On ihan tavallista, että kehitystyökalut hakevat tietoa työkalujen valmistajan palvelimilta (mistäs ne edes lataat jos et valmistajan palvelimilta?), ja toisaalta myös se telemetria takaisinpäin on ihan tavallista. Käyttöehtojen tekstejä en kykene sillä tasolla vertailemaan, että onko Googlella jotenkin erityisen ikävät ehdot, koska ei niistä ota tolkkua olematta lakimies. Eikä aina vaikka olisikin sellainen.
Mutta se, että kehittäjän tulee sitoutua Googlen käyttöehtoihin käyttääkseen tämän tekemiä työkaluja ei tarkoita, että ehdot automaattisesti koskisi myös kehittäjän tekemän sovelluksen käyttäjiä (ja sehän tässä nyt kai oli oleellista, olihan?). Samoin se, että kehitystyökalujen asennus ja käyttö aiheuttaa liikennettä Googlen palvelimille ei tarkoita, että se tehty sovellus niin tekisi. Jos se nyt tässä aiheuttaa hämmennystä, niin selvennetään sen verran että Flutterin tapauksessa ei tarvita mitään sen enempää Dart kuin Flutter SDK:takaan sen sovelluksen ajamiseen, eli mitä kehitystyökalut tekevät ei kerro mitää siitä mitä sovelluksen ajoympäristössä tapahtuu.
Jos jollakulla on “savuava ase” tai edes uskottava lähde sille väitteelle, että Flutter-sovellus välittäisi tietoa Googlelle ilman että sovelluksen kehittäjät niin ovat halunneet, olen kyllä kiinnostunut asiasta. Mutta tällainen foliohattuilu ei kyllä tuo mitään arvoa keskusteluun.
Tässä vaakakupissa on kannustinvaikutuksen säilyminen vs. missä määrin yhtiö hidastunut kasvu on avainhenkilöiden vaikutuspiirissä ja vastuulla nyt ohjelma on laskeneen riman jälkeen jälleen “in the money”, mutta meidän nykyisillä 2024 liikevaihtoennusteilla (~225 MEUR) vain 15 %:n osalta suhteessa maksimipalkkiotasoon (Yläraja 310 MEUR, alaraja 210 MEUR)
Lähinnä mietin tätä kuka hyötyy -näkökulmalla. En osaa sanoa mikä Flutterin tilanne tällä hetkellä on. Tästä riippumatta taustalla vaikuttanee silti yritysten mielikuvat Googlesta ja miten he tekevät rahansa (mainonta, jonka tehokkuus nojaa käyttäjädataan), vaikka tämä ei suoraan Flutteriin nyt liittyisikään.
Jos Flutterin kehitykseen satsataan ja siitä tulee sulautetuissa järjestelmissä kova kilpailija kaupalliselle Qt:lle, voi mielestäni ihan perustellusti kysyä, mikä insentiivi on kehittää, ylläpitää ja tarjota tukea työkalulle jos tähän ei ole jotain kautta taloudellista kannustinta. Yksi reitti hyötymiseen olisi käyttäjädatan kerääminen. Toki kehitystyökaluja pyörii käsittääkseni ihan aidosti avoimien kehittäjäyhteisöjen tuella ‘talkoovoimin’ eli Flutterin kohdalla tilanne voi olla myös pidemmän päälle erilainen.
Laajassa raportissa tähän liittyvä kommentti liittyy enemmän paketoituihin valmisratkaisuihin ja ylipäänsä niihin liittyvään kontrolliin ohjelmistosta. Flutterilla tilanne toki eri, kun koodi on valmistajalla itsellään hallussa:
Markkinoille tulevat valmiimmat ohjelmistot (esim. Android Auto, Apple CarPlay) voivat luonnollisesti ottaa osuutensa markkinasta, joskin arvioimme niiden keskittyvän halvimpiin volyymituotteisiin. Laitteen ohjelmiston antaminen kolmannen osapuolen käsiin johtaa heikompaan asemaan arvoketjussa, jolloin laitevalmistajan kontrolli lopputuotteeseen heikkenee. Samalla katoaa laitevalmistajan kontrolli loppukäyttäjädataan, joka on usein kriittistä uusien digitaalisten palveluiden luomiselle. Tämä on jo tapahtunut älypuhelimissa ja odotamme sen tulevan tulee seuraavaksi muille teollisuudenaloille.
