Johtoryhmä pisti ison osan omistuksista laitaan. Mitä tekee piensijoittajat?
Sisäpiiriläinen Tapahtuma Määrä Hinta Muutos Omistukset Päivämäärä
Jouni Toijala Luovutus -1 900 27,01 -37,3% 3 191 15.02.2024
Robin Pulkkinen Luovutus -2 100 26,81 -56,1% 1 645 15.02.2024
Ari Isomäki Luovutus -1 500 26,52 -61,5% 940 15.02.2024
Heli Huopaniemi Luovutus -966 26,44 -64,4% 533 15.02.2024
Tämä on ihan oikeasti mielenkiintoista. Pääjehut myy ja isosti .
Mutta varmaankin tässä taustalla se että porukoilla on tulossa keittiö remppaa , talon maalausta ja kesämökkiäkin pitää rempata jne. Pitäähän siihen rahaa olla… 
Tai selitys kakkonen että on hyvä hajauttaa omistuksia … eikö Revenio olekaan jatkossa hyvää tuottoa tekevä yhtiö ? Tämä johtopäätös tästä on helppo tehdä.
Mitähän maanantaina herra pörssikurssi tähän sanoo.
Tämä johtoryhmän osakemyyntiasia käydään täällä foorumilla joka ikinen vuosi läpi. Itse olen omistanut Reveniota lähemmäs 10 vuotta ja joka vuosi ovat myyneet, ja jos piensijoittajana olisin peesannut myyntejä, olisin jäänyt paitsi aivan huikeasta noususta ja arvonluonnista.
Katsokaapa vaikka talousjohtajan myyntihistoriaa ja myyntihintoja ja miettikää sen jälkeen, onko se ollut signaali myydä, vaiko vain hänen periaatteensa, joka toistuu vuosittain.
Itse kiinnostuisin asiasta siinä kohtaa, jos pääomistaja myisi.
Tuskinpa mitään kun tiedote julkaistiin eilen klo 17.30.
Pakko olla hieman eri mieltä @liizi
Ymmärrän mitä haet takaa, mutta kyseiseltä nettisivulta näkee hyvin viimeisen viiden vuoden historian.
Eli sisäpiiri on laajana joukkona ajoittanut paljon myynteja vuosille 2021 ja 2022, huippuhintoihin. Vuonna 2023 ei tehty yhtäkään myyntiä, nyt tapahtui ensimmäiset luovutukset sitten vuoden 2022.
Ymmärrän, että näissä on paljon aikarajoituksia, mutta kyseessä oli Toijalan eka myynti koskaan ikinä.
Ei anna kovin hyvää kuvaa johdosta, kun minulla tavallisena palkansaajana on enemmän kiinni yrityksessä missä olen töissä, kuin ison suomalaisen yrityksen toimitusjohtajalla.
Kyllä. Kohtuullisen pieni määrä omaa nahkaa pelissä johdolla. Luottamusta lisää, että esim Proprius Partners on lisännyt positiotaan alkuvuoden aikana. Siinä on porukka joka ymmärtää arvon päälle. 
Eli tiedote tuli perjantai iltana tunti ennen pörssin sulkeutumista.
Yhä edelleen… mielenkiintoista seurata mitä maanantaina tapahtuu.
Mutta fakta on se että tällaiset johdon myynnit eivät ole hyvä signaali ulospäin. Ja kun miettii sellaisia sijoittajia jotka eivät ole , eivätkä ole olleet Revenion omistajina aiemmin ja ovat miettineet tähän mukaan tulemista niin varmasti miettivät nyt tarkemmin mitä tehdä .
Ja se iänikuinen vanha fraasi… kun sisäpiiri myy niin…
Voihan tuo paikkansa pitää, mutta tän yhtiön kohdalla sisäpiiri on tainnut myydä Salovaaran ajoista saakka.
Yksi huomio, josta mielestäni ei täällä ole keskusteltu omistuksiin liittyen: toimarin, muun johdon ja työntekijöiden on mahdollista siirtää tulospalkkioita henkilöstörahastoon, joka sijoittaa ainoastaan Revenion omiin osakkeisiin.
Esim. 2022 palkitsemisraportin perusteella Toijalan palkkiosta 35000€ (eli noin 10% bruttotuloista, mikä on mielestäni ihan miehekäs potti) on mennyt ko. rahastoon. Tämän perusteella vaikuttaisi, että Toijalan ja oletettavasti muidenkin sitoutuminen yhtiöön on suurempaa kuin mitä henkilökohtaiset omistukset antavat ymmärtää.
Aamulehti 6.3.2024. Olisi tekoälylle ilmeisesti töitä tarjolla. Vai onko kyse vain sote-sotkusta, tiedä sitten.
Ehkäpä tilanne on jatkossa helpottumaan päin, kun uusivat järjestelmiään. Kuvien analysointiin tosiaan tarvitaan selvästi AI:n apua.
joku silmälääkäri voi sanoa painavan mielipiteensä, mutta maallikkona en pidä tätä kovin lähitulevaisuutena potilasturvallisuuden kannalta. kuka kantaa vastuun AI:n tekemästä virheellisestä diagnoosista, joka saattaa aiheuttaa sokeuden? Silmän kuvien analysointi tekoälyllä on hieman vastuullisempaa hommaa kuin sanaleikit chatopenai:ssa.
