strongly already last year. So it`s very minor impact from there.”
Osin vähän mystinen sitaatti, mutta itse tulkitsen tuon niin, että Jounin mukaan jatkuvalaskutteisesta pois tippuvat asiakkaat ovat nyky-Qt:ssa niin pieni osa kaikista asiakkaista, että heidän tekemisensä ei juuri lukuja heiluta.
Voisiko tästä sitten vetää karkean ja hieman mutkia oikovan johtopäätöksen, että lähes kaikki lukuihin vaikuttavat asiakkaat ovat jatkuvalaskutteisessa mallissa.
If Qt wants to find a market, now that the automotive market has disappeared and phones have turned their back on Qt it has to become the front end that can communicate with what the real computers can throw at it.
Given the licensing shenanigans, elimination of OpenSource LTS, and severely limited data capabilities, it will never again be the tool of choice for new corporate or embedded development.
Despite offering boot2qt, all of the major SOM module makers have been
steering customers away from that.
So, I guess the real question, before one gets to “capacity” is
what market hasn’t Qt gotten itself thrown out of yet?
What market is Qt actually targeting now? That determines what the
capabilities need to be. Given the licensing, it will have to be an
incredibly obscure niche with deep pockets. Nothing else will pay those
fees.
Tosiaan oman kokemuksen pohjalta kyseessä on tuon sähköpostilistan kova äänisin Qt kriitikko. Ei Qt-ohjelmiston vaan Qt yrityksen, joten kannattaa vähintään hieman suolaa ripotella hänen kirjoitusten päälle, mutta ihan mielenkiintoisia tiedonmurusia alalla toimivalta henkilöltä. Niin ja en muista Rolandin maininneen ikinä sanaakaan Qt:n osakkeesta, joten hänen negatiivisuuteensa tuskin viime aikainen kurssikehitys on vaikuttanut.
Itsekin olen nyt Qt-sijoittaja, mutta allekirjoitan siitä huolimatta ainakin osia poimimistasi kohdista. Lisenssien kanssa pelaaminen on tulella leikkimistä ja ahne polttaa nopeasti näppinsä. Samalla palaa sillat edestä ja takaa.
Suomessa ei softan lisensointibusinestä osata tehdä. Se on oma mielipiteeni. Tyypillisesti on lähdetty soitellen sotaan ja palattu häntä kainalossa. (Lasken näistä arvioista Nokian kokonaan pois )
Esim. Basware voisi olla ihan eri kokoinen ja näköinen business, jos homma olisi osattu tehdä oikein.
Lasken asiasta leikkiä, mutta oma huoleni on aidosti vakava. Kasvua pitäisi vaalia ennen rahastusta. Katsoin kuitenkin Qt:n pienen riskinoton arvoiseksi.
Minulla Qt on ollut isolla painolla, mutta olen sitä vähentänyt.
Olen usealla kielellä ohjelmoinut, mutta en Qt:lla, joten Qt-osaajat saavat korjata virheitä tekstissäni
Paperilla Qt kuulostaa hyvältä. QML-komponentit ovat nopeita. Olen käsittänyt, että AOT/JIT kännettyä bytekoodia tulkkaava QML engine sijaitsee samassa prosessissa kuin käännetty C++koodi. Näin QML-komponentteja vastavista C++ luokista luodaan ajonaikaisesti C++olioita ja tämä tekee niistä nopeita.
C++:lla voi tehdä toiminnallisuutta luokkiin, joita QML:n JavaScript voi kutsua ja toisinpäin (Slots/signals). Eli varsinkin sulautettuihin, Qt:lla tehdystä sovelluksesta saa nopean
Suoraan Qt:ta vastaavaa kehystä ja ohjelmointikieltä en tiedä.
Electron, jolla olen hieman tehnyt ja jossa UI vaikka Reactilla ja tausta Nodella on puhdas JavaScript, joten ei mielestäni vastaa Qt:ta.
Darttia olen vain kokeillut, mutta käsitän, että Flutterin Engine ja Embedder kuuluvat kehykseen eikä siinä ole mahdollista tehdä C+±tason koodia itse
Itseäni on arvelluttanut se, onko Qt liian liiketoimintalähtöinen ja sitoutuuko asiakas Qt-yritykseen liikaa, mikäli sitä käyttää. Mikäli ekosysteemiä laajennetaan ja jokaisesta toiminnallisuudesta asiakas tulee maksamaan lisenssikulut.