Tässä konsernin rahavirtalaskelma 1-6/2023 ajalta ja myös vertailukausi 2022. Tässä on syy miksi myin tänään kaikki osakkeet pois, koska palkkiotasoja laskettiin. Hyvä kassavirta tullaan jälleen mahdollisesti käyttämään johdon palkitsemiseen mikä ärsyttää suunnattomasti.
totta, yhtiön johto ei pysty vaikuttamaan makrotalouden kuvaan
mutta onko jollekin tullut yllätyksenä, että makrotaloudessa on vaihteluita
→ hallitus on asettanut edellisen kannustinohjelman todella huonosti, jos kaikki riippuu liikevaihdosta, joka on altis makrotaloudelle.
Tiettyyn rajaan asti on jopa hyvä, että yhtiön kysyntäympäristöllä on vaikutus kannustinohjelman lopputulokseen. Samalla tavalla talouden myötätuuli on tuonut myös luonnottoman isot bonukset edellisellä kerralla.
Ymmärrän, keskityin tässä tuohon ohjelman muutokseen joka tuli tässä uutena tietona. En ole liikevaihtopohjaisen kannustinjärjestelmän fani, mutta tämä kannustinjärjestelmien toimivuus ja eri malleihin liittyvä kritiikki on selvästi laajempi aihe. Ehkä tästä voisi paremmalla ajalla kirjoittaa vähän laajemman katsauksen. Tässä muutama ajatus:
Jos tiimin kannustimet nojaavat pelkästään kannustinohjelmiin ja motivaatio omaan tekemiseen syntyy erityisesti tästä, ollaan mielestäni hakoteillä jo lähtöruudussa. Palo liiketoiminnan rakentamiseen täytyy lähteä jostain muualta ja kannustinohjelma voi tätä sitten täydentää.
Liikevaihtoon nojaaminen kannustumissa on periaatteessa loogista, jos liikevaihdon kasvu on keskeistä yhtiön arvonluonnille (pätee Qt:lle kun liiketoiminta on skaalautuvaa). Sudenkuoppina mm. yrityskauppojen sisältyminen tavoitteeseen (insentiivi tehdä kauppoja liikevaihto edellä / kalliilla valuaatiolla), herkkyys makrolle (molempiin suuntiin), kaiken liikevaihdon arvottaminen yhtäläiseksi (esim. insentiivi läpilaskuttaa asiakkaalta nollakatteella 3. osapuolien lisenssejä ), liikevaihdon ohjaaminen etupainotteisemmaksi (esim. Qt:n 3v:n lisenssit kirjataan liikevaihtoon etupainotteisesti, tai periaatteessa maksuaikoja voi venyttää jotta pääsee kirjaamaan liikevaihtoa aiemmin)
Tuloskasvu taas on hyvinkin looginen pitkän aikavälin mittari. Pelkkä tuloskasvukaan ei ole järkevä tyypillisissä 3-5v strategiakausissa, sillä se ohjaa kannattavuuden optimointiin (Qt:n kohdalla +5 %-yksikköä lisää liikevaihdon kasvua seuraavan 5-10v aikana on selvästi arvokkaampaa kuin +5 %-yksikköä vahvempi vuosittainen EBITA-%).
Osaketuotto (Total Shareholder Return eli kurssinousu+osinko) vie periaatteessa insentiivit linjaan johdon ja omistajien kannalta, mutta kannustaa lyhytjänteisiin ratkaisuihin arvoluonnissa sekä lyhytjänteiseen optimistiseen sijoittajaviestintään jos maalitolppa on 3-5v päässä eikä pidemmällä horisontilla
Yksi parhaista reiteistä on mielestäni avainhenkilöiden osakeomistus yhtiössä, jos on pitkäjänteinen omistaja merkittävällä osalla omaa varallisuutta, niin insentiivit ovat linjassa muiden omistajien kanssa.
