Oletan, että tuossa tarkoitetaan 2020 osinkoa? Vai 2021?
Miten @Sauli_Vilen näet, että Nordean osaltahan ei kai nyt saaneet maksaa 2019 vuodelta, niin tuleeko nurdea mahdollisesti maksamaan normi vai isomman osingon myöhemmin ja onko sen ajoitus 2021 puolella.
Sehän vaikuttaisi varmaan Sammon seuraavan osingon suuruuteen?
Tuossa on aina seuraavan osingon ennuste, eli aina helmikuussa hypätään seuraavaan vuoteen.
En ole 100% varma, että saavatko pankit jakaa alkuvuodesta edellisvuoden osingon ilman erillistä lupaa regulaattorilta (jos oletetaan, että osingonjakokielto ei ole enää voimassa). Mielestäni tässä on kolme skenaariota:
Nordea jakaa “kanissa olevan” osingon ennen 2021 yhtiökokousta ja 2021 yhtiökokous siunaa myös osingon vuodelta 2020 => keväällä ns. tuplaosinko
Nordea ei pysty jakamaan 2020 osinkoa, eli se jää “ikuisesti” kaniin, mutta 2020 kevään osinko jaetaan.
Osingonjakokielto jatkuu (epätodennäköistä) ja keväällä mennään nollaosingolla.
Sammon kannalta tällä päätöksellä on merkitystä etenkin Hastingsin jälkeen. Sammolla on taseesta vain rajallisesti varaa tukea osinkoa ja osingon tulee olla linjassa kassavirtojen kanssa. Toki Mandatumista jätettiin 2019 osinko jakamatta ja täältä voidaan nostaa tuplaosinko. Tämä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan Nordeaa, jos skenaario 3 toteutuisi.
Onko jollain näkemystä että kuinka alas yhdistettyjä kulusuhteita pystytään maksimissaan hilaamaan? Onko mahdollista että aletaan olemaan jo tapissa ja vakuutusyhtiöiden tulokset alkavat olemaan kuplassa? Eli floatille ei saada juurikaan tuottoa ja yhdistetyssä kulusuhteessa on nousupainetta. Ja vakuutusmaksutulotkin vielä lähiaikoina paineessa?
Tämä viesti ei vastaa @Johnnyboy varsinaiseen kysymykseesi, mutta nostan vertailupohjaksi
yhtiöiden aiempaa kehitystä. Ifin ja Topdanmarkin yhdistetyn kulusuhteen kehitystä on tarkasteltu aiemmin tässä Inderesin sivuilta löytyvässä Sammon yhtiöjulkaisussa vuodelta 2018.
Julkaisusta löytyy kaksi kuviota Ifin ja Topdanmarkin yhdistetystä kulusuhteesta vuoteen 2017 saakka. Ottamatta kantaa tulevaan kehitykseen sanoisin, että pitkällä aikavälillä Ifillä ja Topdanmarkilla on hyvät näytöt vahinkovakuutusliiketoiminnan riskien arvioinnista ja hinnoittelusta (underwriting).
Lyhyt tekninen katsaus: Sampo on tänään ensimmäistä kertaa helmikuun jälkeen sulkemassa MA200sen päälle. Samalla ollaan jättämässä tuo 33,84-vastustustaso taakse. Volyymit on laskemaan päin, mutta nyt näyttää ihan hyvältä tulevankin nousun suhteen. 
Näköjään Sampo sijoittanut Terrafameen:
" Valtion pääomistama kaivosyhtiö Terrafame saa omistajiltaan uuden rahoituspaketin, jolla mahdollistetaan yhtiön toiminnan kehitys epävarmassa markkinatilanteessa ja rakenteilla olevan akkukemikaalitehtaan saaminen toimintaan suunnitellusti.
Pääomistajana toimiva valtionyhtiö Suomen Malmijalostus sitoutuu pääomittamaan Terrafamea korkeintaan noin 80,5 miljoonan euron oman pääoman ehtoisella rahoituksella.
Lisäksi järjestelyssä Galenan rahastot ja vähemmistöomistaja Sampo muuntavat Terrafamelle myönnettyjä ja tänä vuonna erääntyviä pitkäaikaisia lainoja 25 miljoonan euron edestä Terrafamen osakkeiksi aiemmin annettujen optio-oikeuksien turvin.
Lisäksi Trafigura ja Sampo siirtävät Terrafamelle aiemmin myöntämiään vuonna 2021 erääntyviä pitkäaikaisia lainoja noin 37 miljoonan euron arvosta vuoden 2022 lopussa maksettaviksi."
Eikös tuo ole ihan Hastingsin ostoa varten?
Sampo odottaa rahoittavansa hankintaosuutensa laskemalla liikkeeseen uuden noin 1 miljardin euron suuruisen toissijaisen pääoman (Tier 2) ehtoisen hybridilainan ja rahoittavansa jäljelle jäävän osuuden olemassa olevilla käteisvaroilla.
Ihan ok korko, kun miettii että noinkin pitkälle tulevaisuuteen toi. Toisaalta taas, jos kerta 5,5x merkattu, niin olisi näemmä ollut selvät mahkut alemmallekki korolle.
Joo maksoivat tuon pitkäksi, mutta raha voi tulla joltain Sammon nykyomistajalta ja maksavat vähä peiteltyä osinkoa samalla 
Juuri näin. Mahdollisesta Hastings-kaupasta miljardi rahoitetaan hybridillä ja loput olemassa olevilla käteisvaroilla.
