Tarkoititko sanoa myyntivoittojen verot? En ihan ymmärrä millä tavalla myyntivoittoja ei huomioida Nordnetin käppyröissä?
12.8. alkaen AOT:lle siirretty (talletuksina ja IPO:ssa) 13575€ ja omistusten sekä tilin käteisen (7,7%) arvo 31.12. yhteensä 14088€. Tuottoa on tullut noin 3,8%. Vuositasollahan tuo tekisi noin 10%, ja ihan tyytyväinen olisin tuollaiseen tuottoon vuonna 2022. Tuotto on kyllä lähes eurolleen saman verran kuin IPO:ista on myyntien (Modulight, Kempower) ja arvonnousun (Inderes, Norrhydro [ja Lamor]) muodossa tullut, mutta kaikki lasketaan. Eka sijoitus oli 300€ Nordnet Suomi -indeksirahastoon. Osuuden arvo on nyt 296€. Voinen tuon perusteella sanoa, että olen voittanut indeksin. 
7 tykkäystä
Kolmen salkun yhteenlaskettu YTD 25%.
Hämmentävää että Nordnet näyttää pääsalkulle 35% ja omat laskelmat 28%, omiin laskelmiin suhtaudun tietyin varauksin, joten voi olla että tuo 25 prossaa on oikeasti jotain muuta. 
En usko että hallitsen sijoittamista niin kovin hyvin, niin olen päättänyt suunnata enempi indeksisijoittamiseen vuonna 2022.
9 tykkäystä
Uskomatonta suorittamista, minun kaikkien salkkujen YTD vasta 0,5%. Onneksi vuotta on vielä jäljellä
27 tykkäystä
Täällä on mahtavia onnistumisia salkun tuotoissa. Onnea menestyjille!
Pitää tuoda myös näin ei niin hyviä onnistumisia tiedoksi, ettei vaan varsinkin aloittelijoille jää liian ruusuinen kuva sijoittamisen helppoudesta. Olihan tuolla joukossa myös monia tuoreempiakin sijoittajia hyvillä onnistumisilla.
Nämä vuodet ovat vaan erilaisia ja monestakin tekijästä johtuen. Tosiaan itsellä vähän kaksijakoinen tunnelma. Toinen salkku plussalla ja toinen raskaasti miinuksella. Onnistumisia mm. Nokia, Musti, EVO, Metso.
Tappiollisia mm. Arocell, PLUG, NIO, Kamux.
Kysymys? Salkun tuottoprosentti on -18,38%, mutta euroissa tuotto (9A) on 16%. Miten tuo salkun tuottoprosentti lasketaan? Ymmärsin, että vertaa suhteellista tuottoa ensimmäiseen päivään tai jotain? Salkun tuotto% on laskennallista ja 9A kertoo toteutuneet ostot ja myynnit salkusta.
22 tykkäystä
Nordnet käyttää TWR-tuottoa. Tästä(kin) ketjusta löytyy hakusanalla “TWR” keskustelua asiasta. Mm.
6 tykkäystä
2021 kaikkien salkkujen yhteenlaskettu tuotto näytti olevan 42%.
Pitää olla tyytyväinen, vaikka muutamia tyhmiä treidejä tulikin tehtyä, varsinkin alkuvuodesta.
Tämän huomaa hyvin eri salkkujen tuottoeroista, Degiron salkku oli yli 30% tappiolla, kun taas pääsalkku Danskessa karvan yli 60% voitolla, hold taktiikka olisi toiminut paremmin.
Degiron treidailut lopetettu, kun ei siitä mitään tullut, tappiot ei onneksi suuret kuitenkaan, kun edellinen vuosi siellä oli ollut positiivinen, jatketaan enemmän käsien päällä istumista ja tutummilla osakkeilla pientä treidailua harrastelevana. Tällä uskon pärjääväni 2022 vuodenkin ihan hyvin.
Edit. Lisätään vielä kuukausittaiset salkun tuottojen heilumiset taulukkona
ja graafina
8 tykkäystä
En mielellään kattois viimevuoden prosentteja ollenkaan. Tuli otettua turpaan pahasti alkuvuodesta DCRB:lla, Hyzonilla, Lionilla ja Xebecillä. Muut lasken ihan vedonlyöntitappioiksi, kun oli edellisenä vuonna kertynyt “talon rahaa” minkä kanssa saattoi pelata huolettomammin, mutta Xebecin vedätykset tuli ihan puskista eikä niitä oikein olis voinut ennakoidakaan, joten se ei ollut oma vika. Ja nämä tapahtui samaan aikaan kun muu pörssi nousi.
Katon mieluummin tätä kolmen vuoden käyrää, josta nokkelimmat voivatkin huomata ettei mennyt ihan putkeen tämä vuosi 
Mutta se on sellasta kun lähtee pelilapuilla liikenteeseen, tappion mahdollisuus täytyy hyväksyä etukäteen. Nyt olen hammasta purren kasvanut siihen pisteeseen, että puhtaita lottolappuja on vain parilla tonnilla kerrallaan, ihan maksimissaan.
