En tiedä onko joku ehdotellut, mutta ei se nyt tietenkään ihan mahdotonta olisi, vaikka ei QT siinä sitten varmaan pääomistajana olisi. Ehkä suurin este on nuo omistuspohjat.
Rightware nopeuttaa designista kehitykseen steppiä ja antaa mahdollisuuden noille rooleille työskennellä yhdessä. Varmaan suunta mihin muutkin vielä menevät. QT sitten taas perinteisempi kehitysympäristö.
Tuo F150/Kanzi inside oli uutta tietoa kyllä.
Tähän asti on ollut oletus, että Sync4 on Qt:lla tehtyä, jota osaltaan tukee Fordin rekryilmot (hakevat aktiivisesti nimenomaan Qt-osaamista).
Ihan tarkkaan uutinen ei kerro, mikä järjestelmä ko. F-150:ssä on. Ilmeisesti ainakin Sync3 on vielä Kanzia ja mahdollisesti 2020-2022 vuosimalleihin asti käytössä. (Fordin mukaan uusi Sync4 on 2024 mennessä kaikissa malleissa).
Tässä on myös samanlainen mahdollisuus kuin Cadillac Escalade, eli todennäköisesti vuonna 2017 tehty hankinta on vielä 2020-2021 mallistossa. Tämä ei kuitenkaan suoraan kerro sitä, mikä tilanne on taas tuosta eteenpäin.
Toinen varteenotettava vaihtoehto on dual sourcing. Kuvio korostaa sitä seikkaa, että autovalmistajien luokittelu sataprosenttisesti jonkun softan käyttäjäksi on lienee mahdotonta.
Qt liikevaihdosta 25% tulee automotivesta, toimialoja on ”yli 70”. (Huom aikaisemmin tuo oli 70 toimialaa, mutta Q2 tuloksen yhteydessä alettiin puhua yli 70). Sinällään yksittäiset mallisarjat eivät isosti vielä Qt venettä keikuta (toki f-150 myytynä mallina voi tehdä vaikka 1.5miljoonan liikevaihdon 1.5€ lisenssin hinnalla vuosittain). Lukumäärällisesti 1.5mrd laitteen TAM:sta automotive on noin 150milj näyttöä.
Käsittääkseni isossa kuvassa Qt:hen kohdistuu varteenotettavaa kilpailua nimenomaan automotivessa, mutta muut ”yli 70” toimialaa on yhtiön viestinnästä päätellen rauhallisempaa.
No niinpä oli vanhalle sedällekin 
Toki ei setä ymmärtänyt Astonin postauksestakaan juuri mitään (niin kuin ei ymmärrä suurin osa kuutti-sijoittajista, toim.huom), mutta kyydissä ollaan uskollisesti. Kannattaa, koska kuutti ja Aston tekevät salkulle kutaa 
Masse-setä, FA, aamun luku +57% 
Mielenkiintoinen puhuja Qt World Summitissa, Patrick Lorton:
Lorton tyoskentelee CTO:na Schrodinger-nimiselle firmalle. Itse Bill Gates yksi rahoittajista:
Miten Qt ja Android positioituu esimerkiksi autoteollisuudessa? Suoria kilpailijoita?
Silmään pisti tämä Polestar 2 arviosta “Onnistunut Android-käyttöjärjestelmä
Erityisen mielenkiintoinen toteutus on Polestarin Android-pohjainen tietoviihdejärjestelmä, joka vaikuttaa ensitutustumisella hyvinkin intuitiiviselta ja nopeatoimiselta. Järjestelmän ehdottomana etuna on se, että Android-puhelimiin tottuneiden on helppoa ottaa sama järjestelmä käyttöön myös autossa. Esimerkiksi Googlen karttapalvelut tuntuvat heti ensikerrasta alkaen todella helppotoimisilta.”
Jos nämä kaksi teknologiaa on kilpailijoita automotivessa, niin tiedän ainakin itse kumpaa veikata, eikä se ole Qt.
Qt on työkalu, Android on käyttöjärjestelmä.
Aikaisemmin ketjussa on keskustelua asiasta:
Ok kiitti. Jos googlailee “android ux/ui desidn tools” jne niin siellä pyörii listoilla aivan eri tuotteita ja firmoja kuin QT. Ottaen huomioon koko Android markkinan koon ja maturiteetin voisi olettaa, että kyseessä on erittäin kilpailtu markkina. Tähän viittaisi myös Adoben jne huippufirman läsnäolo ko. markkinassa.
Eli jos Android on voittava platform niin mitä se tarkoittaa QTn näkökulmasta?
Ei se sinänsä mitään. Toki helpottaa varsinaisen Qt:n kehitystä (siis firman sisällä, kun tekevät uusia Qt:n versioita) kun olisi yksi pääalusta. Mutta toki joutuvat tukemaan kaikkia alustoja joita haluavat tukea. *Nix-pohjaisuus toki vähentää oikeasti erilaisten alustojen määrää. Esim. Mac, Android ja Linux ylipäätään ovat siis käytännössä yksi ja sama alusta Qt:n kannalta. Windows sitten ihan erilainen.
