Salkkujen tuotto-%

[Pika-Sissi]

@Johnnyboy

millä aikavälillä on viimeksi tullut hävittyä indeksille

Isossa kuvassa voisi luonnehtia, että
vuoteen 2016 saakka hävisin indeksille (ensimmäiset 12 vuotta),
sen jälkeisen ajan olen voittanut indeksin (viimeiset 4-5 vuotta).

Paras jakso sijoittuu kesän 2017 - kesä 2019 väliin, jona aikana salkun tuotto oli yli 300%.
Heikoin jakso oli varmaan joskus 2004 - 2005, jolloin salkku suli yli -90% viputuotteilla pelatessa. Ajattelin luonnollisesti rikastua muutamassa kuukaudessa mahdollisimman aggressiivisella hyökkäyksellä. Markkina oli siitä pyrkimyksestä hieman eri mieltä.

Että kyllä on massiivisia oppirahoja makseltu, jotta tänne on päästy.

Jos olisin laittanut vuonna 2003 koko pääoman omxh25 indeksiin, josta hävisin 90% seuraavana vuonna, olisin takuulla vauraampi kuin nyt.

[Krispi]

Suuri kiitos tämän mainitsemisesta! Ehtikin tässä jo pari kuukautta harmittamaan kun Bilotin anti sotki käppyrän ihan täysin. Nordnetin puhelinaspa ei pystynyt asian kanssa auttamaan, mutta työpöytäsovelluksen kautta viestiä laittamalla hävisi piikki lopulta.

[pentsi]

Tässä vähän erilaisen tavoitteen salkku.

Äidilleni hoitama salkku, jonka huolehtimisen periaatteena olen pitänyt kykyjeni mukaan mahdollisimman laajan hajautuksen eri omaisuusluokkiin sekä volatiliteetin minimoinnin, koska äidilläni ei ole alan ymmärrystä ja jännittää heilahteluja. Ray Dalion all weather portfolio on salkun esikuva, mutta otan huomattavasti kuitenkin itse näkemystä. Salkkuun ei tule uutta rahaa, joten käteispositio on vaihdellut 10-50% välillä (keskimäärin pysytellen n.15-20%). Salkussa on jatkuvasti +25 eri osaketta/rahastoa/bondia/hyödykettä/johdannaista, eikä yksittäisten instrumentin arvo pl. rahastoja ole ollut yli 10% salkun arvosta.

Sisältö tällä hetkellä:

n. 7% fyysistä kultaa Voima Goldista
n. 20% PYN Elite-rahastoa
n. 10% kehittyvien ja frontier maiden korkorahastoja Aktiasta
n. 63% itse hoitamani salkku jonka tuottograafi oli ylempänä: (suurimmasta omistuksesta pienimpään pl. Franklin Gold & prec metals kuuluisi olla n. salkun keskivaiheilla)

Salkun sisältö vaihtelee hyvin tiheään, eikä kaupankäyntikuluissa ole säästelty tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähtökohtaisesti pyrin pidempiaikaiseen omistamiseen, mutta käytän tiukkoja stop losseja ja laput lentää ulos, jos kurssi oston jälkeen jatkaakin alaspäin. Minkäänlaista päiväkaupaksi tarkoitettua treidaamista ei salkussa kuitenkaan käydä. Pohjien löytämiseen käytän apuna teknistä analyysiä. Onneksi Nordnetissä ylimmällä tasolla Suomi-osakkeiden kulut pysyvät melko maltillisina 3e kuluilla. Kuluihin on mennyt kuitenkin n. 3-5% tuotosta. Niin kauan kuin pääsen ylituottoon, en nää asiaa kuitenkaan ongelmana. Verotuksen otan huomioon myös ja pienistä jatkuvista tappioista (stop-lossit) sekä kaupankäyntikulujen seurauksena ne pysyvät maltillisina.

Millään en tietenkää pysty tutkimaan ja seuramaan kaikkia salkun omistuksia. Salkkuun tuleekin osakkeita pitkälti luotettaviksi kokemieni ihmisten mielipiteiden pohjalta valikoiden heidän (myös mahdollisesti joidenkin teidän ) parhaita ideoita hajauttaen ideoiden lähteet (omiakin ideoita toki salkkuun välillä päätyy.) Itse teen pintapuoleisen analyysin myös ja mikäli olen ideasta samaa mieltä pyrin TA:n pohjalta löytämään oikean paikan mennä sisään. Koen tämän suht turvalliseksi, sillä mikäli tikkaa heittävä apina pystyy pääsemään tarpeeksi laajalla hajautuksella indeksituottoon, niin en usko että tällä strategialla laajalla hajautuksella voi kauheasti heikommin mennä.