No, pääasia että biittaa indeksin pitkällä aikavälillä reilusti, eikö niin? Vuosi sinne tai tänne…
29 tykkäystä
Salkkuni tuotti 95 pros viime vuonna. Iso keskitys Qt Groupiin kannatti…lisäksi veivasin Tecnotreen, SSH:n ja Soltegin välillä. Periaate oli iske, rahasta, poistu…!
Tähän vuoteen lähden Qt, Herantis ja Tecnotree keskityksellä…
10 tykkäystä
Salkkuni tuotto viimeisen 1,5 vuoden aikana on ollut noin 950 % (ei puutu pilkkua). Mitään ihmeempää säätöä en ole tehnyt salkkuuni, mutta sen aika tullee tänä vuonna, kun maltillinen sijoittaja minussa koko ajan vaatii portfolion hajauttamista (Dragon / All Weather Portfolion symbioosin ajatuksilla menen tällä hetkellä).
Lyhyesti taustoista. Olen ollut sijoittajana noin 20 vuotta. Lähinnä indeksisäästäjänä ja jälkikäteen katsottuna liian pienellä jenkkipainolla. Finanssikriisissä tuli säädettyä liikaa ja maksettua jonkin verran oppirahoja. Osakepoimijana olen ollut alisuorittaja, lähinnä sen takia, että olen “turvallisuus ensin”-luonne eli olen ostanut vahvoja arvoyhtiöitä. Mutta indeksisäästäminen on tuntunut aina luontevalta, ja suuri osa sijoituksistani on aina ollut indeksirahastoissa/-ETF:ssä. Annualisoitu tuotto karkeasti 5 % 2020 loppukevääseen asti, joten paljon paremminkin olisi voinut mennä.
Ekonomistina minua finanssikriisin jälkimainingeissa alkoi häiritsemään vuosi vuodelta enemmän tietty epäsuhta reaalimaailman ja finanssimaailman välillä. Länsimaissa demografiset rakenteet eivät enää ole suotuisat talouskasvulle. Samalla valtioiden osuudet BKT:stä ovat kasvaneet ja valtaosassa länsimaailmaa valtioiden velkaantuminen 2010-vuosikymmenellä on ylittänyt reippaasti talouden kasvulukemat. Mistä länsimaisten yritysten pörssiarvon muodostus koostuu? Onko viimeisen vuosikymmenen aikana extraktoitu niin paljon arvoa kehittyvistä markkinoista? Kuinka paljon arvosta tulee yhteiskuntien velkaantumisesta? Kuinka paljon arvosta selittyy ihan vaan nimittäjän (€/$) heikkenemisellä? Ja monta muuta kysymystä, joihin viime vuosikymmenellä yritin löytää vastauksia. Kyllähän niitä vastauksia löytyi, mutta kovin ristiriitaisia ja keskenään huonosti koherentteja.
Koronakriisi ja keskuspankkien reagointi siihen avasi silmäni. Näistä asioista paljon minua fiksummat ihmiset kamppailevat itsensä (ja muiden) kanssa, joten en väitä tietäväni varmasti miten asiat ovat. Mutta näkemystä uskalsin ottaa paljon enemmän, kun keskuspankit näyttivät mikä on niille tärkeintä. Lyhyesti: olemme todennäköisesti isomman syklisyyden viimeisesssä vaiheessa eli velkakuplassa (palttiarallaa Ray Dalion tai Strauss/Howe sykliteorioiden mukaisesti). Ihmiskunta on niin velkainen, että elvyttävä rahapolitiikka on ainut mahdollisuus, koska jos velkamäärää pitäisi alkaa lyhentämään, katoaisi nykyisiltä talousjärjestelmältä pohja. Sen seurauksena seuraisi massiivinen monen vuoden (ehkä jopa yhden vuosikymmenen) lama, mikä tuhoaisi sosiaalisen vakauden, eläkejärjestelmät ja merkittävän osan nykyisestä hyvinvoinnin tasosta. Ihmiskunta kyllä toipuisi siitä aikanaan, mutta valtaapitävät ja nykyisin laajaa politiikkaa toteuttavat keskuspankit ihan valideista syistä haluavat välttää tuon lopputuloksen. Sen välttämisen ainoat työkalut vaan taitavat olla velkamäärän ja halvan rahan tarjonnan lisääminen. Milloin musiikki päättyy ja mitä keinoja tilanteen ratkaisemiseen löytyy, sitä voi vaan arvailla. Esim. itse pidän melko todennäköisenä sitä, että tapahtuu osittaisresetointi siten, että keskuspankit alkavat ostaa valtioiden 50/75/100-vuotisia velkakirjoja nollakorolla, mahdollistaen sen jälkeen taas korkojen vapaamman käytön talouden ohjaamisen ja lopulta velkatasojen hallittuun pienentämiseen. Finanssimaailma varmasti tuon tyyppisestä ratkaisusta pitäisi, mutta toki inflatoriset vaikutukset ovat pelottavat. Tällä hetkellä velkojen reaaliarvoja yritetään kutistaa omaisuuserien hintojen inflaatiolla, mutta sen vaikutuksen ovat alkaneet tulla liian vahvasti läpi kauppakassiin (laajassa merkityksessä) ja tavallisten ihmisten ostovoimaan.
