Hot wheels reached 14 spot US in september, but was not featured in the EU store. In oktober it hit 14 spot, while AWR hit spot 11 in US and 6 in EU. Pretty sure AWR has sold better than HWU on Playstation. PSN profiles backs that claim up aswell.
That both are gone in the november isn’t strange at all. If you look at the list you see that it was filled with alot of heavy hitters releasing earlier that year, and the previous year. That is ofcourse because november is a big sales month with singles day, black friday and cyber monday to name the big ones.
For comparison, Control never made the list back in 2019.
That is a real testament to what a known trademark is worth. Highly doubt that the marketing budget was any larger than Control.
Ofcourse it doesn’t help that Control is a very generic name.
Lähteet olisi aina mukava saada, esim missä data kertoo 100k myytyä Steamissa?
Steamchartsia katsottaessa olisi vaikea uskoa että tuohon 100k on päästy.
Tämän steamchartsin perusteella uskon Akeen näkemyksiin, koska Steam myynnin puuttuminen AWR tilanteessa HWU:hun isoin riski miksi AWR ei olisi saavuttanut miljoonaa myytyä peliä.
Edit.
Tosiaan Switch myynti voi olla kyllä yksi selittävistä tekijöistä. Switchissä oman käsityksen mukaan huomattavasti suurempi osi lapsia ja nuorempia pelaajia johon myös uskoisin HWU:n myyneen isoja määriä.
Täytyy muistaa, että AW Remasterin myynti painottuu täysin varmasti suurelta osin Playstationin omistajiin. Remasteroinnin hyöty ei ole suuri PC-pelaajille ja tuskin peli sillä puolella erityisen hyvin myy. HWU on uusi peli, julkaisu useammalla alustalla ja jo pelkkä Switchin massiivinen laitekanta voi selittää yllättävänkin hyvät myynnit. PS Storen listojen tuijottaminen antaa hieman väärän kokonaiskuvan. Näistä ja jo mainituista syistä johtuen en usko Waken yltäneen vielä miljoonamyyntiin. Olisin luottavaisempi jos Switch-versio Wakesta olisi saatu julkaistua osalta samaan aikaan muiden versioiden kanssa. Eiköhän sellainen ole jossain vaiheessa tulossa.
Jos joltain Remedyn peleistä kiinnostuneelta vielä puuttuu Control, niin sen saa (huhujen mukaan) huomenna ilmaiseksi klo 18 alkaen Epicin kaupasta PC:lle, saatavilla 24h ajan. Peliähän toki on jo aiemminkin jaettu samassa kaupassa ilmaiseksi.
Ja jos Epic-kauppa aiheuttaa allergisia reaktioita, se on myös isossa alessa Steamissa (olikohan -75%) jos on vielä reikää pelipuolen yleissivistyksessä.
Tutkimme @atte_riikola kanssa hieman saatavilla olevaa dataa konsolipelien Metascore-pisteistä ja käyttäjäarvioista. Aineistossa on noin 18 800 eri alustoilla (pc ja konsoli) julkaistua peliä vuosilta 1995-2021. Datan lähde löytyy täältä. Meitä kiinnosti erityisesti, mikä on pelien mediaani Metascore ja käyttäjäarvio sekä miltä näiden jakauma näyttää. Kuten monelle varmasti onkin tuttua, Metascore kuvaa kriitikkojen arvioiden konsensusta ja käyttäjäarvio nimensä mukaisesti käyttäjien konsensusta. Luonnollisesti tässä on kiinnostavaa verrata, miten Remedyn pelit ovat pärjänneet keskiarvoihin nähden. Alla on kaikki konsolit kattava graafi, joka kuvaa pelien Metascore-jakaumaa. Kaikkien pelien mediaani Metascore on 72 ja keskiarvo noin 71.
Kuvaajasta näkee hyvin, että merkittävä osa peleistä on Metascoreltaan 70 ja 80 välillä (aineistossa noin 35 % peleistä 70-79 välissä). Yli 80 pisteen pelit ovat sitten jo merkittävästi harvinaisempia. Yli 80 pistettä on saanut 25 % peleistä. Yli 90 pistettä taas on saanut vajaa 3 %.