Osakkeissa hajautan sekä kasvu- arvo, että laatukriteerein valittuihin osakkeisiin. Arvo korostuu enenevässä määrin salkussa tällä hetkellä epäselvän tilanteen takia mahdollisesti matalamman downsiden puolesta. Salkussa on havaittavissa melko vahvaa keskittymistä energia-sektoriin, mutta sektorin erityisen matalan arvostuksen puolesta sallin tämän. Sektorin sisällä on hajautettu sekä vähän korkeamman arvostuksen uusiutuviin, että pohjille poljettuihin uusiutumattomiin energiamuotoihin. Annan suuren arvon myös jatkuville ja kasvaville osingoille, sillä äitini pikkuhiljaa lähempänä häämöttävään eläkeikään jatkuvat osingot olisi muy bueno. Hyödykkeitä salkkuun ottaisin mielelläni enemmänkin, mutta luotto ei ole tarpeeksi kova johdannaisviritelmiin, mitä on tarjolla, että painoa niiden uskaltaisi kauheasti nostaa. Kyttään myös paikkaa ottaa maltillisen position Bitcoiniin hajautusmielessä ja sen fundamentit vaikuttaa muutenkin hyvältä tässä tilanteessa, kun rahaa printataan mielettömästi.

Tuotto ei ole älyttömän korkea, mutta salkun koon puolesta varsinkin äidilleni euroissa elämänlaadullisesti hyvin merkittävä. Itse käytännössä elän tällä hetkellä sijoittamalla/treidaamalla ja satunnaisilla pätkätöillä, joten aikaa ja mielenkiintoa on riittämiin hoitaa omani sivussa toistakin salkkua. Omassa salkussa tuotot ovat korkeampia, mutta omasta mielestäni tämän salkun ja strategian pärjäämistä pidemmällä aikavälillä on huomattavasti mielenkiintoisempi seurata.

Kuulen mielelläni, jos tulee mieleen minkäänlaisia kehitysideoita tai muuta kommentoitavaa.

[Seinakadun_Keisari]

En osaa kommentoida muuta kuin että hieno viesti ja hyvä pläni!

[Verneri_Pulkkinen]

Mielenkiintoinen nosto!

Monet täällä tuntuvat menevän aika paljon tuotot edellä, ja riskejä mietitään sitten joskus myöhemmin… Mielenkiintoista kuulla näkemyksiä ja ajatuksia salkunhoidosta jossa riskien (ja myös volan) minimointi menee kaiken edellä.

[MoneyWalker]

Yli 25% tuotto vuoden alusta +25 osakkeen salkulla on loistava. Pois turha vaatimattomuus @pentsi Jaatko salkkujasi sharevillessä? Olisin kiinnostunut seuraamaan.

[pentsi]

On aivan ehdottomasti hyvä tuotto! Voisi sanoa, että 2019-2020 väli oli kuitenkin ehdottomasti pienten suomalaisten defensiivisten kasvuosakkeiden kulta-aikaa (enkä sano, että se olisi nyt ohi) ja salkku vuoden 2018 joulukuusta 2020 helmikuuhun suuren osan ajasta sisälsi mm. Basware, Remedy, Talenom, QT, Kamux, Harvia, Fodelia, Hoivatilat joihin enemmän keskittämällä tuotot olisivat voineet olla vielä paljon parempia. Enkä siis jälkikäteen jossittele, vaan ihan salkun hoidollisista syistä näin oli kuin oli, enkä varmasti olisi kaikkiin osunutkaan, ellei niin laajalle olisi tullut hajautettua. Viime vuonna kuitenkin mahdollisuudet oli ihan älyttömän hyviin tuottoihin kuten täällä on näkynyt! Jatkossa vastaavat tuotot voi mahdollisesti jäädä haaveeksi.

Sharevillestä löytyy samalla nimellä. Kyseinen salkku: pentsi2.