Jep, 2021 loppuneella palkkiojaksolla vahva makro ja ultrakevyt rahapolitiikka varmasti auttoivat tavoitteiden saavuttamisessa. Vahvassakin suhdanteessa vaatii usein venymistä, että pystyy vastaamaan nopeasti kasvavaan kysyntään. Nyt makron heikentymisellä on edelleen vaikutus kannustinohjelman lopputulokseen (nykynäkymällä jäädään kannustinohjelman alimpaan neljännekseen), vaikka toki vähemmän kuin alkuperäisellä ohjelmalla, jossa palkkiot olisivat nykynäkymällä jäämässä kokonaan saamatta.
Nykyisen toimitusjohtajan motivoiminen osakepalkkiolla on täysin järjetöntä. Häntä on aiempina vuosina jo palkittu ruhtinaallisesti ja hänelle pitäisi jo tässä vaiheessa riittää, että yhtiön markkina-arvo nousee. Hänen nykyinen omistuksensa 400 982 osaketta, arvo noin 27 000 000 euroa, pitäisi olla riittävä motivaattori.
Jotenkin tästä palkitsemisjärjestelmästä välittyy johdon halu viedä kaikki operatiivinen kassavirta omaan taskuun. Voiko menestys olla yhdestä henkilöstä näin riippuvainen?
Ote Qt-Palkitsemisraportti-2022-FI.pdf
Palkkiona maksettuihin osakkeisiin ei liity mitään luovutus- tms. rajoituksia. Tämäkin ilmenee Palkitsemisraportista.
Olen kyllä päinvastaista mieltä siitä miten kannustinjärjestelmät toimii ja odotin vähän enemmän haastoa analyytikoltakin, vaikka onhan näistä varmaan mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Qt itse on määrittänyt 2024 liikevaihdon tavoitehaarukakseen tuolla 20-30% vuotuisella kasvulla 223,63 - 262,46 M€. Vanha bonushaarukka oli 240-360 M€. Tämän lähtökohdan pitäisi nimenomaan kannustaa yhtiötä myymään enemmän tuotteitaan, jotta se kasvu yltää vähintään tuohon 240M€. Nyt laskettiin haarukka 210-310M€, joka vähentää kannustavaa elementtiä, kun jopa tavoitteesta jääden saadaan jo bonusta. Ja palkitsemisjärjestelmän tulisi ylipäänsä perustua odotusten ylittämiseen.
Toki bonus pitää aina olla saavutettavissa, siis osa siitä. Ja nythän se yhtiönkin mukaan on. Mutta nyt päästetään Varelius ja muut aivan liian helpolla nauttimaan palkinnoista jo entisten palkkioiden ja ison palkan päälle.
Ainahan näistä voi väitellä, mutta oman työuran kokemukset kansainvälisistä suuryhtiöistä on se, että paras vaihtoehto bonukseen jossa on vain yksi parametri (joka on surkea lähtökohta ylipäänsä), olisi omistaja-arvon luominen. Ei liikevaihdon kasvatus (varsinkaan epäorgaaninen tai mainitsemasi 0-katteen läpilaskutus). Nämä Qt:n liikevaihto ja Tecnotreen marketcappiin perustuvat bonukset on kyllä jo lähtiessään huonot.
Hyvää palkitsemisjärjestelmään kuuluu vähintään 3 parametria, jotka eivät kaikki voi olla vain ”ostettavissa”tai ”säästettävissä”. Parhaat olisi varmaan orgaaninen liikevaihdon kasvu, vapaa kassavirta joka yhtiölle/omistajille jää (myös niiden bonareiden maksun jälkeen) ja kolmantena sitten joku yhtiöstä, toimialasta, profiilista tms riippuvainen. Qt:lle varmaan heidän tavoitteessaankin oleva EBITA-%. Joka tapauksessa 3-5 parametria luo sellaisen mallin, ettei mitään yksittäistä parametria tarvitse tai voi puskea bonarin saamiseen muiden kustannuksella, vaan voidaan keskittyä aitoon liiketoimintaan ja luottaa siihen että joka parametristä saa hieman ekstraa kun vuosi loppuu.
Nämä mainitsemasi sudenkuopat on hyviä. Näihin törmää varsinkin REIT:ssä jotka external managed. Ajaa johtoa puskemaan hankintoja ja kasvua palkkioiden saamiseksi.