Remedyn uusista peleistä esimerkiksi Controlin Metascore on 84 ja Alan Wake Remasteredin (AWR) 79. Molemmat ovat pisteiltään ylimmän neljänneksen kieppeillä. Luvut on laskettu pelien eri alustoilla saamien Metascore-pisteiden keskiarvona. Osa Remedyn vanhoista peleistä on päässyt Metascore-pisteissä vielä korkeammalle. Esimerkiksi Max Paynen pisteet ovat 86. Alkuperäisen Alan Waken pisteet ovat 83. Remedyn pelien keskiarvo Metascore on 78. Verratessa alla olevaan jakaumaan voi todeta, että Remedyllä on varsin vakuuttava track-record laadukkaiden pelien kehittämisessä.
Alla on myös kuvaaja käyttäjäarvioiden jakaumasta. Mediaani käyttäjäarvio on 7,3 ja keskiarvo 7,0. Remedyn uusista peleistä Control on suurin piirtein mediaanissa 7,2 pisteellä. AWR:n arvio on 7,7. Tällä mittarilla Remedyn vanhat pelit pärjäävät hieman paremmin kuin uudet pelit. Max Payne 1 ja 2:n arviot ovat 8,6 ja 8,4. Alkuperäisen Alan Waken arvio on 8,1. Remedyn pelien keskimääräinen käyttäjäarvio on 7,6. Käyttäjäarvioissa tosin hyvä huomata, että arviot ovat vuosien saatossa olleet pidempään laskutrendissä. Tähän arviomme mukaan vaikuttaa osaltaan ns. ”review bombing”, missä osa pelaajista tahallaan antaa huonoja arvioita peleille hyvin moninaisista syistä johtuen. Pelien keskimääräinen laatuhan on vuosikymmenten saatossa ainakin omien subjektiivisten havaintojemme valossa vain parantunut. Esimerkiksi Controlin julkaisuvuoden (2019) mediaani käyttäjäarvio oli 6,9, joten peli oli suhteessa saman julkaisuvuoden peleihin yli mediaanitason.
En tätä suoraan allekirjoita. Pelejä julkaistaan moninaisista syistä johtuen jatkuvasti puolivalmiina koska kunnon QA on kallista ja pelin viivästyttäminen viime hetkillä vikojen vuoksi on isoissa projekteissa hankalaa kun markkinointikoneisto jauhaa ja peliboksit ovat jo matkalla. Ja käyttäjäarviot ovat armottomia jos julkaisupäivän tarjotaan bugisoppaa höystettynä kirppuleivoksella. Eikä moni enää käy muuttamassa arviotaan jos pari viikkoa myöhemmin tulee korjauspatchia - Control PS4 ainakin kärsi tästä melkoisesti.
Siitä voi sitten puhua että onko reilua antaa puolivalmiina julkaistulle pelille “0”, mutta se on mikä nyt on Metacriticin user score “meta” - jos pelistä tykkäsi, napsuu ysejä ja kymppejä, jos katsottu puolivillaiseksi tekeleeksi niin se on sitten nollaa… Ja keskiarvo on sitten mikä se on kertoen pelistä tykänneiden ja peliä kritisoineiden suhteesta. Tästä huolimatta Metacriticin user scoret ovat järjestään parempi mittari pelin laadun suhteen kuin arvostelijoiden scoret. Osasyy tähän on “independent”-peliarvostelioiden kato viime vuosina kun kirjoitettu teksti ei tahdo enää lyödä netissä leiville ja “isot” julkaisut tahtovat valitettavasti käsitellä AAA-julkaisuja silkkihansikkain; vähintäänkin julkaisuhetken (tai sitä ennen pelatun pressiversion) huolimattomuusbugit usein sivutetaan ja peli arvostellaan niinkuin siinä ei niitä olisi. Voi tietenkin argumentoida että arvostelun ei pidä tarttua pikkuvikoihin jotka kuitenkin todennäköisesti korjataan, mutta sitten jos ei korjata niin saadaan positiivinen arvostelu pelistä joka on ikuisesti rikki koska julkaisijaa ei nappaa.
