Salkkuni tuotto viimeisen 1,5 vuoden aikana on ollut noin 950 % (ei puutu pilkkua). Mitään ihmeempää säätöä en ole tehnyt salkkuuni, mutta sen aika tullee tänä vuonna, kun maltillinen sijoittaja minussa koko ajan vaatii portfolion hajauttamista (Dragon / All Weather Portfolion symbioosin ajatuksilla menen tällä hetkellä).
Lyhyesti taustoista. Olen ollut sijoittajana noin 20 vuotta. Lähinnä indeksisäästäjänä ja jälkikäteen katsottuna liian pienellä jenkkipainolla. Finanssikriisissä tuli säädettyä liikaa ja maksettua jonkin verran oppirahoja. Osakepoimijana olen ollut alisuorittaja, lähinnä sen takia, että olen “turvallisuus ensin”-luonne eli olen ostanut vahvoja arvoyhtiöitä. Mutta indeksisäästäminen on tuntunut aina luontevalta, ja suuri osa sijoituksistani on aina ollut indeksirahastoissa/-ETF:ssä. Annualisoitu tuotto karkeasti 5 % 2020 loppukevääseen asti, joten paljon paremminkin olisi voinut mennä.
Ekonomistina minua finanssikriisin jälkimainingeissa alkoi häiritsemään vuosi vuodelta enemmän tietty epäsuhta reaalimaailman ja finanssimaailman välillä. Länsimaissa demografiset rakenteet eivät enää ole suotuisat talouskasvulle. Samalla valtioiden osuudet BKT:stä ovat kasvaneet ja valtaosassa länsimaailmaa valtioiden velkaantuminen 2010-vuosikymmenellä on ylittänyt reippaasti talouden kasvulukemat. Mistä länsimaisten yritysten pörssiarvon muodostus koostuu? Onko viimeisen vuosikymmenen aikana extraktoitu niin paljon arvoa kehittyvistä markkinoista? Kuinka paljon arvosta tulee yhteiskuntien velkaantumisesta? Kuinka paljon arvosta selittyy ihan vaan nimittäjän (€/$) heikkenemisellä? Ja monta muuta kysymystä, joihin viime vuosikymmenellä yritin löytää vastauksia. Kyllähän niitä vastauksia löytyi, mutta kovin ristiriitaisia ja keskenään huonosti koherentteja.
Koronakriisi ja keskuspankkien reagointi siihen avasi silmäni. Näistä asioista paljon minua fiksummat ihmiset kamppailevat itsensä (ja muiden) kanssa, joten en väitä tietäväni varmasti miten asiat ovat. Mutta näkemystä uskalsin ottaa paljon enemmän, kun keskuspankit näyttivät mikä on niille tärkeintä. Lyhyesti: olemme todennäköisesti isomman syklisyyden viimeisesssä vaiheessa eli velkakuplassa (palttiarallaa Ray Dalion tai Strauss/Howe sykliteorioiden mukaisesti). Ihmiskunta on niin velkainen, että elvyttävä rahapolitiikka on ainut mahdollisuus, koska jos velkamäärää pitäisi alkaa lyhentämään, katoaisi nykyisiltä talousjärjestelmältä pohja. Sen seurauksena seuraisi massiivinen monen vuoden (ehkä jopa yhden vuosikymmenen) lama, mikä tuhoaisi sosiaalisen vakauden, eläkejärjestelmät ja merkittävän osan nykyisestä hyvinvoinnin tasosta. Ihmiskunta kyllä toipuisi siitä aikanaan, mutta valtaapitävät ja nykyisin laajaa politiikkaa toteuttavat keskuspankit ihan valideista syistä haluavat välttää tuon lopputuloksen. Sen välttämisen ainoat työkalut vaan taitavat olla velkamäärän ja halvan rahan tarjonnan lisääminen. Milloin musiikki päättyy ja mitä keinoja tilanteen ratkaisemiseen löytyy, sitä voi vaan arvailla. Esim. itse pidän melko todennäköisenä sitä, että tapahtuu osittaisresetointi siten, että keskuspankit alkavat ostaa valtioiden 50/75/100-vuotisia velkakirjoja nollakorolla, mahdollistaen sen jälkeen taas korkojen vapaamman käytön talouden ohjaamisen ja lopulta velkatasojen hallittuun pienentämiseen. Finanssimaailma varmasti tuon tyyppisestä ratkaisusta pitäisi, mutta toki inflatoriset vaikutukset ovat pelottavat. Tällä hetkellä velkojen reaaliarvoja yritetään kutistaa omaisuuserien hintojen inflaatiolla, mutta sen vaikutuksen ovat alkaneet tulla liian vahvasti läpi kauppakassiin (laajassa merkityksessä) ja tavallisten ihmisten ostovoimaan.
Itse tulin loppukeväästä 2020 siihen tulokseen, että haluan tehdä exittiä euroista. Sijoitussalkkuni ulkopuolella minulla on jokunen sijoitusasunto sekä hyvä tulontuottokyky, joten kassavirtani euroissa mahdollistaa mukavan elämisen melko lailla missä tahansa skenaariossa. Exitin ensimmäinen osa oli defensiivinen 25 %:n allokaatio kultaan, jalometalleihin ja kaivosyhtiöihin. Exitin toinen osa oli offensiivisempi 75 %:n allokaatio bitcoiniin ja muihin kryptoihin. Ensimmäinen osan tuotto on lähellä nollaa, toisen osan tuotto noin 1130 %, josta erilaisia korkoja tai steikkaustuottoja ~80 %. Olen pitänyt korot valtaosin kryptoissa, joten todellinen keskimääräinen korkotaso on noin 7 % - ja korkojen metsästämisen aloittelin vasta noin vuosi sitten. Vielä vuosi sitten sijoituskeissini kryptoissa oli n. vuoden aikajänteellä hypeen myyminen 70-90 % positiosta. Minihypejä on ollut useita, mutta tällä hetkellä näkemykseni on se, että hintataso on edennyt kestävällä tavalla nykyisille tasoille. Toki volatiliteetti on ollut melkoista, mutta taustoilla tapahtuvan adoption määrä, teknologian kehittyminen ja kassavirtojen kasvu pitää todellisen arvon samalla hehtaarilla hintatason kanssa - toki todellisen arvon vaihteluväliin voi ottaa monenlaista näkökulmaa, varsinkin jos puhutaan 5+ vuoden näkymistä. Mutta ei tuosta aihepiiristä sen enempää, ettei mene liikaa ohi ketjun aiheen.