Silmälääkäreilläkin jää tauteja taatusti huomaamatta, ei se ihmissilmäkään pettämätön ole. Kiireessä, uupuneina ja ylityöllistettyinä tehdään virheitä, myös lääkäreiden keskuudessa. AI taas tekee työnsä validoidusti tasalaatuisesti. AI:n ansiosta referointeihin ja diagnooseihin saadaan lisäresursseja, ja lääkäreilläkin on mahdollisuus tehdä jatkossa ydintyönsä entistä paremmin.
Tekoäly on jo yli vuosikymmenen ollut täysin ylivertainen ihmisiin nähden erilaisissa diagnostisissa tehtävissä. Tekoäly diagnosoi ihmistä monin verroin tarkemmin, halvemmin ja väsymättömämmin. Tämmöinen luokittelutehtävä kuvasyötteellä on tekoälylle äärimmäisen helppo verrattuna esim. niihin sovelluksiin, jotka ChatGPT:n ja vastaavien myötä on noussut valtavirtaan.
Tutkimusaineistoa on asiasta varmaan jo tuhansien vertaisarvioitujen papereiden verran. Esim. erilaisissa syöpädiagnooseissa tekoälymallien true positive osumatarkkuus on ollut luokkaa 80-100%, kun lääkäreillä vastaava tarkkuus voi olla kymmeniäkin prosenttiyksikköjä matalampi.
Se suurin ylitettävä este on nimenomaan hyväksyä se fakta, että tekoälykin saattaa joskus tehdä väärän tulkinnan - aivan kuten lääkäri, joka tosin tekee sen vielä useammin. Vastuukysymykset ovat toki aivan keskeisiä. Nykyisinhän toimintamalli on pitkälti sellainen, että ihminen validoi tekoälyn tuottamat tulokset, joka tuskin tarkkuutta aivan mielettömästi parantaa.
Suomen Lääkärilehden uusimmassa numerossa tekoälystä laaja artikkeli. Silmäproffa linjaa tekoälyn käyttöä: lisää tulee, korvaamattoman tärkeä tulee vielä olemaan.
Kuulin kommentin, että ruuhkia muodostuu terveydenhuollossa ja muillakin aloilla ohjelmistorobotiikan ja keskeneräisten AI-sovellusten takia. Sekoittavat prosesseja ja rasittavat työntekijöitä, jotka kokevat palvelevansa robottteina robotteja, jotka huonosti hoitavat asioita, joita he tekivät rutiinilla aiemmin. Kaikki eivät asiaan täysillä usko, mutta aina uusi teknologia jakaa mielipiteitä. Pian olisi saatava myös tuloksia. Jotkut yhtiöt ovat voittajia, kun läpilyönti tapahtuu.
Haiskahtaa enemmän omaan korvaan klassiselta luddiittilaiselta muutosvastarinnalta. Törmään työssäni jatkuvasti tilanteisiin, jossa työntekijä ei ymmärrä ollenkaan, miksi hänen 40 vuotta toiminut kynä ja ruutupaperi -järjestelmä pitää sähköistää (ja esim. saada kirjattu data koko tuhatpäisen organisaation saavutettavaksi) ja kuinka uusi ohjelmisto aiheuttaa tehottomuutta, kun työntekijä ei suostu luopumaan systeemistään ja kirjaa asiansa ruutupaperille ja järjestlemään.
(Tämä liittyy myös Revenioon, jonka odotusarvosta iso osa perustuu AI-kyvykkyyksiin ja muihin softaratkaisuihin, joiden toteuttaminen edellyttää prosessimuutoksia.) AI:n ja ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa on tapahtunut myös epäonnistumisia ja ylimitoitettujen odotusten alittumisia. Niistä ei tietenkään julkisesti puhuta, mutta välillä epävirallisia ja yksipuolisia käsityksiä vuotaa.
Muutosvastarinta on luonnollista ja se on osattava käsitellä ja huomioida asianmukaisesti. Muutosvastarintaa on organisaatioiden kaikilla tasoilla. 80-luvun tietokoneistumisen ajalta muistan toimihenkilöiden irtisanoutumisia, kun tietokone tuli työpöydälle. Palautteen kääntäminen muutosvastarinnaksi vaimentaa ensimmäisiä signaaleja, jotka useinkin ilmaisisivat epäonnistumisen, jos ne tulkittaisiin oikein. Usein muutoksen toteuttajat ovat laittaneet peliin vähintään arvovaltansa ja se saa sokaistumaan asialliseltakin palautteelta. Selvä on, että tietotekniikalle on tuottavia sovelluskohteita kaikilla aloilla, mutta ylioptimismia esiintyy muuallakin kuin pörssikursseissa.
RBC (Royal Bank of Canada) tavoitehinta peräti 32€ ja Outperform.
Sinänsä mielenkiintoista että vähän ‘eksoottinen’ pankki seuraa Reveä.
https://twitter.com/JuhaVaris/status/1768145168639598833?t=rjCaSmV0zhcZlIztRD74GQ&s=19
Revenio ja isoja lisäyksiä ulkkareilla. Ilmeisesti datan päivityssykli (19.3.2024) liittyy torstain 4.4. 2024 yhtiökokoukseen?
https://twitter.com/zijoittaja/status/1775065488353005597?t=b_ym-UIXcoSNfVQ-YfFOJg&s=19