Juha Varelius on ollut jo muutaman vuoden yksi Suomen suurituloisimmasta. Viime vuonna sai ansiotuloja kaikista eniten koko Suomessa, yli 15 miljoonaa. Luulisi jo, että muut seikat motivoivat tuossa kohtaa kuin kannustinpalkkiot? On kuitenkin tienannut yhtiön kokoon nähden todella erinomaisesti. Moni paljon isomman pörssiyhtiön toimari ei ole läheskään yhtä kovalla ansiotasolla. Itse kyllä omistajana kyseenalaistan tämän Vareliuksen nykyisen palkka- ja palkkiotason.
Ei meidän ajatukset vaikuta olevan kovin kaukana toisistaan nyt kun koko viestisi luin. Ehkä tässä on eritysesti kyse tästä että mikä on “kohtuullinen taso” nykyinen kokonaiskuva huomioiden
Tässä multa ei löydy oikeaa vastausta, mutta nykyinen pallokenttä (~15 % maksimipalkkioista toteutuisi meidän nykyennusteilla) tuntui suhteellisen järkevältä mittakaavalta olettaen, että yhtiön luotsaus on sujunut hallituksen arvion mukaan markkinan heikkous huomioiden hyvin. Tähän on tietysti vaikea ulkoapäin ottaa vahvaa näkemystä näkemättä miten johtaminen on yhtiön sisällä nykymarkkinassa mennyt ja kuinka hereillä on oltu vetelemään vivuista joilla tilanteen vaikutuksia on pystytty lieventämään. Mutta eiköhän 20 %:n kasvua heikompaakin suoritusta olisi ollut tarjolla. Vertailukohtana, jos tuo 20 %:n matalamman laidan kasvuvauhdilla laskettu ~224 MEUR olisi päivitetyn kannustimen alalaita (eli haarukka 224-324 MEUR) tarkoittaisi meidän nykyennusteilla 1 %:n osuutta maksimikannustimesta.
En kyllä ymmärrä tätä laisinkaan. Ensinnä kohta “kannustinvaikutuksen säilyminen”:
Jos tuon vanhan kannustinpalkkiojärjestelmän range 240-360 Me olisi alkanut olemaan “liian vaikea toteuttaa että kannustimet säilyy”, niin totean vain että mitä helvettiä Varelius omistaa Qt:n osakkeita erittäin paljon jo valmiiksi ja sai viimeksi kannustinohjelmasta aivan hävyttömän paljon rahaa (osakkeita). Vareliuksella jos jollain pitäisi olla erittäin kova motivaatio luotsata Qt:lle maksimaalista omistaja-arvoa tulevinakin vuosina.
Ihmispsykologiaa pohtiessani minun on äärimmäisen vaikea ajatella että tuolla rangen laskulla saadaan ainakaan toimitusjohtajaan yhtään mitään “lisämotivaatiota”/“kannustimia”, jotta Qt suorittaisi 2024 paremmin JA maksimoisi täten omistaja-arvoa.
Toisena asiana tuo “missä määrin hidastunut kasvu on avainhenkilöiden vaikutuspiirissä ja vastuulla”:
Tämähän on ihan täyttä spekulaatiota eikä kenelläkään ole tähän oikeaa vastausta, edes hallituksella tai johdolla. Ei näitä kannustinpalkkioita nosteta ylöspäinkään “jotta motivaatio säilyisi parempana härkämarkkinassa kun maksimibonarit lähestyy”, niin onhan tämä alaspäin säätäminenkin naurettavaa. Sijoittamiseen ja yrittämiseen liittyy aina epävarmuuksia ja riskejä. Harmi että kannustinohjelmat ei näitä juurikaan näemmä sisällä, vaan huonossa skenaariossa (= huonossa markkinatilanteessa) nämä kompensoidaan johdolle ja hyvässä markkinassa ei tehdä mitään muutoksia.
Yritysjohdon (ja hallituksen) tärkein tehtävä pitäisi olla omistaja-arvon maksimoiminen. En ole nähnyt vielä ainuttakaan järkevää argumenttia, jossa perusteltaisiin että miten tämä liike luo lisää omistaja-arvoa kaikille Qt:n osakkeenomistajille. Ainoa varma asia on se, että vapaata kassavirtaa valuu nyt vain entistä enemmän johdon taskuun tästä kannustinohjelmasta. En jaksa uskoa hetkeäkäään että tämä tuo nyt jotain lisäboostia jonka seurauksena myöhempien vuosien kassavirta tulee nousemaan jotta kaikki omistajat tästä liikusta hyötyisi.
