Raaka-aineet & luonnonvarat - Talouden primaarisektori

Onko näkemyksiä midstreamistä? Lyn Alden tätä sektoria puffaa hyvänä pelinä deflaatioon liukuvassa taloudessa.

Vaikka sektori on noussut jo kovasti näyttäisi nousuvaraa olevan. Sektorin Euroopassa oleva dollarimääräinen etf MLPD on vuodesta 2014 laskenut melkein 60% kun öljy on lähes samassa kuin 2014. Joku yhteys näiden kahden hinnalla pitäisi olla.

Teknisestikin mukavan näköinen nousu käytävä. Osto tuntuisi hyvältä erityisesti jos lasketellaan kohti käytävän alempaa laitaa.

Edit tässä vielä itsellekin muistiinpanona etfn suurimmat omistukset jos ei etf linja maistu.

5 tykkäystä

OPEC+ taas iso missi tuotannossa. Melkein 3 miljoonaa barrelia tavoitteesta!

Saudiministeri pelottelee oikein kunnolla, että paperiöljyn hinnanmuodostus ei toimi ollenkaan:

The paper oil market has fallen into a self-perpetuating vicious circle of very thin liquidity and extreme volatility undermining the market’s essential function of efficient price discovery and have made the cost of hedging and managing risks for physical users prohibitive. This has a negative impact on the smooth and efficient operation of oil markets, energy commodities and other commodities creating new types of risks and insecurities. This vicious circle is amplified by the flow of unsubstantiated stories about demand destruction, recurring news about the return of large volumes of supply, and ambiguity and uncertainty about the potential impacts of price caps, embargoes, and sanctions.

This is detrimental because without sufficient liquidity, markets can’t reflect the realities of the physical fundamentals in a meaningful way and can give a false sense of security at times when spare capacity is severely limited and the risk of severe disruptions remains high.

https://www.spa.gov.sa/viewfullstory.php?lang=en&newsid=2378353

Yhdysvaltojen (drilling) Rig Count näyttää viime kuukausina jämähtäneen paikalleen ja vaikuttaakin että liuskeöljy -tuottajat säikähtivät sen verran paljon tuota öljyn hinnan laskua, että tuotantopuoli ilmeisesti meinaa nyt alkaa painamaan jo jarrua:

image

Bidenin öljydumppi kelpaa taas markkinoille:

21 tykkäystä

Belgian PM pelottelee Blummalla jo 5-10:stä pahasta talvesta putkeen.:scream:

The next “5 to 10 winters will be difficult,” Belgian Prime Minister Alexander De Croo warned on Monday as energy prices in Europe soared to new records.

“The development of the situation is very difficult throughout Europe,” De Croo told reporters. “Some sectors are facing serious difficulties with these high energy prices.”

His comments come as European natural gas prices surged to about 15 times the average summer time price and electricity spiked over the threat of further Russian supply cuts.

10 tykkäystä

Rising wedge on kyllä bearish pattern - pitäisi tarkemmin katsoa, miten hyvin noi sun viivat noudattaa pivotteja. Tickeriä ei näy. Mutta tuossa siis odotusarvo, että nousu ei jatku ilman korjausta.

4 tykkäystä

Mielenkiintoinen artikkeli afrikkalaisesta öljystä sekä kaasusta. Pieniä poimintoja liittyen afrikan sisäisiin markkinoihin:

Over the next two decades, rapid population growth and industrialization are expected to drive strong energy demand growth across the continent—including for fossil fuels. McKinsey modeling estimates that African energy demand in 2040 could be around 30 percent higher than it is today, compared with a 10 percent increase in global energy demand.


Pahoittelut jos on jo linkattu aikaisemmin foorumille.

11 tykkäystä

Mihin hintaan mahtavat ostaa?

Pari metalleihin ja niihin tutkimukseen keskittyvää firmaa Euroopasta.

2 tykkäystä

Itse en oikein usko tohon Opecin vaikutukseen kun ei ne pääse edes nykyisiin tuotantomääriin. Alamäen alotti imo eilen taas kiihtyneet puheet Iranin sanktioiden poistosta (mikä saattoi olla ankka tai onko tuolla edes väliä kun myyvät jo öljynsä), ja alamäkeä on jatkanut varmaan kovat demand destruction puheet ja ttf:n dipillä varmasti myös osansa.

