Näissä usein on yksinkertainen kaava osaripäivän ympärillä:
Osari tulee, ei ole yksiselitteisesti loistava → Sell The News, osaripäivänä kurssi möyrnii hieman alaspäin tai polkee paikallaan.
Analyysiä ja tavoitehintojen muutoksia alkaa tippumaan. Jos ovat vähänkään positiivisia, möyrnintä katkeaa 2. tai 3. päivänä osarin jälkeen ja sitten alkaa taas kapuamaan. Ks. vaikka Sampo tänä aamuna.
Suurin virhe on katsoa vähän “meh”-osarin jälkeen puoli päivää kun kurssi tippuu pari prosenttia ja SITTEN luovaroida. Jos meinaa vetää osarista sell-the-news, se pitää tehdä heti lähtöön ja sitten kalastella alempaa lisää jos tilanne aukeaa moiselle. Jos näin ei tee, kannattaa vähintään sen pari-kolme päivää seurata tilannetta ennen hätiköintiä.
Toinen hyvä esimerkki samasta olisi Metso-Outotec. Osari oli mielestäni ainakin ihan jees, kurssi reagoi aamusta pompulla ja sitten luisui takaisin edellisen päivän lukemiin (sell the news) ja tänä aamuna on taas kasa analyytikkojen kehuja ja kurssi painelee kohti uusia ATH-lukemia uudemman kerran.
(kaikki tämä tietty olettaa että markkinat yleisellä tasolla ovat melko neutraalit. Hyväkään osari ei merkkaa lyhyellä välillä jos koko markkina vetää dyykkiä koska Trump twiittasi että kiinalaiset on ikäviä ja pistetääs taas vähän tulleja )
Lähitapiolan vahti vaatisi että sinulla olisi lähitapiolan kotivakuutus, mutta uponorilla on ilman mitään sopimuksia.
Lähitapiola markinoi tuota vesivuotojen varalle koska vesivahingot on tullut varmaan jo melko kalliiksi, tuo olisi upea tapa estää niitä ja mahd. hankkia uusia asiakkaita ku on ilmanen Lähitapiolan asiakkaile.
Esimerkiksi autovakuutuksissahan on saanut alennusta iät ja ajat siitä kun alkoi ajonestolaitteet ja varashälyttimet yleistymään mikäli sellaiset autosta löytyi. Mutta silti ihmiset ottaa niitä vakuutuksia koska samaan pakettiin on voitu yhdistää jotain muuta houkuttelevaa. Ja lisäksi, mikään anturi, estolaite tms. ei ikinä ole 100% varma. Silloin kun vahinko tapahtuu, useimmat ihmiset haluavat ottaa yhteyden vakuutusyhtiöön… Itsekään en luottaisi vesivuotovahtiin niin paljoa, että jättäisin vesivahinkovakuutuksen ottamatta
Sammon suhteen tein tämän päätöksen jo ihan tietoisesti ennen osaria - eli meni miten meni niin osaripäivänä ei lähdetä tekemään hätiköityjä peliliikkeitä suuntaan tai toiseen, varsinkaan tässä tilanteessa kun Sampo sekä koko markkina on aika poikkeuksellisessa tilanteessa. Lisäksi Hastings-kaupan vahvistus samassa rytäkässä toi vielä oman mausteensa keitokseen.
Nyt kun analyytikoilta tipahti positiivisia targeteja (Inderes, OP, Swedbank, Nordea Markets; tavoitehinta ka 36,95) ja strateginen suuntaus näyttäisi keskittyvän nimenomaan siihen toimintaan minkä yhtiö osaa parhaiten (vakuutus) niin päädyin kasvattamaan 30,83 hintaan tänään reilut 10% omaa positiota - vielä kun ollaan siinä oman keskikurssin tuntumassa. Tuo on itselleni ihan mielekäs tuotto-odotus, erityisesti kun tässä tarinassa olisi tarkoitus olla mukana pidemmällä tähtäimellä ja laput on siirretty OST:lle tässä kesän aikana.
Ymmärsit sen oikein että arvonaleneminen kirjattiin tappioksi. Luulisi että myyntivoitto lasketaan silti hankintahinnan mukaan, mutta noita raportoituja EPS-lukuja tämä minun silmissäni hieman sekoittaa. Mutta olisi mukava saada asiaan varmistus; miksi Sampo ei realisoinut näitä ja tuleeko myyntivoitto tasearvosta vai hankintahinnoista?