Remedy onneksi on pääasiassa pitänyt laadun kunnossa ja paikkaillut pikkumokat, mutta silti ei voi aliarvoida heti lähdöstä viimeistellyn pelin antamaa ensivaikutelmaa. Kuluttajat ovat vaativia nykyään ja yrittävät hilata rimaa oikeaan suuntaan niin että julkaisijat oikeasti ottaisivat sen hitin myöhästyttämisestä ja viilaisivat pelin kuntoon eikä julkaistaisi komediaa kuten vaikkapa uusin Battlefield joka olisi kaivannut 6kk lisää remppaa ennen julkaisua…
Höpöhöpö, metacriticin käyttäjäarvoilla ei ole käytännössä mitään arvoa. Käyttäjäarvioiden pitäminen arvostelijoiden arvioita arvokkaampana on aivan absurdi väite. Tuskin kukaan niitä pitää käyttäjäarvioita oikein missään arvossa kun tekee päätöksiä ostoksen suhteen. Kymppien ja nollien lätkäiseminen mielivaltaisesti peleille on ties minkä raivon tai hypen vallassa, usein peliin koskaan koskematta, on juuri niin järkevää kuin miltä kuulostaakin. Metacritillä ei ole mitään algoritemejä taustalla, toisin kuin jollain imbd:llä. Ei tarvitse lukea kuin ensimmäiset kommentit peleistä ja huomaa heti, että käyttäjäarviot on jättää omaan arvoonsa, arvottomina. Jos haluaa oikeita käyttäjäarvioita, niitä löytyy läjäpäin vaikka redditistä ja reseterasta. Niissä on jopa pelattu pelejä mitä arvioidaan.
Mainitsemasi bäfän kriitikoiden meta on muuten ps5 versiolla 61 %. Se niistä silkkihanskoista.
Monien mielestä 61% on uudelle Battlefieldille yläkanttin, sen verran rikki on.
Ja yksittäiset user reviewit ovat varsin merkityksettömiä, mutta kaikkien keskiarvo on ihan hyödyllinen datapiste ja usein kertoo hyvin koruttomasti käyttäjien yleisen mielipiteen pelistä.
Näin pelialalla sekä studioiden että median puolella työskennelleenä otan nyt tähän vähän kantaa.
Vaikka vuosien takaisista virheistä johtuneet “IGN 9/10 -meemit” kiertävät internetissä edelleen, niin tosiasia on, että ei arvostelijoita tai julkaisuja kyllä kiinnosta pätkän vertaa mitä julkaisijat ajattelevat. Alalla työskentelevillä on kuitenkin oma ammattiylpeytensä, ja siinä kaivaisi kriitikko itselleen aika ison kuopan, jos lähtisi nuolemaan julkaisijoiden saappaita. Ja kääntäen, jos joku pelistudio tai julkaisija jäisi median “pelottelusta” kiinni, olisi se merkittävä PR-katastrofi. Toki jos löydät jostain selvän esimerkin tällaisesta silkkihansikkain toiminnasta, niin laita linkkiä.
Paljon suurempi ongelma arvosteluiden tekemisessä on, että on äärimmäisen vaikeaa antaa pelille yhtä arvosanaa, oli se sitten pisteluku, numero tai vaikka jokin tähtien määrä.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa Cyberpunk 2077, jonka kohdalla pelimedioita syytettiin laajasti “liian hyvistä arvosteluista”. Peli oli oikeasti ihan hyvä, mutta peliä kohtaan asetetut ennakko-odotukset olivat jostain aivan toisesta galaksista. Kun maailmanhistoriaa muokkaavan pelikokemuksen sijaan saatiinkin vain kohtalaisen hyvä roolipeli, niin pettymys oli odotettua, varsinkin kun peli kärsi varsinkin PS4:llä ja Xbox Onella pahoista teknisistä ongelmista. Toisaalta tehokkaalla PC:llä peli toimi jo julkaisuhetkellä ihan kohtuullisesti, ja pelimedialle ennakkoon jaetut kopiot olivat juurikin PC-kopiota.
Pelin hyvät ja huonot puolet, kuten vaikka keskimääräistä parempi tarina, mutta hieman tyhjä pelimaailma, voidaan toki käydä läpi tekstissä tai videolla. Materiaalissa voidaan myös todeta, että pelissä on teknisiä ongelmia, jotka vaivaavat enemmän toisia alustoja kuin toisia.