Mitä näistä kaikista pitäisi olla mieltä niin omasta mielestä ei oikein mitään. Sellasta samanlaista uutisvirtaa kuin mitä talouslehdet kirjoittelee pörsseistä aina ja poimitaan jotain mikä voisi vaikuttaa. Kiina on siinä rajoilla vaikuttaako uudet uutiset kun korona lockdownit on siellä olleet vakio-oletus jo näillä hinnoilla. Eli öljy nyt vaan on volatiili ja kun eletään energiassa shoulder seasonia niin oletettavasti eri energiamuodoissa on korjauspainetta lyhyellä tähtäimellä ja itse isomman kuvan suuntaa katselisin itse kun spr purut loppuu ja talvi on lähempänä. Kiva nähdä miten inventaariovedokset näyttää noiden jälkeen. Kiinakin saattaa luopua koronasta kun vaalit samaan aikaan takana. Eli imo aika tällaista “no news” uutisointia suuntaan ja toiseen.

7 tykkäystä

Tuotanto-ongelmat eivät edelleenkään ole poistuneet. Kyllä tässä aika bullish lyhyellä tähtäimellä olen. Öljyn kysyntä nousee, kun talvi iskee ja kaasuhinnat ovat ennätyskorkealla, joten öljy on korvaajana siinä. Venäjän öljy “otetaan” markkinoilta pois vasta joulukuusta alkaen.

Sitä en tiedä, mikä on tilanne 1,5v päästä, mutta siihen saakka, kun tuotanto sakkaa olen härkämäinen öljyn suhteen. Päivä- ja viikkotasolla noiden futuurien seuraaminen on hölmöä. Pelurit ja spekulantit sitä määrittelevät.

4 tykkäystä

Uuden pestin myötä kiireisenä palkansaajana kysyn röyhkeän härskisti, mitä öljyntuottajia kannattaisi tutkia tarkemmin (näillä hinnoilla, keskipitkään omistukseen)? Salkusta puuttuu öljyplay.

Jottei mene nollapostaukseksi, oheinen Adam Rozencwajgin haastattelu kannattaa kuunnella, makroasiaa energiasta ja raaka-aineesta: MacroVoices #334 Adam Rozencwajg: Understanding the Global Energy Crisis - YouTube
Jos jollekin ei ole vielä tuttu gorozen.com, niin kannattaa tutustua.

2 tykkäystä

Suoria suosituksiahan ei voi antaa, joten aloita vaikka tämän ketjun viestistä 237:

Sitten on tietty vino pino isoja pahoja, mutta vakaita satojen jaardien lafkoja kuten vaikkapa Exxon, Marathon Oil, Buffetin nurkkaama Occidental Petroleum, Total, Shell yms. Niitähän voi perkailla vaikka ETF:ien omistuksista.

Haluatko siis maksimiriskiä ja maksimituottoa, vai vakaata osinkoa, vai jotain siltä väliltä? Mikä on keskipitkä omistus mielestäsi, ihan niin kuin yön yli vai jotain muuta? Sori kuulostaa nenäkkäältä, mutta pointti olisi se, että kaikenlaisia vaihtoehtoja on nähdäkseni tarjolla.
Itse siivutin viimeksi tuota muutaman sadan miltsin market capin Petrotalia, joka on jossain mielessä varmasti siitä riskisemmästä päästä ja siksi halpakin (IMO). Poraavat Etelä-amerikassa jne. Esim. Panoro ja Africa Oil viilettävät taas eri puolilla Afrikkaa, joka on sekin kovin erilainen ympäristö kuin Norjan ranta, Kanada tai Texas. Kaikki se näkyy yleensä hinnoittelussakin ja taseet on firmoilla melko lailla eri näköisiä myös yleisesti ottaen.

14 tykkäystä

Tässä BORRista päivitystä, noussut ihan hyvin viime kommenttien jälkeen keväästä (silloin noin 30 NOK, välillä oltiin selvästi korkeammallakin, mutta yhtiö päätyi tekemään vielä isohkon pääomituksen ja osake kävi välillä jo paniikkilukemissa 27 NOK, mutta on nyt palautunut noin 40 NOK.

Keväästä alkaen yhtiö on toteuttanut lupauksiaan ja saanut sopimuksia varastoiduille rigeilleen. Viimeisin tuli jo erittäin hyvään 165kUSD/päivä tasoon, mikä on jo palautumista 20v keskiarvotasoon ja nostaa liikevaihto-odottamaa mukavasti, tällä hetkellä halvimmat sopimukset ovat noin 80k/päivä tasolla.