Usein kehys ja ohjelmointikieli ovat vapaasti ilmaiseksi käytettävissä. En tiedä onko Qt:n avoimenkoodin versiolla aidosti mahdollista tehdä kaupallisia sovelluksia ?
Eli hyväksytäänkö yleisesti Qt:n kaltainen hyvin kaupallisen toimija ohjelmointikielelle (QML) sekä kehykselle (Qt) vai syntyykö tulevaisuudessa nykyisin yleisesti käytetyn ohjelmointikielen ympärille vastaava kehys kuin Qt. Mikään suuri innovaatio ei olisi tällaista tehdä
Tarkoitukseni oli tänään asentaa QT for Open Source Development kehitysympäristö, ja kokeilla sitä pitkästä aikaa. Tein QT/QML sovelluskehitystä viimeksi noin kymmenisen vuotta sitten. Ajattelen, että olisi mukava nyt kokeilla ja havainnoida, miten QT on kehittynyt niistä ajoista. Havaitsin kuitenkin, että QT:n asentaminen vaatii nykyään rekisteröitymisen. Mielestäni kyseinen vaatimus ei kannusta asentamaan QT:ta. Päinvastoin! Ajattelen, että rekisteröintivaatimus sotii avoimen lähdekoodin ideologiaa vastaan. Rekisteröintivaatimuksesta johtuen päätin olla kokeilematta QT:ta tällä erää. Pohdin, että tuon vaatimuksen vuoksi saattaa moni muukin jättää kokeilut QT:lla tekemättä.
Ehdotankin, että QT poistaisi rekisteröintivaatimuksen QT for Open Source Development osalta. Mielestäni päätös poistaa rekisteröintivaatimus madaltaisi kynnystä QT:n kokeilemiseen ja hyödyntämiseen avoimen lähdekoodin projekteissa.
Mikäli QT Groupin edustaja seuraa tätä foorumia, niin kysyisin miksi rekisteröinti vaaditaan. Ettekö ajattele, että tällainen vaatimus saattaa hidastaa QT:n hyödyntämistä avoimen lähdekoodin projekteissa? Eikö kynnystä avoimen lähdekoodin projekteille nimenomaan kannattaisi madaltaa, jotta QT osaaminen ja tunnettavuus ohjelmistokehittäjien piirissä kasvaisi?
Ahneella on paskainen loppu tavataan sanoa. Toivon mukaan tämä ei kuitenkaan liity QT:hen.
Kaiken tämän kasvavan kriitikin johdosta mitä tulee itse QT:hen tuotteena ja palveluna asiakkaille, niin kyllähän tämä alkaa itsessäni huolta herättää. Olen alkanut miettiä, onko yhtiötä johdettu liian lyhynnäköisesti viime vuosien tuloksia maksimoiden. Jos tämä kuitenkin on tuhonnut QT:n pitkän ajan kilpailykykyä, niin eipä se oikein ketään loppupeleissä lohduta. Paitsi sijoittajia, jotka tajusivat myydä siellä 160 euron kurssitasolla tai yhtiön johtoa, joka sai aivan hillittömät palkkiot.
Ei siinä, mikäli QT jatkaa kasvuaan hienosti tulevatkin vuodet, niin johto oli varmasti nuo bonuksensa ansainnut. Jos tämä tarina taas tästä floppaa, niin nuo johdon palkkiot jättävät kyllä erittäin ikävän jälkimaun koko sijoituskeissille.
Vain aika näyttää miten käy. Parasta toki toivon QT:lle itsekin omistajana, vaikka luottamustani punnitaan tällä hetkellä.
Tuossa open sourcessa on myös ikävää sen lisenssimalli. GPL ja LGPL kun käytännössä estää järkevän käytön lähes kaikissa tapauksissa. Toki QT:lla täytyy olla joku vipuvarsi ajaa asiakkaat maksavan lisensoinnin pariin.
Mutta tätä nykyä kun löytyy ilmaisia työkaluja ja frameworkkeja per alusta niin €€€ hinnoittelu ei asiakkaita naurata.