Android UI on sitten ihan eri juttu kuin Qt:n markkina. Se on yleisellä tasolla ohjelmien UI:ta, esim. GarageBand, Photoshop, Chrome, jne. Ja Androidin tapauksessa siis Android-appeja eli kännykkäsoftaa, kuten tää Koronavilkku. Toki monet niistä tehdään nykyisin vähän Qt:ta vastaavilla jutuilla, kuten React Native.
Kiitos lisätiedoista. Jotenkin tässä QTssa tuoksuu turvonnut legacy, jolla voi tehdä mitä vaan.
Embedded ratkaisujen (esim. robotti-imuri) osalta QTn skooppi on ymmärtääkseni yleensä UI designer & IDE.
Android ratkaisujen osalta QTn skooppi on listattu täällä: Qt for Android | Qt 5.15
Jos android-kehityksessä käyttämäsi IDE on IntelliJ IDEA tai Netbeans niin mikä rooli jää QT:lle?
Pääetu on että jos sama käyttöliittymä pitää saada monelle platalle, QT tarjoaa tämän kivuttomasti. Jos teet puhdasta Android-softaa, tästä tietty ei ole mitään iloa.
Qt:n kirjastoja (koodia) käytetään itse sovelluksissa/ohjelmistoissa. IDE:lla ei ole merkitystä tällöin, Qt saa rahaa sekä kehittämistyökaluista että koodin linsensoinnista. Voit koodata Qt:n kirjastoja käyttäen vaikka Emacsilla, mitä lämpimästi myös suosittelen.
Koskeeko tämäkin skenaario lähinnä embedded ja cross platform kategorioita eikä puhdasta android kehitystä?
En valitettavasti ymmärrä kysymystä. Qt:lla tehty sovellus pyörii myös autossa, jonka tietokoneen käyttöjärjestelmä on Androidia. “Puhdasta” Androidia olisi varmaan tehdä sama ohjelma uusiksi Javalla/Kotlinilla.
IDE ei sido sinänsä mihinkään. Devauksessa yleensä käytetään ihan mitä jokainen itse haluaa. Esim. itse teen Qt QML:ää Atomilla Se Qt:n rooli on sitten sen koodin varsinainen ajaminen. Sitä ei voi kukaan korvata jollain toisella, ainakaan bisnestasolla. Tulisi kovat lakiarmeijat opastamaan IP-lakipykälistä firmalle, joka ilman lisenssiä ajaisi Qt:ta esim. autoissa
Ei ehkä sido, mutta isoissa ohjelmistotuoteyrityksissä IDE vaikuttaa monenlaisiin valintoihin. Oikeilla valinnolla vähennetään kitkaa eri työvaiheiden ja osapuolten välillä, parannetaan tuottavuutta, nostetaan työtyytyväisyyttä jne. Jos yritys käyttää Visual Studiota niin tämä vaikuttaa “tooling” kokonaisuuteen vaikka ei sinällään pakottaisi mihinkään.
Olen koodannut monella kielellä (Assembler, C++, Java, JS…) mutta päällikkötehtäviin siitymisen jälkeen vähemmän. Hieman Nodejs, React, Python…
Sijoitin QT:n ja hieman silmäilin mikä QT-käytännössä on. Tiesin toki missä sitä käytetään ja karkea ajatus oli jo sijoittaessa.
Pikaisella tutkimisella QT:n käsitin seuraavaksi:
QML on yksikertaisempi kuvauskieli jossa käyttöliittymän elementit kuvataan objecteina metodeineen (katselin lyhyitä esimerkkejä ja yksinkertaiselta näyttäisi).
QML:ssä voi käyttää myös JavaScriptiä sekä tuoda omia js-tiedostoja QML-lähdekoodiin käytettäväksi.
QML käännetään bytekoodiksi, joka käännetään ajon aikana suoritettavaksi konekieleksi JIT/AOT kääntäjällä
QT on framework/kirjasto. C++:lla voi tehdä UI-komponentteja tai muita palveluja myös QML:n käyttöön, sekä muita suoritettavia prosesseja.
C++ käännetään esikääntäjällä standardiksi C++ koodiksi ja siitä lopulta suoritettavaksi konekieleksi
Joku QT:ta osaava tietää onko näin ?
Siinäkö pelimaailmasta QT:lle kilpailijaa autopuolelle ja sulautettuihin järjestelmiin.
Referenceissä VW-Groupin valmistajia ja esim GM. Mitä tuosta nyt nopiasti luin niin devaajalisenssit ei maksa mitään. Sitten kun valmis tuotteesi on tuottanut yli 1 000 000 dollaria niin sitten pitää alkaa 5% rojalttia maksamaan sen jälkeisestä liikevaihdosta mitä tuote tuottaa. Tosin jotain poikkeuksia oli esim automotiven osalta. Sopivasti myös taipuu hirveälle liudalle platformeja mukaan lukien varmaan tärkeimmät Android, Linux ja iOS.
Ilmeisesti pelimoottorista “oheistuotteena” kehitetty, joten sillä pystynee rakentamaan helposti visuaalisesti hienoja käyttöliittymiä. Yhtenä käyttäjänä oli muuten suomalainen Siili https://auto.siili.com/
Kuinkahan tehokasta rautaa vaatii. Ehkä ei ole optimi vaikka pesukoneen näytön ohjelmointiin.
C++:lla tuotakin tehdään.
