“Android sopii IVI:n siis keskikonsolin tekemiseen, mutta sillä ei voi tehdä kaikkia näyttöjä toisin kuin Qt:lla”
Tämä, eli jos tarkoitus on että sisältöä voi siirtää suoraan näytöltä toiselle niin Android ei vaikuta sopivan auton KAIKKIEN näyttöjen harmonisointiin?
Eiköhän tämän hetken tarpeisiin riitä mittaristo ja riittävän älykäs konsoli. Jos tarpeet olennaisesti muuttuvat, en aliarvioisi Googlen kykyjä kehittää Studiota ja käyttöjärjestelmää. Nythän on parissa vuodessa tapahtunut isoja kehitysaskelia tämän osalta.
Itse näen QT:n edut itse asiassa paljon enemmän muussa kuin näissä autonäytöissä, kuten Juhakin kommentoi.
Ihan hyvä video missä mennään ja mihin suuntaan ollaan menossa autojen mediajärjestelmien kanssa. Ei mitään mullistavaa tietoa, mutta mielestäni ihan hyvin tehty pätkä. Lopussa vähän myös android automotivesta.
Kyllä, itse olen tutkiskellut aikaisempien lisäämieni linkkien lisäksi asiaa ja Googlen lähestymistapa on minusta omalla tavallaan nerokas. Haetaan analogiaa puhelimen näytönhallinnasta. Tämä kasvattaa autoon kehitettävien appien lukumäärää, joka on yksi osa ekosysteemiä.
Nämä autoteollisuuden ulkopuoliset projektit kyllä kiinnostaisi kovasti. Harmi, että toimialakohtaisia lukuja ei julkaista. Voitaisiin kuitenkin näin foorumilaisten kesken nostaa näitäkin keissejä esiin, niin saadaan vähän laajennettua näkymiä. Taidan itse tehdä pienen selvityskierroksen tähän puoleen joku päivä kun löytyy kalenterista sopiva rako.
Vähän suuntaa voi antaa indeed.com -sivuston työpaikkailmoitukset jenkkilässä. Jos haet QT:llä, niin tuloksina tulee hakuja muun muassa näistä yhtiöistä:
Puolustusteollisuus paistaa silmään. Toki monessa QT-vaatimus on “nice to have”, eli ei päävaatimus ja kun en ole koodari, niin en tiedä kuinka relevantti QT näille yhtiöille loppujen lopuksi on. On siellä silti ilmoituksia pelkkään QT:n osaamiseen muun muassa porauslaitevalmistajalle, eli erilaisia nichealueita on varmasti hurjasti.
Ei siis mitään vedenpitävää, enkä tiedä mikä merkitys näillä on QT:lle yhtiönä, mutta suuntaa antavaa infoa ja jos haluaa kaivaa lisää niin https://www.indeed.com/jobs?q=QT&l=
Seuraava kysymys herää näistä: Jos yhtiö hakee Qt-osaajaa niin voidaanko olettaa, että ollaan jo tehty kaupallinen sopimus Qt:n käytöstä (joko kehittäjä- tai jakelulisenssit)? Vai onko todennäköistä, että haetaan laajalla rintamalla Qt-osaajia tekemään ilman että sopimuksiakaan olisi?
Puolustusteollisuuden lisäksi siellä on jotain lääketieteellisiä yrityksiä. Stryker valmistaa erilaisia sairaaloiden ja terveyskeskusten käyttämiä tavaroita kuten sairaalasänkyjä, ortopedisiä varaosia, navgaatiosysteemejä leikkauksiin tms. Heillä jonkin verran ohjelmistoja. Ja Certara taas tekee simulaatiota ja mallinnusta lääketeollisuudelle. Softafirma, ilmeisesti täysin.
Qt:n kilpailijalla tehty käyttöliittymä saa vähän moitetta:
Suurin uudistus on tapahtunut sisätiloissa ja valmistaja puhuukin Golfin historian suurimmasta digitalisoitumisesta. Ohjaamossa nappien määrä on minimoitu ja toiminnot keskitetty keskikonsolin kosketusnäytön taakse. Vakiovarusteluun kuuluva 10-tuumainen näyttö on aiempaa korkeammalla ja siten paremmin näkökentässä. Uudistunut käyttöliittymä mahdollistaa kiitettävän monipuolisen muokkaamisen, mutta joissakin kohdissa periaatteessa hauska visuaalisuus on ajanut käytännöllisyyden edelle. Esimerkiksi ajoavustimen valikossa on kuva, jonka kautta voi avata yksittäisiä osa-alueita, mutta ylälaidasta saa myös edeltäjän tapaan auki valikon, josta löytyvät nämä kaikki. Miksi siis välissä pitää olla kuva, joka ei kerro mitään uutta? Mittariston roolia hoitaa 10,25-tuumainen näyttö, joka on aiempaa monipuolisemmin muokattavissa ja tarjoaa paljon informaatiota.
Toimintojen keskittämisen ja nappien karsimisen myötä yleisilme ohjaamossa on moderni ja hyvin pelkistetty. Tämän kääntöpuolena on kuitenkin joidenkin perustoimintojen aiempaa hankalampi käyttäminen. Esimerkiksi sisälämpötilaa säädetään nyt kosketuspinnalla, jonka tarkkuus ja tuntuma vaatii totuttelua. Sama koskee näytön alapuolella olevaa äänenvoimakkuuden säätöä. Näiden sijoittelu johtaa myös tilanteeseen, jossa muita toimintoja käyttäessä sormi saattaa osua tahattomasti kosketuspintoihin, mikä puolestaan nostaa nämä toiminnot esille näytölle. Järjestelmiä varmasti oppii käyttämään, mutta ehkä jotain toimintoja olisi voinut edelleen säilyttää perinteisten painikkeiden takana. Se toki maksaisi enemmän kuin kaikkien toimintojen pakkaaminen kosketusnäytön taakse.
Huomattavasti edeltäjää modernimmalta näyttävä ohjaamo puolestaan vaatii enemmän totuttelua, eikä tarjoa ainakaan ensi-istumalta edeltäjän kaltaista helpon hiottua käytettävyyttä.