Katsauskauden jälkeen kevensin Fortumia (eilen, pienen määrän, kts. ostin/myin -ketju) sekä juuri äsken pieni kevennys Sampoon… Molemmissa salkunhoidolliset syyt eli halusin pudottaa painon < 20% tasoille ennen syksyä. Viisasta vai ei… no sitä sopii miettiä
Tällä mennään kohti H2, 2.7.2020… H2-odotuksia kun katsoo, niin en usko että tänä vuonna päästään läheskään viime vuoden tuottoon (salkut +90% molemmin puolin), mutta markkinoilla on joskus tapana yllättää
Ps. Golarin suhteen mietin vielä positiotani… seon pitkän tähtäimen (5v) lappu, mutta kohta tuolla USA:n indeksien puolella on lienee enemmän laskupainetta ja Golar heiluu kyllä ihan hulluna sitten.
Tässä Nordnetin puolella oleva 72,6%-kassi, joka sisältää lähinnä EQ, Revenio, Attana. Degirossa ollut kassi jäi selvästi huonommaksi johtuen Sampon ja Biohitin koronavaivoista (yhteensä noin +30%).
Päivitys YTD-tilanteesta tällä kertaa NASDAQia vastaan. Melko hyvin on pärjätty tähän asti johtuen tosin pitkälti vaan onnistuneesta suojauksesta koronalaskun aikana. Kulmakerroin ylöspäin on NASDAQilla ollut huomattavasti hurjempi ja ehdottomasti olisi pitänyt ottaa hajautusmielessä siivu tätä indeksiä synkempinä aikoina. Näkemykseni oli tähän asti väärä tiputtaa paljon korkeampien arvostuskertoimien osakkeita pelossa, että sentimentti kääntyisi enemmän kiinnostumaan nykytilanteen tuloksista kuin tulevaisuuden. Uskon kuitenkin salkun mahdollisuuksiin voittaa tänäkin vuonna mahdollisesti isomman nousuvaran puolesta sillä tekno-osakkeet alkavat näyttää vähän väsymisen merkkejä. Alkaahan niissä arvostuskertoimetkin olemaan jo melko korkeita. Hyvistä syistä toki. (Kuvaaja joka tuli vastaan jostain n. reilun kuukauden takaa.)
Salkun omistajan kanssa päästy tilanteeseen, että koronaheilunnan jälkeen pienempi volatiliteetti ei enää niin jännitä, joten jatkuvia korkeita käteispositioita ei enää tarvitse välttämättä pitää.
Muista omistuksista kulta on tuottanut loistavasti. Huonommin pärjänneistä harkitsen Aktian korkorahastojen osittaista realisoimista ja olen miettinyt, vielä kuitenkaan tarkempaa perehtymättä, esimerkiksi S-Pankin metsärahastoa lisäämistä osaksi hajautusta. Onko foorumilla kokemusta metsärahastoista? Onko perehtymisen arvoinen? (lähinnä kiinnostaa ajatukset ja data siitä miten matalat korot ovat vaikuttaneet metsäomaisuuksien hintoihin)
Ajatuksia ja näkemyksiä:
Ray Dalion ajatuksia peesaillen erityisesti indeksitasolla osakkeiden liikkeisiin ja talouteen ylipäätään vaikuttaisi olevan 3 vaihtoehtoa.
Pysytellä nykyisen kaltaisilla tasoilla ja vaikka noustakkin kunnes tulee aika chillata, jotta reaalitalous voi ottaa taas kiinni.
Mutta tunteita herättävän Tuomas Malisenkin suusta kuultua juttua zombiyrityksistä ja muista ongelmista (ikäpyramidit, velkataakka…) nykyisen kaltaisessa hippo-liiga kapitalismissa, jossa estetään luova tuho, on näkyvissä mahdollisesti rajallisesti talouskasvua. (Toimisiko ajatukset esim. jakaa ihmisille kuukausittain MMT-rahaa erilliselle tilille, josta sitä voitaisiin käyttää vain kuluttamiseen (ei voisi toteuttaa tiktokista oppimaa laittaa raha poikimaan treidaamalla optioita), vai keksitäänkö muita villimpiä ideoita keinotekoisesti buustata reaalitaloutta?)
Osakkeet ennakoi jo tulevaa inflaatiota (brrr), joka lopulta nostaa tulokset arvostuskertoimien ennakoiville tasoille. Velkataakka kevenisi inflaation myötä ja korkoja jouduttaisiin nostamaan, jolloin zombifirmat pääsee haudan lepoon ja kummulle alkaa kasvamaan uuden talouden versoja.
Osakkeet romahtaa, kaikki romahtaa, luova tuho pääsee taas vauhtiin ja talous nousee tuhkista kuin feeniks lintu.
Itse olen pyrkinyt parhaani mukaan asemoitumaan salkulla jokaiseen skenaarioon. Omasta mielestä hyödykkeet vaikuttavat riskituottosuhteeltaan erittäin hyvältä hajautuskohteelta 1 ja 2 skenaarioissa ja lyhyen aikavälin volatiliteettia aiheuttavalta 3. skenaariossa, jonka jälkeen myös erittäin hyvältä. Erityisesti kupari, uraani, öljy, hopea, kulta ja maakaasu kiinnostaa itseä tällä hetkellä. Mahdollisesti tulee hiukan käännettyä salkkua entisestään vielä tähän suuntaan lisäperehtymisten jälkeen. (kuva sattumanvarainen googlesta ja jo vähän vanha)
Palasin 10 kk sitten aktiiviseksi sijoittajaksi, useamman vuoden tauon jälkeen. Ennen koronadippia tyhjensin koko salkun muutamaksi viikoksi ja nyt se näyttää +42,6%. Virheitäkin on tullut tehtyä, mutta toivottavasti myös opittu jotain.