Itse tulin loppukeväästä 2020 siihen tulokseen, että haluan tehdä exittiä euroista. Sijoitussalkkuni ulkopuolella minulla on jokunen sijoitusasunto sekä hyvä tulontuottokyky, joten kassavirtani euroissa mahdollistaa mukavan elämisen melko lailla missä tahansa skenaariossa. Exitin ensimmäinen osa oli defensiivinen 25 %:n allokaatio kultaan, jalometalleihin ja kaivosyhtiöihin. Exitin toinen osa oli offensiivisempi 75 %:n allokaatio bitcoiniin ja muihin kryptoihin. Ensimmäinen osan tuotto on lähellä nollaa, toisen osan tuotto noin 1130 %, josta erilaisia korkoja tai steikkaustuottoja ~80 %. Olen pitänyt korot valtaosin kryptoissa, joten todellinen keskimääräinen korkotaso on noin 7 % - ja korkojen metsästämisen aloittelin vasta noin vuosi sitten. Vielä vuosi sitten sijoituskeissini kryptoissa oli n. vuoden aikajänteellä hypeen myyminen 70-90 % positiosta. Minihypejä on ollut useita, mutta tällä hetkellä näkemykseni on se, että hintataso on edennyt kestävällä tavalla nykyisille tasoille. Toki volatiliteetti on ollut melkoista, mutta taustoilla tapahtuvan adoption määrä, teknologian kehittyminen ja kassavirtojen kasvu pitää todellisen arvon samalla hehtaarilla hintatason kanssa - toki todellisen arvon vaihteluväliin voi ottaa monenlaista näkökulmaa, varsinkin jos puhutaan 5+ vuoden näkymistä. Mutta ei tuosta aihepiiristä sen enempää, ettei mene liikaa ohi ketjun aiheen.
70 tykkäystä
Vahva rotaatio ja omakohtainen tammiralli hajautetulla salkulla…
14 tykkäystä
Ootko sä shortannut mun salkkua?
34 tykkäystä
Ei sentään. Onnekkaita pohjapilkkejä loppuvuodesta 2021, jotka nouseet reilusti viimeisen kk ajan päivittäin. Loput nousut tuota arvorotaatiota ja raakaöljyn nousua pitkissä pitolapuissa. Vielä kun loput osingot kilahtaa tilille loppukuusta, niin homma saletisti bueno.
2 tykkäystä
Tammituho. Ei mikään paras startti tosiaankaan vuodelle. Jännitetään milloin päästään taas plussan puolelle. Etelässä tänään ainakin ulkona plussakelit…
57 tykkäystä
Arvosijoittajan Tammikuu:
plussaa: 0.73%
Tokmanni
OmaSP
Sampo
Purmo
9 tykkäystä
Laitetaan nyt vuosi pakettiin lyhyesti. Pitää olla tyytyväinen, vaikka muutamia virheitä on tullut tehtyä.
Isoimmat tapahtumat.
Herantis Pharma myynti tammikuussa Myllymäki tyyliin 
Nokia lähti kanssa wsb huumaan.
Valoella alkuvuoteen hyvä tuotto ja pari pienempää veivia myös.
Kamux exit kun ongelmia alkoi ilmaantua ja enersense lähti myös laitaan pari kertaa.
Muuten yritetty istua käsien päällä vaihtelevalla menestyksellä. 
Salkun neljä suurinta tällä hetkellä incap, sampo, tecnotree ja harvia.
7 tykkäystä
Saanko tässä vähän hämmentään soppaa, kun moni puhuu salkuntuotoista. Ajattelen salkkuani, kuten yksi pörssiyhtiön suuromistaja sanoi, että tuotto näkyy verotiedoissa. Eli mitään tuottoa ei ole ennen kuin myynyt osakkeita tai saanut osinkoa. Ihan sama onko kurssit noussut 500% jos ei myy.
2 tykkäystä
Tuloja ei tietysti ole ilman myyntejä, mutta omaisuuden arvo on noussut. Pörssilistatun yhtiön osake on kuitenkin yksi likvideimmistä omaisuusluokista. Se on siis helposti muutettavissa käteiseksi, jos niin vain haluaa.
Oma asuntokin huomioidaan varallisuuslaskelmassa, vaikka sitä ei olisi aikomustakaan myydä.
18 tykkäystä
Oikeassahan sinä olet, OST:lla asiat ovat toisaalta vähän eri lailla, kun vero maksetaan vasta rahojen noston yhteydessä. Yhtä kaikki, ketjun nimi voisi yhtä hyvin olla Salkun arvon kehitys.
Juuri näin…arvon kehitys ei tuoton!