Tässä pidemmän ajan kuvaajaa, BORRin kalusto on ns. modernia ja pitäisi helposti saada noita keskiarvotasoja pidemmältä aikaväliltä.

Kapasiteetti on jo melkein 95% jack-upeissa käytössä, minkä pitäisi mahdollistaa hintojen nousun öljyn hintojen noustua ja pysyttyä jo ennen sotaakin hyvälllä tasolla.

Tuon pääomakierroksen myötä keskeneräiset rigit myytiin pois ja yhtiö aikoo keskittyä näihin olemassa oleviin ja haluaa palata osingonmaksajaksi vuonna 2024.

Jos yhtiö pystyy uusimaan sopimuksia tuolle keskimääräiselle (2006-2014) tasolle 175 kusd/päivä niin se tuottaisi “ennen veroja” kassavirtaa (FCF) 667MUSD, mikä on noin 30NOK per osake.

Tämä ei tapahtu vuodessa, mutta parhaimillaan noin kahden vuoden kuluessa, nyt pitäisi olla jo aika lähellä plussaa tuo kassavirta. (pääomitus ja uudet sopimukset) Oma arvio ensi vuoden kassavirraksi on noin 15 -20 NOK per osake (karkeasti)

Vielä voi mainita että uusia RIGejä ei ole paljon rakenteilla eli kapasiteetti tulee säilymään kireänä lähiajat kun maat yrittävät nostaa tuotantoa. BORR laski että taseen OPO sillä hinnalla mikä RIGejä maksaa nyt rakentaa on noin 25.9 taalaa, eli 259 NOK osake.

En sano että osake olisi tuon arvoinen, mutta kuvaa kuinka kallista RIGejä on rakentaa ja päivähinnat voivat vielä nousta noiden 2006-2014 keskiarvojen yli - mikäli öljyn hinta pysyy jossain 60-120 välillä.

image

6 tykkäystä

Pahoittelut epäselvyydestä.
Etsin puljua jolla on jo tuotanto pystyssä ja tuloja virtaa. Mieluiten valtiossa, jossa ei ole ESG - riskejä.Ja pitoon, kunnes öljyinvestoinnit lähtevät taas kunnolla käyntiin kysyntä/tarjontatasapainon korjaamiseksi. Tai miksei pidemmäksikin aikaa, jos ala ei rupea yli-investoimaan överisti ja bisnes rullaa.

Kiitokset vastauksestasi, tuosta pääsen liikkeelle!

4 tykkäystä

Hereus tuore raportti metallien hinnoista ja kehityksestä.

https://www.heraeus.com/media/media/hpm/doc_hpm/precious_metal_update/en_6/Appraisal_20220905.pdf#msdynttrid=4ilHwcfEoZZXbj8x_7jzpCGm55lRuxocuQAy0j8hLSQ

Central bank gold reserves grew by 430 t in 2021 and could be on track to exceed that this year. Gold purchasing by the world’s central banks has been on an upward trend since the 2008 global financial crisis and peaked at over 35,600 t by the end of 2021 (source: IMF). The Thai central bank recorded the largest increase in holdings last year of 90.2 t. During H1’22, additions to reserves totalled 270 t – approximately equivalent to the five-year average for January-June – showing that buying remains strong in the face of looming recessions in the US and the Eurozone.

Inflation and geopolitical risk are more important to central bankers now than in the last two years. The World Gold Council’s survey of central bankers earlier this year highlighted gold’s performance during crises as a major factor in gold holdings policy. Inflation is expected to remain high in the medium term as evidenced by the Fed’s renewed hawkishness and skyrocketing European energy prices. Aside from offering reserve diversification and financial stability, gold’s performance in uncertain and volatile market conditions such as a global recession is valued by central banks.

Currency risk increases during recessions, central banks buy gold to help offset this. The risk of holding a devaluing currency in reserves can be compensated for by increasing the proportion of gold. For example, the central bank of Bolivia earlier this year announced a plan to begin purchasing domestically produced gold (2021: 46 t) to strengthen and improve the liquidity of its reserves considering the pandemic and the war in Ukraine. Bolivia last recorded an increase in its gold reserves in 2013 with a 0.2 t purchase (source: IMF).

An increase in central bank gold demand is likely this year, but will need some further one-off purchases. The first half of 2022 was dominated by regular purchases from Turkey (totalling 63.5 t) and one-off acquisitions by Egypt (44.2 t) and Iraq (34 t). The ongoing political and economic instability is likely to result in regular purchasers Turkey, India and Uzbekistan continuing to bolster gold reserves in H2’22.