[Juippi]

Riskien ja volatiliteetin minimointi on vähän erikoinen strategia. Periaatteessa lottoarpojen ostaminen on aika vähäriskinen strategia: on hyvin epätodennäköistä että kehitys poikkeaisi odotetusta häviöstä. Rulettipöydässä martingale-strategia on “vähäriskinen” kunnes tapahtuu äkkiromahdus. Odotusarvoa ei pääse pakoon. Osakkeista en tiedä paljon muita vähäriskisiä yhtiöitä kuin Olvin. Tuote jonka kysyntä on taattu, markkinajohtajan asema ja nettovelaton tasekin vielä.

Mitä jos jollain yhtiöllä olisi taseessaan pelkkiä nollakorkoisia valtiolainoja? Olisiko yhtiön arvostus pilvissä vähäriskisyyden vuoksi, vai olisiko tase pikemminkin arvostettu huonosti heikon tuottavuuden takia?

Riskisyydessä laittaisin kärkeen kaikki järkyttävän korkeilla arvostustasoilla olevat heikon kannattavuuden teknofirmat, koska niiden nykyliiketoiminta ei anna mitään selkänojaa ja markkinoiden reaktioista pettymyksiin ei ole takeita. Toisaalta kupla voi paisua talouden realiteeteista välittämättä (“new economy”), joten nämä eivät varmasti ole tylsiä yhtiöitä.

Osakkeiden ostaminen on uskomus, että yhtiö on vähäriskisempi ja/tai se tuottaa suurempia kassavirtoja tulevaisuudessa kuin mitä markkinat uskovat.

[Verneri_Pulkkinen]

@Juippi

Riskien ja volatiliteetin minimointi on vähän erikoinen strategia. Periaatteessa lottoarpojen ostaminen on aika vähäriskinen strategia: on hyvin epätodennäköistä että kehitys poikkeaisi odotetusta häviöstä. Rulettipöydässä martingale-strategia on “vähäriskinen” kunnes tapahtuu äkkiromahdus. Odotusarvoa ei pääse pakoon. Osakkeista en tiedä paljon muita vähäriskisiä yhtiöitä kuin Olvin. Tuote jonka kysyntä on taattu, markkinajohtajan asema ja nettovelaton tasekin vielä.

En oikein ymmärrä, mitä haet tällä. Huomista on vaikea ennustaa ja tämän päivän odotuksia huuhdellaan pöntöstä alas tämän tästä.

Volatiliteetista voi keskustella, onko se oikeasti riski, mutta mun mielestä tuo @pentsi tyyli on fiksu koska salkun tosiasiallinen omistaja ei halua isoa heiluntaa. 100 % DIE HARD fundamenttisijoittajat aina sanovat, että vola ei ole riski vaan mahdollisuus, mutta volasta voi tulla riski jos salkun omistaja haluaisi likvidoida koko salkun kovan heilunnan takia. Paljon on kiinni siitä, miten kukin meistä kestää volaa.

Jos et tiedä muita vähäriskisiä yhtiöitä kuin Olvin, pitänee penkoa lisää osakeuniversumia.

[Juippi]

Riski on sitä että enemmän asioita voi tapahtua kuin mitä tulee tapahtumaan ja riippuu assetista, mitkä ne asiat ovat. Vakavarainen, kypsä yhtiö stabiililla liiketoiminnalla ja järkevällä arvostuksella on vähäriskinen sijoituskohde. Nuori firma, joka ei ole todistanut liiketoimintansa kannattavuutta, joka toimii nopeasti muuttuvalla markkinalla ja jonka arvostus ei heijasta näitä riskejä on minusta riskinen. QT:n arvostus voi tuplaantua tai puolittua, mutta Olvi tuskin tekee kumpaakaan. Siksi QT on riskisempi kuin Olvi ja salkku joka sisältää QT:n kaltaisia yhtiöitä on riskisempi kuin salkku joka sisältää Olvin kaltaisia yhtiöitä.

Volatiliteetti antaa tästä vihiä. Maaliskuun pudotuksessa QT menetti yli 30 % markkina-arvostaan kun Olvi menetti vain 12,3 %.

[Johannes_Sippola]

Moikka foorumilaiset ja oikein mukavaa Helatorstaita kaikille!