Täysin samaa mieltä. Kommentoin jo aikaa sitten tätä kannustinmallia, jossa ylipäätään vain liikevaihto on mittarina. Samassa viestissä sanoin omana mielipiteenäni, että hallitus on täysin Vareliuksen johdateltavissa ja olisi pitänyt laittaa hallitus hyvin pitkälti uusiksi. Hallitushan nämä kannustimet määrittelee. Tämä on niin tyypillinen jenkkikäytäntö, jossa hyvin härskisti johtoa palkitaan optioilla.
Oikeat mittarit on sellaisia, että kun menestystä omistajien näkökulmasta ei tule, ei tule myöskään bonuksia ja ryhdytään katselemaan johtoryhmän jäsenten vaihtoa. Suomi on liian pieni maa tässä mielessä.
Hyvä, että nostit Vareliuksen merkityksen esille. Kuten aiemmassa viestissäni totesin, kaikille Vareliuksen ja hallituksen toiminta ei ole näyttänyt strategian osalta tyydyttävältä, joten henkilöstömuutoksia on sen vuoksi tullut. Edellä kuvaamani henkilö nimenomaisesti on tuonut esille, miten hallituksessa ei ole tarpeeksi osaamista ja miten esim. pj ei välttämättä ole tilanteen tasalla toimialan trendien suhteen. Näin toimitusjohtajan on helppo pystyä myös määrittämään yhtiön suuntaa oli kyseessä sitten palkitsemisjärjestelmät yms.
Tuo on hyvä pointti että harvemmin (aka. ei ikinä) muokata kannustinjärjestelmien ehtoja tiukemmiksi. Tuo riman alentaminen johtaa kolmeen asiaan:
-Vapaata kassavirtaa valuu pois omistajilta johdolle
-Johdon motivaatio laskee
-Omistajien luotto johtoon laskee myös
Moni täällä ihmettelee miksi analyytikko ei haasta johtoa enemmän tästä päätöksestä. Kannattaa muistaa että Inderes on Qt:n businesskumppani. Vaikka kuinka paljon Inderes mainostaa että on ‘Itsenäinen’, niin ei ole. Puhun omasta kokemuksestani sijoittajasuhdehommissa. Mikään analyytikko ei ole riippumaton, varsinkin paid research. Ja nyt en sano että Inderes tekee huonoa duunia, päinvastoin mielestäni erinomaista duunia. Mutta sinisilmäisesti ei kannata kenenkään rapsoja lukea.
No, ei analyytikkoa nyt aivan osakkeenomistajan ensisijaiseksi edunvalvojaksi pidäkään valjastaa. Toki, ja pitääkin analyytikon tämäkin ottaa huomioon analyysissään -varsinkin ylilyönneissä, mutta kyllä se on osakkeenomistajien (ja sen myötä viestiä hallitukselle sen vaalimisesta) tehtävä peräänkuuluttaa hyvää, tai ainakin siedettävää Corporate Governancea. Tuossa asiassahan kotimaiset instituutiot - joiden omistuksilla voidaan vaikuttaa välittömästi- ovat valitettavan tosi kesyjä lampaita.
Kannustinjärjestelmän pitää olla sellainen, joka tuottaa työntekijöille lisäansiota, jos tehokkuus paranee, ei tietenkään mikään hyväveli järjestelmän automaatti missä saa palkinnon ilman ponnistelua ja tulosparannusta. Itse olin tuotantopuolella ja siellä olevalla bonus-systeemillä sai vain todellisesta tuloksesta, eli tuotteita piti tehdä enemmän saadakseen bonuksen, oli niin kuin tiimiurakka. Jossakin palveluyrityksessä bonuksen määrittäminen on vaikeampaa, koska vahva markkina voi itsessään nostaa tulosta, ilman, että on paljoakaan tekijöiden ansiota.
Jatketaan täällä vielä ainakin yhden viestin verran aiheesta kun keskustelua riittää ehdotan, että jatketaan kahvihuoneen puolella sikäli kun mennään yleiseen pohdintaan järkevien kannustinohjelmien rakentamisesta.