2 tykkäystä

https://www.euractiv.com/section/energy/news/macron-backs-european-windfall-tax/

Monella on varmasti osunut jo tutkalle tämä, mutta laitetaan nyt tännekin. Eli windfall-ver… anteeksi, eurooppalaista kontribuutiomekanismia energiafirmoille toivottaisiin osaksi Euroopan energiakriisin ratkaisua. Kuulostaa juuri sellaiselta päätökseltä, joka kannustaa energiafirmoja ratkaisemaan matalan tarjonnan tuottamia ongelmia.

Sitä en sitten tiedä, kumpi olisi energiafirmojen kannalta huonompi ratkaisu: hintakatto vai windfall-vero. Kumpikaan ei kannusta investoimaan euroakaan tarjonnan lisäämiseen, se on ainakin varmaa.

5 tykkäystä

Kun euroopassa kriisi kiristyy poliitikoille tulee painetta tehdä asioita, ja sellasen “whatever it takes” riskin takia itse pysyn tällä hetkellä ainakin kaukana euroopan energiasektorista :grimacing:

1 tykkäys

Uutta litiumkaivosta kehiin.

Täällä mukana myös tutumpia firmoja:

Piedmont’s Tennessee Lithium facility should be among the first lithium hydroxide plants built with the Metso:Outotec process.

Ping @Sijoittaja-alokas tai joku muu osaava, tämän voinee linkittää myös Metson ketjuun?

4 tykkäystä

Mahdollinen $80 / bbl pohja öljylle. Ei ollenkaan paha, jos totta. En tällä hetkellä löydä tästä mitään tietoa muualta kuin twitteristä, tiedättekö te mistä he näitä uutisia oikein kaivavat?

E: nyt tuli blummaltakin artikkeli: :point_down:
https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-09-13/biden-officials-mull-buying-oil-at-around-80-to-refill-reserves

11 tykkäystä

Olen jo pitkään ollut markkinoiden tehokkuusolettamaa vastaan. Usein vaikuttaa siltä että pörssi näyttää lähinnä ekstrapoloivan vallitsevia trendejä, kunnes iskee jokin yllättävä tilanne missä tieto näennäisesti siirtyy nopeasti hintoihin, mutta tätäkään reaktiota ei mielestäni voi yleensä erottaa ihmiselle hyvin tavanomaisesta paniikki- tai fomoreaktiosta.

Usein kuitenkin kuulee huutelua että suomalaisen yksityissijoittajan on täysin mahdotonta saada seuratuimmilla raaka-ainemarkkinoilla minkäänlaista etua, koska siellä on maailman fiksuimmat hedge rahastot ja kvantit täysin uskomattomine ja loputtomine resursseineen. Tämä on tietysti jossain määrin totta, mutta finanssimedia syytää jatkuvasti niin paljon misinformaatiota eetteriin, että Blomman terminaalia orjallisesti seuraavan perusfundmanagerin on liiankin helppo saada virheellinen kokonaiskuva siitä mitä tapahtuu. Muutama esimerkki öljymarkkinoilta:

Öljyn ja bensan hinta kävi pelottavan korkealla kesän aikana ja silloin talousmediassa alkoi kova spekulaatio siitä että aiheuttavatko korkeat hinnat kysynnän tuhoutumista. “Ihmiset vähentävät ajamisen minimiin, kun bensa on niin kallista!” -narratiivi on varmasti jäänyt monen mieleen. Yhdysvalloissa tämä markkinoiden seuratuin kulutusdata julkaistaan Yhdysvaltain energiavirasto EIA:n viikottaisissa tilastoissa. Kesällä näille tilastoille kävi kuitenkin jotain hyvin kummallista:

image

Ensimmäistä kertaa sitten vuonna 2013, dataa ei julkaistu aikataulussa ja kun tämä ilmennyt “vika saatiin korjattua”, niin EIA:n julkaisema data alkoi poikeata vaihtoehtoisen datan indikoimasta kulutuksesta, joka herätti epäilykset vilunkipelistä. Yhdysvaltojen virkamiehet ovat maan tavan mukaisesti poliittisesti valittuja ja bensan hinta on todella kuuma aihe yhdysvaltalaisen äänestäjän mielestä, joten motivaatio datan tai algoritmien manipulointiin on kyllä olemassa. Todisteita ei tietenkään kenelläkään ole minkäänlaisista salaliitoista, mutta myöhemmin julkaistu kuukausittainen data osoitti että aiemmin julkaistu viikkodata ja narratiivi kysynnän tuhoutumisesta on sittemmin osoittautunu täysin vääräksi:

Entäs sitten “Energiankuluttajien keskusjärjestö”, IEA? Ymmärrettävästä syystä tältä poliittisesti motivoituneelta järjestöltä on turha odottaa mitään järkeviä ulostuloja, sillä heidän laskunsa ovat vuodesta toiseen virheellisiä ja ennusteet ilman järjen hiventä. Oheinen kuva kertonee kaiken tarpeellisen heidän kyvystään tuottaa luotettavaa ja uskottavaa dataa:

Mitenkäs Opec+? On itsestäänselvää että he ihan määritelmällisesti haluavat manipuloida öljymarkkinoita, mutta kyllä heitä silti pidetään auktoriteettina öljymarkkinoiden tulkitsemisessa, joten heillä varmaan on ainakin ne luvut oikein? Opec+ ennusteet ovat lähteneet siitä olettamuksesta että järjestö tuottaa sen verran öljyä, mitä he ovat sopineet tuottavansa. Tämä on toiminut erinomaisesti aikaisempina vuosina kun ylimääräistä kapasiteettia on ollut runsaasti. Jos muutama jäsen ei ole pääsyt tavoitteeseen, ovat muut voineet enemmän kuin mielellään kompensoida puuttuvaa tuotantoa. Entäs tänä vuonna?

Opec+ merkittävä ylijäämäkapasiteetti ja sen ympärillä pyöritelty narratiivi on paljastunut valheeksi (yllätys yllätys), jonka takia tuotantotavoitteisiin ei päästä, eikä ennusteilla tee siksi juuri mitään.

Valitettavasti Opec+ tekemillä paperipäätöksillä on tällä hetkellä vain hyvin marginaalinen merkitys reaalimaailman tuotantoon, joten tämäkin mediateatteri on sijoittajan kannalta täyttä ajanhukkaa ja kohinaa. Jos näen vielä yhdenkin artikkelin siitä miten Opec+ loukkasi Bideniä, kun he eivät suostuneet nostamaan tuotantoa enempää, niin oksennan :face_vomiting:

Nyt kun olen haukkunut tässä mediaa ja isoja toimijoita pitkän tekstin verran, niin lienee reilua kertoa oma teesi mitä tällä hetkellä tapahtuu. Se on hyvin yksinkertainen, kuten yksityissijoittajalta lienee syytä odottaakin! Niin kauan kun varastotasot jatkavat laskuaan ja ali-investointi tuotantoon jatkuu, on öljyn hinnan noustava fundamenttipohjaisesti nykytasostaan reilusti ylöspäin.

Miksi öljyn hinta on kuitenkin nyt laskutrendissä? Tämä selittyy mielestäni ostajien puutteella:

Öljyn tuotantoa on kasvatettu vuoden takaisesta reilusti ja öljyä tuottavat yhtiöt haluavat suojata tätä suurempaa tuotantomäärää hinnan laskua vastaan futuurimarkkinoilla. Samaan aikaan korkea volatiliteetti on pelotellut ostajia pois markkinoilta, koronnostot ja QE loppuminen ovat imemässä paljon “löysää rahaa” pois markkinoilta eivätkä sijoittajien keskuudessa mylläävät taantumapelot houkuttele pistämään rahaa syklisen öljyn hinnan nousun puolesta. Kun myyjiä on enemmän ja ostajia vähemmän, on hinnan tiputtava.

“Paperiöljyn” hinta lähteekin siis vasta sitten nousuun, kun ostajat palavat markkinoille. Milloin tämä tapahtuu on vaikeata ennustaa, mutta niin kauan kun pohjafundamentit näyttävät hyviltä, ei tunnu pahalta kontrata sentimenttiä ja roikkua mukana öljyntuottajien kyydissä. Nykyisilläkin hinnoilla useimmat yhtiöt tekevät varsin hurjaa vapaata kassavirtaa sijoittajan suureksi iloksi samalla kun useimpien muiden sektoreiden yhtiöiden kurssit laskevat kuin lehmän häntä :sunglasses:

69 tykkäystä

Fed haluaa ettei raaka-aineisiin valu rahaa ja haluaa niiden laskevan. Joten “don’t fight the fed” pätee tässäkin.

1 tykkäys