Tänään teen vähän poikkeukselliseen aikaan päivityksen Medifilmin salkun tuotoista, koska kuten jotkut on jo Twitteristä kuulleet, Medifilmin säilytys on siirretty OP:lta Nordnetille Private Banking -asiakkuuden alaisuuteen, mikä on lottovoitto kulujen kannalta. Siksi tää päivitys onkin ns. loppukaneetti tuolle OP:n säilytykselle, ja kerron vähän minkälaisen matkan se säilytys on pääpiirteissään käynyt läpi ennen vuotta 2018, jonka jälkeen oon alkanut itse olla puikoissa aktiivisemmin.

Medifilmin OP:n arvopaperisäilytyksen oma isäni Jaakko perusti siis aivan optimaaliseen aikaan maaliskuun puolivälissä 2009. Säilytys oli hyvin selvästi luotu buy and hold -periaatteella, koska Jaakko ei realisoinut yhtään omistusta tuosta salkusta ennen edesmenoaan vuoden 2010 joulukuussa. Äitini, joka sai salkun hallinoitavakseen Jaakon edesmenon jälkeen myös piti salkun buy and hold -tyylisenä todella pitkään, kunnes minä alkoin vihjata 2017-2018 tiettyjen omistusten realisoinnista, ja myöhemmin koko salkun realisoinnista ja uudistamisesta, josta lisää myöhemmin. Säilytys ehti kokonaisuudessaan generoida arvoa alkuperäismuotoisena siis hiukan yli 8 vuotta, mikä on kunnioitettava holdausaika, ainakin buy and holdissa

Olin onneksi ottanut salkun alkuperäiskoostumuksen ylös OP:sta ennen tilin sulkemista ja siirtoa Nordnetille, ja salkun täysin alkuperäinen koostumus on siis tässä:

En kyllä pysty käsittämään sitä, miten Jaakko onnistui luomaan tuollaisen salkun, käsittääkseni vielä täysin ilman apuja, joka voitti selvästi vertailuindeksin vielä korjattuna minun toilailuistani etenkin vuonna 2018 (ja vielä paremmin jos ei ota mukaan minun oppirahojen maksamista, tein tuon laskelman alla, tosin sitä ei suoraan näe tuosta, kun pitäisi kaivaa koko omaisuuden kehitys ja transaktiot esiin noin pitkältä ajalta, jotta noita voisi verrata, mitä en kyllä pysty tekemään). Otin OP:lta säilytyksen tuottoluvut ylös ajalta alku-31.12.2019, jossa siis kuten mun päivityksiä tarkasti seuraaavat muistavat on peräkkäin yksi selvästi indeksiin nähden tappiollinen vuosi, ja yksi selvästi indeksiin nähden voitollinen vuosi (ainakin OP:n laskentamekaniikan mukaan), ja se näkyy tässä:

Jos näiden tuottolukujen mukaan laskee, niin Medifilmin salkku on tuottanut aikavälillä alku (n. 31.3.2009)-31.12.2019 n. 13,69% vuodessa, kun samaan aikaan indeksi (OMXHGI) on tuottanut n. 12,05% vuodessa. Nää luvut on aivan käsittämättömiä, ja ihan rehellisesti en vieläkään ihan käsitä miten Jaakko on tällaisen salkun onnistunut aikoinaan tekemään, joka beataa indeksin (OMXHGI) n. 1,64 prosentilla per annum, vielä minun n. kahden vuoden oppirahat mukaan lukien.

Keräsin tähän alle vielä lopulliset realisointihinnat (myyntikulujen kanssa) tuon salkun omistuksille, ja ne on lajiteltu tähän alle:
Cargotec B: 48,00€
Fortum: 19,53€
Konecranes: 32,70€
Neste: 45,8€ (splittiä edeltävän ajan hinta, ainoa kerta kun Inderesin pieleen mennyt myyntisuositus on osunut todella pahasti näpeille )
Nokia Oyj: 4,78€
Nokian Renkaat: 31,85€
Nordea Bank FDR: 6,75€
Sampo A: 42,93€
Stora Enso A: 12,82€
Talvivaaran kaivososakeyhtiö: 0,00€ (konkurssi)
Tieto: 27,16€
Wärtsilä: 38,78€ (korjattuna splittiä edeltävään aikaan vastaamaan tuota alkup. säilytyksen kuvan tilannetta)
OP-Venäjä A: 270€
Oon kaivanut nää fifo-periaatteen mukaan ulos nää myyntihinnat, koska osassa on tapahtunut myös veivausta (= esim. lisäostoja tms.) tossa 2018-2019 ennen lopullista osuuden realisointia.
Tuo salkku siis kokonaisuudessaan näillä myyntihinnoilla kasvoi euroissa 95 194,25€ → 193 604,254€ + osingot hieman yli 8 v. ajalta
Ja prosenteissa tuottoa tuli n. +103,37% + osingot hieman yli 8 v. ajalta, eli ihan käsittämättömät prosentit on kyseessä ainakin omasta mielestäni.