Vareliuksella on varmasti kannusteet kunnossa jo valmiiksi nykyisellä osakeomistuksella, mutta ohjelmassa on jo osakemäärän jaon valossa (maksimit 10k osaketta CEO / 120k muut yhteensä) enemmän kyse yhtiön muista avainhenkilöistä.
Yksi selkeä riski on avainhenkilöiden vaihtuvuus. Paljonko menetetään myöhempien vuosien kassavirtaa jos palkitsemisessa epäonnistutaan, avainhenkilöt kokevat ettei heidän panostusta arvosteta (koska esim. palkkio-ohjelmaa ei mietitty riittävän pitkäjänteisesti eri markkinatilanteisiin ja hyvää suoritusta heikossa markkinassa ei palkita) ja lähtevät yhtiöstä?
Kuten yllä ajatteluani avasin, lähtökohtaisesti jos tiimin kannustimet nojaavat pelkästään kannustinohjelmiin ja motivaatio omaan tekemiseen syntyy erityisesti tästä, ollaan mielestäni hakoteillä jo lähtöruudussa. Mutta tämä ohjelma Qt:lla on kuitenkin käytössä (hyvässä ja pahassa) ja se on osa avainhenkilöiden palkitsemista. Hyvillä tekijöillä työmahdollisuuksia tulee tarjolle pyytämättä suhteellisen jatkuvalla syötöllä ja palkitsemisessa epäonnistuminen voi olla yksi syy lähtöön. Tässä tilanteessa tämä riski on mielestäni olemassa ja jos tällä palkkio-ohjelman muutoksella riskiä saatiin oleellisesti pelattua pois, niin muutos kannatti mielestäni tehdä. Kysymyksiä tietysti herää jos 2024 jälkeen kannustinohjelman rakennetta ei muuteta, kun nykymalli on osoittautunut ongelmalliseksi etenkin tuon liikevaihtosidonnaisuuden osalta.
Viimeisestä lauseesta samaa mieltä, analyysistä saa eniten irti kun miettii onko sen argumenteista ja johtopäätöksistä samaa mieltä. Sen takia arvostan näitä foorumikeskusteluja, kun erimielisyydet nousevat pintaan ja päästään avaamaan tarkemmin näkemyksiä. Joskus ollaan myös keskustelun jälkeen aidosti eri mieltä ja sekin on ihan OK. Kommentissa olisin varmasti voinut kritisoida liikevaihtopohjaista kannustinmallia itsessään, en ole sen ongelmista eri mieltä: palkkiotaso on siinä liian sidonnainen markkinatekijöille (vs. palkittavien oma suoriutuminen) ja se sisältää insentiivejä omistaja-arvon kannalta negatiivisiin päätöksiin. Mutta jos avainhenkilöiden palkitsemisessa on ongelma/ristiriita niin tilanne kannattaa mielestäni korjata, ja tämä riski oli tässä ohjelmassa mielestäni olemassa.
Oli muuten harmillista että Vareliuksen haastattelut loppui Q2/2021 kuin seinään, juuri siinä vaiheessa kun edellisen kannustinjärjestelmän anteliaisuudesta alettiin täälläkin kritisoimaan…
Tämä näyttää olevan viimeinen haastattelu häneltä Inderesille, olisi mukava saada uudestaan linjoille.
nyt ohjelma on laskeneen riman jälkeen jälleen “in the money”, mutta meidän nykyisillä 2024 liikevaihtoennusteilla (~225 MEUR) vain 15 %:n osalta suhteessa maksimipalkkiotasoon (Yläraja 310 MEUR, alaraja 210 MEUR)
), liikevaihdon ohjaaminen etupainotteisemmaksi (esim. Qt:n 3v:n lisenssit kirjataan liikevaihtoon etupainotteisesti, tai periaatteessa maksuaikoja voi venyttää jotta pääsee kirjaamaan liikevaihtoa aiemmin)
Varelius omistaa Qt:n osakkeita erittäin paljon jo valmiiksi ja sai viimeksi kannustinohjelmasta aivan hävyttömän paljon rahaa (osakkeita). Vareliuksella jos jollain pitäisi olla erittäin kova motivaatio luotsata Qt:lle maksimaalista omistaja-arvoa tulevinakin vuosina.
ehdotan, että jatketaan kahvihuoneen puolella sikäli kun mennään yleiseen pohdintaan järkevien kannustinohjelmien rakentamisesta.