Eikä kannattaisi ottaa varalta vielä pari miljardia markkinoilta? Ties mitä sillä keksisi, mutta ilmeisesti sitä tarpeen mukaan saa jälkikäteenkin, niin ei herätä liikaa huomiota?
Vielä pari sanaa tuosta pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden yhdistetyistä kulusuhteista. Totuushan lieneen, että If on raivannut tilaa myös keskinäisten yhtiöiden kulusuhteen parantamiselle.
If ei nyt mitenkään erityisesti erotu muista noteeratuista yhtiöistä kuitenkaan. Keskinäisillä yhtiöillä kun ei ole oikein tarkoituskaan tehdä kunnollista yhdistettyä kulusuhdetta. Tuon saman käppyrä kun saisi liikekulusuhteista, niin If:n vahvuus paljastuisi, ei se kilpailuetu juuri sen kummempi taida olla. Paljon puhutaan laadukkaasta riskienvalinnasta, mutta millä yhtiöllä se kristallipallo onkaan parhaassa terässä.
Erään vakuutusmeklarin mukaan If on kohdannut Suomessa 2020 useampia todella isoja vahinkoja, siis markkinaosuuttaan enemmän.
Tuskinpa koko yhtiön lukuja nuo heilauttavat, mutta lienee riskienvalinta ja myyntimiesten kurissa pitäminen olevan haastavaa.
OP:n kommentti tältä aamulta 
…kuvastaa sitä, miten edullisesti Sampo onnistuu hakemaan markkinoilta toissijaisiin omiin pääomiin rinnastettavaa rahoitusta.
Näin edullisella rahoituksella arvon luominen yritysjärjestelyin muodostuu yhtiölle kohtuullisen helpoksi.
Onkohan Sauli samoilla linjoilla? Yksinkertaistaen: yhtälöstä puuttuvat vain hyvät yritysjärjestelykohteet? 
Taitaa Nallellakin olla vielä sormensa tässä pelissä?!
Aina ei ole eduksi kun nimi mainitaan lehdessä. Nuorisosäätiön saneerausohjelman yhteydessä käydään monet tonttikaupat uudelleen läpi. Nuorisosäätiöhän oli erikoistunut tekemään kalliita maanvuokrasopimuksia…
Juristeille riittää puuhaa.
Onhan se selvää, että kun oman pääomaan rinnastettavan rahoituksen hinta on näin naurettavan matala, niin nostaa se järjestelyn onnistumistodennäköisyyttä automaattisesti. Onhan tämä kieltämättä aika hullua, että meillä moni keskisuuri pörssiyhtiö laittaa hybridiä ulos 6-8%:n korolla joka on suunnilleen linjassa oman pääoman tuottovaatimuksen kanssa. Tuo Sammon 2,5% kertoo kyllä karua kieltä vaihtoehtojen puutteesta sijoitusmarkkinoilla ja ostajien epätoivosta löytää edes jotain yieldiä.
Tuo Nallen ilmoitus oli käsittääkseni merkkaus hybridiin.
Absoluuttista tarkkaa maksimia on mahdoton arvioida, mutta on selvää että ei tästä enää kauheasti alemmas päästä. Mielestäni tätä absoluuttista maksimia voidaan hahmotella kolmen ulottuvuuden kautta: 1) kilpailu, 2) asiakkaat ja 3) viranomaiset.
Valtaosa toimijoista tekee tällä hetkellä erittäin hyvää kannattavuutta. On selvää, että jossain vaiheessa kannattavuuden ollessa riittävän hyvä, nousee houkutus alkaa ottaa markkinaa myös hinnalla. Tämähän on sinänsä ihan normaalia kilpailudynamiikkaa. On vaikea nähdä, että esim. 5%:n lasku nykytasolta ei johtaisi kilpailun kiristymiseen, koska toimijoiden pääoman tuotot ja muut kannattavuusmittarit olisivat yksinkertaisesti “liian hyvällä” tasolla.
Mitä alemmas kulusuhde painuu, sen huonompi tuote on asiakkaalle. Jossain vaiheessa heikentyvä tuote alkaa vaikuttaa sen myyntiin. Karkeasti, jos saat matkavakuutuksestasi takaisin 50cnt per euron jonka siitä maksat, niin haluatko todella maksaa sitä? Toki ajoneuvovakuutukset yms. ovat lakisääteisiä, mutta ymmärrätte pointin. Jossain vaiheessa tässäkin tulee raja vastaan. Todennäköisesti tähän on kuitenkin edelleen matkaa.
Mielestäni on aika selvää, että jos nykyiset kulusuhteet parantuisivat vielä esim. 5-10%, niin viranomaiset alkaisivat kiinnostua asiasta. Jos koko toimiala puksuttelisi menemään 75-85% yhdistetyllä kulusuhteella ja hurjilla pääoman tuotoilla, niin kyllähän tästä nousee väkisinkin esiin kysymys, että kilpailu ei toimi.
All in all, alas voidaan edelleen mennä, mutta uskon kyllä että pohja alkaa olla suhteellisen lähellä.
Riskisuhteen puolella se on varmaan just näin. Eiköhän lähestytä jo kipurajoja. Yhdistetyn kulusuhteen toisella puolella, eli kuluissa voi aina löytyä vielä kirittävää.
Jep. Riskisuhteen osuus on näistä vaan se hallitsevampi ja sieltä se iso parannus viime vuosina on tullut. Kulusuhde valuu tasaisesti alaspäin hyvillä pelureilla, mutta sieltä tiristetään vuosittain prosentin kymmenyksiä, ei prosentteja.