Ongelmat heräävät siinä kohtaa, kun pelille pitäisi antaa se lopullinen arvosana. Onko se 4 / 5, hyvä roolipeli verrattuna keskimääräiseen massaan, vai annetaanko arvosanaksi vaikka 1-2 / 5 koska se ei vastannut odotuksia ja kärsii teknisistä ongelmista. Jos pistemäärää rokotetaan teknisistä ongelmista, niin pitäisikö arvosanaa nostaa jälkikäteen sen jälkeen kun peli on julkaistu kunhan korjaavat päivitykset ovat ilmestyneet, vai ansaitseeko julkaisupäivänä huonosti toiminut peli “ikuisen kadotuksen” arvosanahaitarin alapäässä? Muutenkin aika harvalla pelimedialla on resursseja päivitellä vanhoja arvosanoja ylös- tai alaspäin, tai seurata pelien mahdollisesti saamia korjauksia.
Otetaan toiseksi esimerkiksi Alan Wake Remastered. Peli oli pääosin onnistunut remasterointi, mutta totta kai vuosikymmenen vanhan pelin ikä näkyy kasvojenkohotuksen lävitse edelleen. Annetaanko pelille korkea arvosana, koska itse remasteroinnin osuus on varsin onnistunut, vai verrataanko sitä puhtaasti muihin nykyajan toimintapeleihin, jolloin pelin ikä näkyy selvemmin?
Pisterajoihin liittyy muitakin ongelmia. On hyvin vaikea objektiivisesti määrittää, mikä on vaikkapa 86 pisteen peli ja mikä 82 pisteen peli. Ero näiden arvosanojen välillä on kuitenkin jo aika suuri, sillä kuten tutkimusmateriaalista huomattiin, on suurin osa peleistä 70 - 80 pisteen välillä. Tähän toki vaikuttaa osaltaan se, että pelejä ei pääosin arvostella skaalalla 0-100, vaan paremminkin koulumaailmasta tutulla 4-10 asteikolla, jossa mikä tahansa alle 60 pisteen peli on enemmän tai vähemmän pelikelvoton. Näin arvosanat pakkautuvat väkisin aika pienelle skaalalle.
Olisi näppärää, jos pistemääristä voitaisiin luopua kokonaan, ja ihmiset vain lukisivat tai katsoisivat itse tekstiä tai videota, ja tekisivät niiden pohjalta omat päätelmänsä. Muutamat sivustot ovatkin jättäneet pistemäärät historiaan, mutta loppuviimeksi arvosteluiden lukijat aika usein haluavat “valmiiksi pureskellun” numeron, sen sijaan että pitäisi lukea sivujen mittainen artikkeli tai pitkä video.
Lisäksi on tietysti se fakta, että kauneus on aina katsojan silmissä. Arvostelijat osaavat yleensä arvostella pelejä objektiivisesti, mutta on aivan selvää, että henkilökohtaiset mieltymykset paistavat aina läpi arviosta. Esimerkiksi Twin Peaks -tyylisen viihteen fani pitää Controlista suuremmalla todennäköisyydellä kuin joku, joka rakastaa Red Dead Redemption 2:n kaltaisia realistisia avoimen maailman roolipelielämyksiä. Jos tykkää vaikeista peleistä, saa Dark Souls tai vaikka Cuphead yleensä paremman arvosanan, sillä korkean vaikeustason peleille omistautunut kriitikko osaa arvostaa hyvin toteutettua korkeaa vaikeustasoa keskimäärin paremmin kuin sellainen kriitikko, joka nauttii eniten vaikkapa hyvästä tarinasta. Tästä syystä on yleensä ihan fiksua katsoa sellaisen arvostelijan arvosteluita, jonka pelimaku on lähellä omaa.
Käyttäjäarvioiden kohdalla on varsinkin Metacriticissä se paha ongelma, että arviot ovat varsin polarisoituneita, eli peleille jaetaan nollaa ja kymppiä, yleensä varsin kehnoin perusteluin. Tilannetta pahentaa entisestään ns. review bombing -ilmiö, jonka vaikutus nähtiin mm. The Last of Us Part 2:n kohdalla, kun pelissä oli “kontroversaali” kohtaus, jota arvosteltiin pahimmillaan itse peliä edes pelaamatta.