Tossa “Nettovelka sis. muut sijoitukset” rivillä tuli muuten mun osien summassa jonkun verran deltaa nyt totetuneeseen - johtuu Sammon Supplen rakenteen muutoksesta (ainakin näin alustavasti näyttää siltä), kävin heti korjaamassa ton rivin laskelmiin! Yritän vähän selvitellä Matiaksen kanssa, että mitä tuolla Supplessa tapahtuu, näyttää pahasti siltä, että sieltä on poistettu yks hyvin tärkeä rivi (analyytikoita se ei haittaa, mutta mua paljonkin)
Q1:llä Sammon rahoitusvarojen käypien arvojen muutoksista kirjattiin tulokseen 100 miljoonaa, kun omaan pääomaan vaikuttavia eriä kirjattiin yli miljardi pakkasta. Q2:lla tulokseen noita tuotiin 26 miljoonaa ja omaa pääomaa nakersi lisää reilu 350 miljoonaa.
Tuossa vielä miten tuoreimmasta tulosraportista siitä miten yritys käsittelee sijoitusvarallisuutensa arvonmuutoksia:
Arvonmuutokset kirjataan ensisijaisesti käyvän arvon rahastoon eli ne näkyvät tuloksessa vasta realisoitaessa, ellei sitten katsota tarpeelliseksi tehdä arvonalentumista tulosvaikutteisesti pois omasta pääomasta, kuten ensimmäisellä neljänneksellä aika reilusti tehtiin.
Yksinkertaistettu esimerkki:
Ostetaan osake, joka maksaa 100 rahaa. Hinta laskeekin 70 rahaan, ja sääntöjen mukaan päätetään tehdä 30 rahan alaskirjaus, joka siis näkyy sitten tuloslaskelmassa tappiona. Tappio luonnollisesti laskee verotettavaa tulosta.
Seuraavana vuonna kyseisen osakkeen hinta nouseekin 120 rahaan ja se päätetään myydä. Tällöin myyntivoittoa syntyy 50 rahaa (120-70). Tämä luonnollisesti nostaa verotettavaa tulosta. Varsinaista myyntivoittoa kyseisestä osakkeesta on kuitenkin koko sijoitusperiodilla syntynyt 20 rahaa (120-100).
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on hyvin selitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Suosittelen tutustumaan niihin, jos herää kysymyksiä.
Ja mitä realisointeihin tulee, niin arvopapereita ostetaan, kun ostohintaa pidetään hyvänä ja myydään, kun myyntihintaa pidetään hyvänä
Juu tuolla alaskirjauksella saa jo veroedun lainaan verottajalta maksutta, kannattaa jos tase sen kestää,
ja sijoittajat ymmärtävät (Elop Nokiasta aikaan sanoi, että sijoittavat ymmärtävät myöhemmin…).
Ymmärrän, että pitää olla kirjausperiaatteet, mutta välillä maallikosta nuo alaskirjaukset tuntuvat oudoilta.
Nimittäin jos uusi tj. löytää yhtiöstä miljardin alaskirjaukset, niin miksi niitä ei ole tehty aikaisemmin, viittaan N-kirjaimella alkavaan yhtiöön…
Ja kirjanpito ja verotus on overall hauska ja monimutkainen laji.
Yrittäjä osti kalliin uuden kaivinkoneen, vaikka ei sille ollut tiedossa käyttöä.
Kertoi, että kun edullista rahoitusta on saatavilla, ostoksen alv palautuu tilille rahana ja vielä poistot kaupanpäälle, niin kannattaa ostaa vaikka ei konetta tarvitsekkaan… sillälailla.
Hastings kaupan synergioista If:in kanssa. Konffapuhelussakin korostettiin että vakuutusbisneksessä tulevaisuudessa synergiat eivät tule perinteisestä skaalasta (Hastinginsin suht pieni nykyinen markkinaosuus UK:ssa) vaan enemmänkin digitalisaation kautta. Digitaalisessa vakuutusbisneksessä akvisition perinteisen ”integraation” voi hoitaa perustamalla konsernitasolle digi ja vakuutusosaanisen eksperttitiimin joka tukee eri maissa paikallisesti tunnetulla brändillä toimivia vakuutusyhtiöitä ja haetaan synergioita ilman perinteistä organisatorista integraatiota. Konsernitason maailmanluokan digiosaaminen ja vakuutusbisnesosaaminen yhdistettynä paikallisen markkinan tuntemiseen ja paikalliseen brändiin voi hyvin olla voittava konsepti. Itse ainakin roikun mukana ja katson tätä korttia vähän pidemmälle mielelläni
vakuutustekniset tulokset ovat jo tapissa, kurssi on 30€. Eivät ne voi enää älyttömästi parantaa niissä, se on vaan niin. Nyt tarvitaan Nordeaa ja näitä muita huippuheppojen suorituskykyä tai muuten kurssikehitys on lamassa.