Olen itsekkin pohtinut mihin QT:n olisi hyvä fokusoitua mutta en ole keksinyt oikein hyviä vastauksia.
Nuo erinäiset ajatukset saman koodin käytöstä deskarisoftassa, mobiilissa, telkkareissa ja pesukoneissa on kaikkea muuta kuin todellisuutta. Kaikissa noissa eri alustoissa on omat ohjainlaitteet ja konventiot käyttöliittymille. Ei ole järkevää tehdä yhtä UI:ta joka toimii noin erilaisissa laitteissa, siitä tulee yksi sillisalaatti koko koodista mikä ei toimi missään hyvin. Tuohon kun lisää eri laitteiden näyttöjen fyysiset koot, resoluutiot sekä portrait vs. landscape asiat tuossa ajattelussa on vielä vähemmän järkeä. Edellisten lisäksi techstackit ja käyttöjärjestelmät eri alustoilla asettavat omat rajoituksensa.
Ammatti-/työkäytössä olevat desktop-sovellukset on pääasiassa Windows-sovelluksia koska laitekantaa on mahdollista hallita organisaatioissa. Tämä tarkoittaa myös Microsoftin kehitysympäristöjä ja työkaluja yleensä. Oman nichen muodostaa kuvankäsittely / tietokonegrafiikka / VFX / audio -segmentti jossa on myös paljon macin käyttäjiä ja täten tarvittu cross-platform ratkaisuja. Näissä yleensä ratkaisuna on oma teknologia koska vaativat niin räätälöityjä UI-komponentteja sekä suorituskykyä. Poikkeuksena Autodesk joidenkin tuotteiden kohdalla missä käyttivät aikaisemmin QT:tä.
Kuluttajasovellukset tai uudenajan toimisto- sekä kommunikointityökalut käyttävät web-teknologioita desktop-sovelluksiinsa tai ovat kokonaan verkkopalveluja.
Mobiilisovelluksia kukaan ei halua QT:llä tehdä, alustojen omat työkalut ovat huomattavasti parempia ja nopeampia käyttää. Ne ketkä lähtevät mobiilissa cross-platformiin yrittävät sitä React Nativella (yritetään hyödyntää jo olemassa olevia web-osaajia), Flutterilla tai sitten Xamarinilla (yritetään hyödyntää olemassa olevia XAML & C# -osaajia). Cross-platform ratkaisut eivät pidemmässä juoksussa tuo säästöjä niiden suuremmasta ylläpitotaakasta johtuen.
Telkkareissa ulkpuolisia sovelluksia joudutaan yleensä tekemään web-teknologioilla, joten QT:stä ei ole apua siellä.
Sulareissa QT:llä on sijansa, mutta siellä on kilpailua ja kevyempiä sekä halvempia ratkaisuja. Automaation suunnalla sitten rullaa isot PLC-ratkaisut.
Tätä SEBin small ja mid cap seminaarin esitystä Qt:n sivuilta ei taida vielä olla linkattu tänne?
Ei sinänsä uutta, mutta nätisti numeroita paketissa. Spotify mainitaan edelleen referenssiasiakkaana vaikka eikös he lopettaneet sen fyysisen härvelinsä kehittämisen? Ehkä sitten jotain muuta…
Kyllä, Spotify laittoi Car Thing kokeilun roskikseen eikä se ilmeisesti ole tekemässä paluuta. Joten tod.näk. refe roikkuu vanhana tai voihan ne lisenssit olla yhä aktiivisena siellä, Spotifyn kokoinen firma kun käyttää yhtä jos toista palvelua ja työkalua.
Oculuksen mukana olo on mielenkiintoinen. En tiedä liittyykö sitten heidän SDK installeriin sekä itse headsetin installeriin ja konffisoftaan.
Se lienee open source versiolla tehty, sillä alla olevan perusteella se ei ole Spotifyn yrityksenä tekemä. Boldaus alla minun.
Spotify for Linux is a labor of love from our engineers that wanted to listen to Spotify on their Linux development machines. They work on it in their spare time and it is currently not a platform that we actively support.
) miten Yhdysvaillossa investoinnit softaan menee. Se on syklistä, etenkin jos on tehty vuosia yli-investointeja kuten ennen teknokuplaa.
)