Käyttäjäarvioiden kohdalla Steamin arvostelumalli on mielestäni huomattavasti fiksumpi, peli on joko peukku ylös tai peukku alas. Tällöin polarisoitumisen ongelma poistuu, ja vaikka mukana on edelleen “tyhmiä” arvioita, on kokonaistulos pääosin huomattavasti luotettavampi. Lisäksi Steam-arviot kertovat kauanko arvostelija on pelannut peliä, mikä antaa yksittäisille arvioille enemmän validiteettiä.
Tämä ei suoraan liity Remedyyn, mutta laitetaan vastaus nyt tähän ketjuun kuitenkin.
Tämä lainaus on valitettavasti väärin, sillä Metascore ei kuvaa kriitikoiden arvioiden konsensusta. Metacritic käyttää arvosanan laskemisessa painotettua keskiarvoa, eli joidenkin kriitikoiden arvostelut vaikuttavat lopulliseen pistemäärään enemmän kuin toisten. Metascore ei avaa kriitikoiden painokertoimia, eli kuluttaja ei voi tietää miten arvosteluita on painotettu.
Sen vuoksi suosittelen käyttämään OpenCriticiä, joka on suoraan luotu korjaamaan Metacriticin avoimuus/riippuamattomuusongelmat. Heillä on myös tarjolla API, jota voinee käyttää vastaavaan tarkisteluun.
Remedy löysi tiensä Viitikon valitsemien vuoden 2022 herkullisimpien osakkeiden listalle. Juttu on maksumuurin takana, mutta alla oleellisimmat.
Viitikon listalla ainoa selkeän kasvuprofiilin yhtiö on konsolipelejä tekevä Remedy.
Peliyhtiöille vuosi 2021 on ollut vaikea, ja Remedynkin kurssi on tullut alas. Ostopaikka voikin olla nyt käsillä, sillä Remedyn tarina itsessään ei ole muuttunut. Sitä paitsi monen verrokin kurssi on laskenut vielä rumemmin.
Jotkut sijoittajat saattoivat säikähtää, kun Remedyn tulos jäi kolmannella neljänneksellä vajaaksi analyytikoiden ennusteista.
Lyhyen aikavälin tulosvaihtelusta ei kuitenkaan kannata liiaksi hermostua, sillä Remedyn potentiaali realisoituu vasta useiden vuosien päästä, jos on realisoituakseen.
Toiveet ovat ennen kaikkea suurten Alan Wake ja Control -peliprojektien varassa, jotka ovat vielä tuotantoprosessin alkuvaiheessa. Remedyllä on kuitenkin vahvat näytöt menestyspelien tekemisestä, ja mikäli johdon puheita on uskominen, uusia hittejä saadaan jatkossa ulos aiempaa tasaisemmalla tahdilla.
”Projektien näkyvyys on mitä on, joten sinänsä Remedyn osake kysyy luottamusta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan mitään syytä, miksi heihin ei kannattaisi luottaa. Toimittaminen on ollut erittäin vahvaa ja heidän tarinansa kaikki osa-alueet ovat edenneet hyvin.”
Controlin hyvästä myynnistä on laitettu useita kuvakaappauksia Steamista tämän vuoden aikana, mutta niillä ei ole kuitenkaan päästy sadan suurimman liikevaihdon pelin listalle.
“Vanguard on Remedyn ensikosketus Games-as-a-Service (GaaS) -liiketoimintamalliin, ja sen toteuttamisesta vastaa huipputiimimme ilmaiseksi ladattavien pelien asiantuntijoita. Olemme rakentamassa jotain uutta ja mielenkiintoista yhteistyömoninpelien markkinoille Remedyn vahvuuksien päälle. Otamme seuraavan askeleen yrityksemme kehityksessä laajentamalla kyvykkyyksiämme ottamalla vastuullemme pelin julkaisemisen. Olemme innoissamme Tencentin kanssa solmitusta pitkäaikaisesta kumppanuudesta, ja voimme varmuudella sanoa sen tukevan erinomaisesti Vanguardin kunnianhimoisia suunnitelmia. Vanguard on maailmanlaajuinen mahdollisuus, ja Tencent kykenee tukemaan Remedyä kansainvälisesti ja johtamaan Aasian toimintoja ja mobiilimarkkinnoita.” Remedy Entertainmentin toimitusjohtaja Tero Virtala.