Tässä vaiheessa minun on aika kunnialla hyvästellä tämä OP:n säilytys, ja siirtyä uuteen aikaan Nordnetin säilytyksessä, jota saatte nyt seurata reaaliajassa tästä linkistä (Shareville) Sharevillessä, sitten kun vaan systeemi nyt päivittää salkun näkyviin varmaankin huomenna! Toivon todella, että pystyn jatkamaan samanlaisia tuottoprosentteja kuin mihin Jaakko onnistui tuolla buy and hold -salkulla aikoinaan, mutta tiedostan, että se tulee olemaan todella vaikeaa, mutta parhaani yritän!

Loppuun vielä: On sanomattakin selvää, että antaisin vaikka koko omaisuuteni, jos Jaakko saataisiin tähän maailmaan takaisin, mutta aivan vähin mitä voin tehdä on jatkaa Medifilmin perintöä sellaisella arvokkuudella jota hän kantoi viedessään Medifilmin liiketoimintaa eteenpäin.

Rakas iskä, toivottavasti olet ylpeä pojastasi, missä lienee nyt oletkaan

Johannes S. CEO, Medifilm Oy

E: Tuottoprosentit korjattu, kiitos @Diameter huomiosta, alun perin virheellisesti tein noi laskelmat vahingossa!
E2: Tuottoprosentit korjattu toisen kerran.

[Diameter]

@Johannes_Sippola

Jos näiden tuottolukujen mukaan laskee, niin Medifilmin salkku on tuottanut aikavälillä alku (n. 31.3.2009)-31.12.2019 n. 27,66% vuodessa, kun samaan aikaan indeksi (OMXHGI) on tuottanut n. 22,32% vuodessa.

Hmm tätä en ymmärtänyt, 1,2766^10 karkeasti 11-kertaistaa alkupääoman, jolloin tuottoprosentti alusta olisi myös toisennäköinen?

Muuten iso peukku sijoitustoiminnallesi, hieno kun olet firman perintöä jatkamassa

[Johannes_Sippola]

@Diameter

Hmm tätä en ymmärtänyt, 1,2766^10 karkeasti 11-kertaistaa alkupääoman, jolloin tuottoprosentti alusta olisi myös toisennäköinen?

Siis otin laskukaavalla (tuotto yhteensä)/(vuosien lukumäärä, arvo 10,75 jos käytetään alkupisteenä 31.3.2009) → keskimääräinen per annum tuotto (tuosta tietenkin tulee väistämättä sellanen aika härö lineaarinen approksimaatio, mutta sentään oon käyttänyt samaa kaavaa molemmilla, ehkä ton voisin eksponenttiyhtälöllä korjata pikaseen, kiitos huomiosta @Diameter )
E:
Ottakaa hyvät sijoittajaystävät huomioon tästä viestistä, että älkää ikinä käyttäkö lineaarista approksimaatiota tuottojen kanssa, hävettää edes ajatus tuollaisesta

[Diameter]

Okei, tämä selittää! Varsinkin pitkällä aikavälillä tämä johtaa melko optimistisiin oletuksiin pörssin ka. vuosituotoista, Helsingin pörssin keskimääräinen tuottokin olisi 10v ajalta yli maagisena pidetyn 20% pa. rajan

[Johannes_Sippola]

En tiie mistä mulla on aikoinaan naulautunu päähän toi lineaarisuus, kun noi ei millään matikalla käyttäydy lineaarisesti, noh, nyt on korjattu, ja hiffasin kyllä virheeni

[Diameter]

@Johannes_Sippola

Ottakaa hyvät sijoittajaystävät huomioon tästä viestistä, että älkää ikinä käyttäkö lineaarista approksimaatiota tuottojen kanssa, hävettää edes ajatus tuollaisesta