No, komppasin edeltävän kaverin tekstissä mainittua hintaa.
Kyllähän osakkeen hinta voi olla jotain 0 ja äärettömän välillä.
Ei kait negatiivista hintaa voi olla, tosin eiköhän mystiset markkinat tällaiseenkin joskus päädy.
Unohdat koronan, joka on lisännyt riskikertoimia Sampon osakkeen hinnoittelussa. Harvoin Sampoa on saanut vastaavassa alennuksessa, alle osien summan. Myös Nordeaa ja sen osingonmaksua helpottaa, kun korona toivottavasti joskus on taputeltu.
Jos sampo saa pidettyä oman pääoman tuoton 12% tasossa ja tuloskasvun 4% tuntumassa, nykykurssilla osakkeen keskimäärinen vuosituotto voisi olla 14-15% haarukassa seuraavan 10-20v jaksolla. Se olisi lähellä osakkeen historiallista keskimääräistä vuosituottoa. Odotan, että kurssi palautuu 40 euron tasolle, kun maailmantilanne hieman normalisloituu.
(Inderes otti Sampoa salkkuun reilussa 26 eurossa ja muistaakseni heillä on tuottovaatimus noin 20%)
Itse ole Sampon kyydissä kh 26,88€, salkkuni isoimpia positioita. Välillä tehnyt mieli kevennellä mutta sit järki palaa että nämä olen hankkinut pitkään salkkuun, yhdeksi salkun tukijalaksi. Nykyhinnoilla ja -näkymillä en todellakaan ala keventämään.
Niin kyllä tuottovaatimus on per 12kk eli vuotuista tuottoa.
Sampo-konserninlaajuinen tavoite on Sammolla itsellään 17,5% RoE.
Itsellä on eniten Sampoa nyt kuin koskaan ja aion pitää.
Nyt on liiat preemiot osakkeesta pois ja nousuvaraa on kun bisnekset kehittyy. Arvostus suhteessa NAViin on nyt neutraali.
Sampohan ei tuplaa yhtäkkiä (minkä Nordea voi jopa tehdä), mutta vakaata tuottoa defensiivisellä ydinbisneksellä, eli vahinkovakuuttamisella.
Ehkä on liian aikaista spekuloida Britannian ajoneuvovakuutusmarkkinan tilanteella. Tässä kuitenkin tuorein arvio markkinatilanteesta. NimbleFinsin elokuun alussa päivitetty arvio markkinan TOP 10 -yhtiöstä. Sivuilla lisää tietoa, jos joku on kiinnostunut.
Aika tasainen kärkikymppi, kuten jo ketjussa aiemmin todettiin. Tärkein huomio ehkä se, että TOP 10 yhtiöiden hallussa on 81% markkinasta.
TOP10-yhtiöt voisi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:
suuret monikansalliset vakuutusjätit: Admiral (1.), Aviva (3.), Ageas (7.) AXA (8.), RSA Insurance Group (Royal & Sun Alliance) (9.)
Britanniaan keskittyneet vakuutusyhtiöt: Direct Line (2), Hastings (5), esure Group (6)
Direct Line on pörssilistattu, aiemmin osa Royal Bank of Scotlandia
esure Group erottuu erilaisilla lisäturvavakuutuksilla. Aiemmin listattu, nyt Bain Capitalin omistama
keskinäiset vakuutusyhtiöt ym.:
Liverpool Victoria (4.) on friendly society (keskinäinen hyväntahtoinen yhdistys) tarjoaa moottori-, koti-, lemmikki-, matkavakuutuksia jne.
NFU Mutual (10.) on National Farmers Unionin keskinäinen, vakuutuksenottajien omistama vakuutusyhtiö, joka tarjoaa erilaisia vakuutuksia lähinnä Britannian maaseutualueilla.
=> TOP10 yhtiöistä suurista osa on joko monikansallisia vakuutusjättejä, jo ostettuja tai keskinäisiä ym. vakuutusyhtiöitä. Näin ollen näyttäisi siltä, että potentiaalisia ostokohteita ei oikeastaan ole kuin Hastings. Listaus TOP10 bruttovakuutusmaksutulon perusteella:
)