“Remedy kehittää ja julkaisee pelin maailmanlaajuisesti, lukuun ottamatta valikoituja Aasian markkinoita, joilla Tencent lokalisoi ja julkaisee pelin.”
"Lisäksi Tencent lokalisoi pelin valikoiduille Aasian markkinoille ja kattaa siihen liittyvät kustannukset.
“Remedy ja Tencent vastaavat itse julkaisemiseen ja pelin operointiin liittyvistä kustannuksistaan omilla maantieteellisillä alueillaan, jakaen osan pelin tuloista toisen osapuolen kanssa kehittämiskustannusten kattamisen jälkeen.”
“Osana sopimusta Remedy on myös lisensoinut Tencentille maailmanlaajuiset oikeudet pelin mobiiliversion kehittämiseen ja julkaisemiseen. Tencent vastaa mobiiliversion kehitys- ja julkaisukustannuksista. Mobiiliversion osalta yhtiöt ovat sopineet erillisestä tulonjakomallista.”
Muutamat nostot tästä uutisesta. Aika iso juttu, Tencent on todella iso peluri! Tencent ottaa kontolleen Aasian markkinoita ja mobiilipelipuolen - näistä tulot jaetaan tavalla, josta ei vielä tiedetä enempää. Mutta potentiaali lienee aika iso erityisesti ottaen huomioon, että Tencent vastaa kustannuksista eli hyvää voisi sataa Remedyn laariin ilman riskiä.
En ole ihan varma pitäisikö Tencenttiä kritisoida kiinayhteyksien vuoksi, mutta lienee selvää, että Tencent kykenee tarjoamaan huikeat lähtökohdat pelin maailmanvalloitukselle ja myös erityisesti Aasian markkinoiden suuntaan.
Noniiiin, nyt ei tarvita enää muuta kuin että Vanguard on hyvä peli joka taipuu myös järkeväksi mobiiliversioksi niin kuuraketit voi alkaa tankkaamaan lähtöä varten. Markkina tietenkin jo ennakoi kurssissa heti kun ensimmäinen haiskahdus kuuraketin rakennusprojektista tulee julki
Potentiaalia on vaikka mihin, mutta toistaiseksi tämä uutinen on lähinnä sitä, potentiaalia… vielä ei ole mitään uutta tullut viivan alle, tosin sinne pääsee kyllä lisäämään ennusteisiin rivin potentiaalisista ylimääräisistä tulovirroista mobiiliversiosta. Vaikeaa on vielä arvuutella paljonko, mutta voi olettaa että Tencent ei tällaista sopparia olisi väsäämässä jos siellä ei olisi mitään luottoa peliin koska tässä kuitenkin ollaan jo rustaamassa mobiiliversiota josta aiemmin ei ole ollut mitään puhetta. Jos olisi epäilyksiä, todennäköisesti ensin katsottaisiin miten PC-versio menestyy aasian markkinoilla.
Positiivista että ei-aasian alueet pidetään edelleen omissa käsissä, osaksi jo siksi että länsimarkkinoilla Tencent on hieman kirosana pelaajien keskuudessa ja mikäli heillä olisi ollut mitään tekemistä länsiversion pyörittämisen kanssa, se olisi ollut mahdollinen kiviriippa. Tällaisella mallillä en näe tästä mitään haittaa - Tencent lisensoi ja lokalisoi paljon muutakin aasian markkinoille eikä se haittaa niiden länsiversioita mitenkään kunhan pelinkehitys on tukevasti muissa käsissä ja Tencent on vain jakelija ja lokalisoja omalla markkina-alueellaan.
Mobiiliversion osalta tietty sillä voi olla jotain negaa länsimenestykseen sen osalta että se on Tencentin käsialaa, mutta jotta siitä pitäisi olla huolestunut pitää monen muun asian ensin mennä nappiin. Ei toistaiseksi ainakaan tunnu missään.
Positiivisin asia oli nimenomaan tuo että Tencent ostaa lisenssin ja lähtee vääntämään mobiilia jo ennen kuin on mitään muuta kuin joku demo. Jotain mielenkiintoista siellä täytyy olla rakenteilla. Eiköhän Remedy hyödy myös Tencentin vahvasta osaamisesta moninpeleissä.