Näitä sattuu kaikille Vaikutat kaikin puolin fiksulta ja matemaattisesti lahjakkaalta kaverilta eli eteenpäin vaan

[Johannes_Sippola]

@Diameter

Näitä sattuu kaikille Vaikutat kaikin puolin fiksulta ja matemaattisesti lahjakkaalta kaverilta eli eteenpäin vaan

Nää on käytännössä näitä klassisia tilanteita jossa saa ihmetellä, että mitä h*lvettiä sitä on tullut tehtyä Näitä esiintyy usein jokaisella myös mm. matikan ja fysiikan kokeissa etenkin

[Bansku]

Puoli vuotta harrasteltu sijoittelua ja nyt ensimmäistä kertaa tarkemmin tuottoja tarkastelen indeksiä vastaan…

Tyytyväinen olen, tavoitteet on täyttynyt mitä olen itselleni asettanut. Koitan olla olematta ahne, ja mielestäni salkkuni riskitaso ei ole iso.

Suurin este isommille tuotoille tähän asti on ollut käteisen vähäisyys, kun myyntejä en tehnyt yhtään romahduksen alussa/lopussa. Nyt vasta äskettäin oli ensimmäinen myynti sitten joulukuun, kun realisoin baswaret…

[pentsi]

Riskien ja volatiliteetin minimointi on vähän erikoinen strategia.

Toki salkussa on tarkoitus tehdä myös mahdollisimman paljon tuottoa.
Strategiana se toimii käytännössä niin, että ylituottoon päästään, kun laskussa lasketaan vähemmän kuin indeksi ja sitten nousussa pyritään mahdollisimman lähelle indeksin tuottoa, mikäli sitä ei pystytä ylittämään. Ylituotto suhteessa 100% osakeindekseihin on nousussa haastavaa mikäli hajauttaa pitkässä juoksussa vähemmän tuottaviin omaisuusluokkiin sekä pitää varalla myös reilusti käteistä. Laskujen ajoittaminen on tietenkin todella vaikeaa, mutta toimiminen näissä tilanteissa eri omaisuusluokkiin hajautetussa salkussa kuitenkin vähän helpompaa, sillä kaikki omistukset eivät laske samanaikaisesti (pl. nyt koronadipissä) ja myöhemmin pystyy allokoimaan vähemmän laskeneista omaisuusluokista riskisempiin (osakkeisiin), mikäli uskoo pystyvänsä jossain määrin ennustamaan pohjia johon uskon teknisellä analyysillä verratuna ilman teknistä analyysiä ainakin hiukan paremmin pystyväni. Ihan osakeomaisuusluokan sisälläkin tätä pystyy harjoittamaan esim. hajauttamalla eri sektoreiden ETF:iin myyden yliarvostettuja ja ostaen aliarvostettuja. Tutkimusten mukaan edellä mainittua strategiaa toteuttamalla on mahdollista päästä ylituottoon pitkällä aikavälillä.

Olen tietoisesti valinnut keskittymisen sijoittamaan yksittäisiin osakkeisiin ja myös hyvin riskisiin sellaisiin, enkä esimerkiksi vain juuri eri sektoreiden ETF:iin. Pyrin korkeammilla yksittäisillä riskeillä nostamaan salkun tuottoa, mutta laajasti hajauttamalla vähentämään downsidea ainakin volatiliteetissa. Esimerkiksi Rush Factorya tuli omaan salkkuun napattua n. 1% arvolla salkusta kokonaisuudessaan, sillä näin riskin epäsymmetrisenä eli tuottopotentiaalia oli 80snt hinnoilla hyvin käydessä monia satoja prosentteja (laskua vain 100%) joka voisi nostaa salkkuni arvoa useammalla prosentilla tai mikäli huonosti kävisi ja leikittäisiin, että holdaisin osaketta konkurssiin asti menettäisin maksimissaan vain 1% salkun kokonaistuotosta.