Onnittelut hienoista tuotoista yllä oleville postauksille! En löytänyt vastausta kysymykseeni kuitenkaan, niin ajattelin kysyä varsin vihreänä osakepoimijana.
Olen pohtinut, miten Nordnetissä lasketaan salkun tuotto-% ja miten se oikeastaan pitäisi laskea? Ilmeisin vaihtoehto on verrata sijoitettua pääomaa ja salkun arvoa. Kuitenkin sen arvioiminen, mikä on 1-3-5 vuoden tuotto ei ole mielestäni ilmeistä, jos sijoituksia tekee sitä mukaan, kun päivätöistä rahaa pystyy säästämään.
Mielestäni oikein tapa laskea salkun tuotto olisi exportata Nordnetistä (tai muualta) tapahtumat ja laskea jokaisesta tapahtumasta kyseisen osakkeen tuotto verrattuna nykyhetkeen ja sitten laskea kokonaistuotto. Muutenhan toistuvasti tehdyt sijoitukset vääristävät vuosituottoa, koska ei ole järkeä laskea 5 vuoden tuottoa puoli vuotta sitten ostetulle sijoitukselle. Isoja ongelmia ilmenee kuitenkin, jos firma jakaa osinkoa tai on yhtiötapahtumia. On vaikea sanoa, mitä sille osingolle on lopulta tullut tehtyä salkun sisällä.
Osakeindeksi on jollain kriteerillä valittu otanta osakkeista. Niin on osakesalkkukin. Näin ollen osakesalkun tuoton laskeminen on yhtä vaikeaa kuin indeksin tuoton laskeminen, mikä on vaikeaa.
Olisinkin kysynyt teiltä, että tiedättäkö miten Nordnet laskee salkun tuoton (huomioiden esim. kuukausisäästäminen) ja miten te laskette tuottonne? Itse olen paininut ongelman kanssa jo tovin, enkä edelleenkään pysty sanomaan, montako prosenttia sijoitukseni oikeastaan ovat tuottaneet esim. 2 vuodessa.
Tänks! Tuo olikin hyvä artikkeli. En kyllä sen perusteella pysty laskemaan tuottoa, mutta auttaa merkittävästi kirjallisuuteen perehtymisessä päästä kiinni oikeisiin käsitteisiin.
Juuri tätä pidän ongelmana ja mukava kuulla, että joku muukin on sen noteerannut (missasin valitettavasti alunperin ketjua kahlatessani viittaamasi postauksen). Ja jos siihen vielä lisää sen, että vertailuun löytyy (ymmärtääkseni, ainakin lähinnä) pelkkiä hintaindeksejä (mistä olikin juttua ylempänä), niin kokemusta siitä, että olisi kartalla tuotoistaan, ei synny.
Tuotto-% laskeminen esim. kk-säästön alkuvaiheilla on aika haasteellista, kun uuden pääoman osuus on todella iso. Mutta euromääräinen tuotto sekä kohdeindeksin kehitys antaa hyvää suuntaa miten sijoitukset menneet.
PS. toki voit excelöidä omat ostoksesi hankinta hinnoin ja laskea tuoton / annualisoidun tuoton joka osto-erälle tms.
Pelkäänpä pahoin, että Nordnetin käyrällä ei pysty arvioimaan sijoitetun pääoman tuottoa, jos sijoittaa sitä vähitellen. (Viitaten evokin edellä olevaan esimerkkiin) Tämä on mielestäni kiusallista.
Juu, meneehän tämä hieman pilkun viilaamiseksi. Oma toiveeni olisi saada tietää salkun vuosituotto kerran vuodessa. Lähinnä ajattelin tehdä jonkun skriptin, joka laskee tuotot ostotapahtumista ja sitten syöttäisin itse käsin nykyhinnat kerran vuodessa. Mutta sekin menee vaikeaksi. Ajattelin lähinnä alunperin, että josko asiaan olisi olemassa olevia ratkaisuja (huomioiden osakemarkkinoiden koko, olisi uskottavaa, että ratkaisuja sijoitusten tuoton laskemiseen olisi vapaastikin saatavilla). Mielestäni ei ole järkeä laskea tuottoa, jos sen laskee väärin. Taidanpa pitäytyä vain katsomaan, paljonko on sijoitettu ja paljonko on jäljellä.
Löytyykö muuten Nordea Investorista jotain työkalua, jolla voin seurata ja nähdä ost salkun tuoton? Vähän olen yrittänyt etsiä, mutta puusilmiini tällaista ei ole sattunut.
No sieltähän löytyikin jotain. Tuo kuvaaja, jossa näkyy omat ostopaikat on hieno. Luulin tosin että investor on Nordean työkalu osakeostoille, en edes tullut ajatelleeksi, että tiedot salkusta eivät löydy sieltä.