Strategiaa ei ehkä voi kutsua sijoittamiseksi. Se on enemmän peliä pyrkimyksenä hallita todennäköisyyksiä riskien hallinnalla, mitä toisaalta osakepoimintakin on (mutta siinä mahdollisesti kykyjen mukaan keskitytään enemmän henkilökohtaiseen informaatioetuun jolla lasketaan riskiä Charlie Munger / WB tyyppisesti samalla keskittäen omistuksia). Minulla ei ole vielä kovin montaa vuotta aikaa ja kokemusta sijoittamisen parissa, joten nään pelkästään omiin näkemyksiini luottamisen riskinä huolehtiessani jonkun toisen kuin itseni rahoista, joten hajautan lisäämällä omieni sekaan ideoita niiltä jotka ovat yhtiöiden analysoinnissa minua huomattavasti kokeneempia ja parempia.

Riskisyydessä laittaisin kärkeen kaikki järkyttävän korkeilla arvostustasoilla olevat heikon kannattavuuden teknofirmat, koska niiden nykyliiketoiminta ei anna mitään selkänojaa ja markkinoiden reaktioista pettymyksiin ei ole takeita. Toisaalta kupla voi paisua talouden realiteeteista välittämättä (“new economy”), joten nämä eivät varmasti ole tylsiä yhtiöitä.

Varmasti voi olla niin. Mutta ihan huvikseen voidaan katsoa asiaa myös tältä kantilta: Tietynlainen riski on kuitenkin myös jättäytyä kokonaan pois kulloisenkin hetken eniten tuottavista keisseistä, jos perustaa näkemyksensä vain omaan uskomukseen asian laidasta, mikä voi olla väärä. Riskinä lähinnä on vaikka Nasdaq indeksin tuotolle häviäminen, minkä haluasin välttää, jotta saan mahdollisimman paljon arvoa käytetylle ajalle. Itse käytännössä pyrin valitsemaan kohteita vastakkaisista näkemyksistä ja painottamaan siihen suuntaan johon itse uskon.
Uskon myös, että on hyvät mahdollisuudet siihen, että jos huonosti käy (ja jossain vaiheessa käy) tylsien ja tasaisten tulosten tekijöiden houkuttelevuus nousee ja taas mainitsemasi tyylisten firmojen luokkaa Tesla, Uber, WeWork, Beyond Meat yms taas vähenee. (Kyseisistä firmoista tai esim. kannabisfirmoista voi kuitenkin saada laskettua riskiä jos sitä mitataan volatiliteetissa (huomioiden painotuksen), koska aikansa hypefirmat liikkuvat vähän eri tahtiin muun markkinan kanssa voiden nousta muiden laskiessa ja päinvastoin tasaten salkun kokonaisvolatiliteettia (Minulle tai sinulle tällä ei varmaan ole väliä, mutta vaikka rahastonhoitamisessa voisi olla sen houkuttelevuuden puolesta).) Aiemmin avaamassani salkussa tämä näkyy tällä hetkellä juuri arvoon keskittymisessä, mutta en ole jättämässä hyviä kasvukeissejä pois vaan siirrän vain hiukan painoa jalalta toiselle. Tämän laajaan toteuttamiseen täytyy salkussa kuitenkin olla enemmän kokoa kuin vaikka omassa henkilökohtaisessani. Mikäli strategia pysyy millä lailla järkevästi tuottavana tulevaisuudessa kiinnostaisi huomattavasti pidemmällä track recordin jälkeen perustaa hedge fund, joka seuraisi tälläistä strategiaa. Tähän astinen voi kaikki olla kuitenkin myös tuuria ja riski olisi myöskin se, että kuvittelisin, että tuurilla ei olisi mitään tekemistä tulosteni kanssa.

Tämä menee kyllä nyt ohi ketjun aiheen ja pitäisi olla salkkujen strategiassa.

[Tompe]

komppaan ehdottomasti @Verneri_Pulkkinen’n näkemystä. Volatiliteetti on hyvä riskimittari jos jakauman vinous (skewness) on pieni tai neagtiivinen. Osakepitoisessa salkussa se on tyypillisesti negatiivinen eli keskimääräisestä tuotosta poiketaan isommasti alas- kuin ylöspäin. Jos skewness on positiivinen (isommat poikkeamat keskimääräisestä tuotosta saadaan ylöspäin), parempi mittari on downside vola. Myös max. drawdown on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä mittari, mutta ei ota huomioon sitä tuleeko isoja drawdowneja usein.

Pitkällä tähtäimellä, mitä isompi tuottotavoite, sitä suurempaa riskiä tuottotavoitteen kannalta edustaa käteinen.