Minun Bullero mielini sanoo, että Sampo omistaa uskomattoman helmen IF-vakuutusyhtiön, jotka he itse ovat helmeksi kehittäneet. Kaikki nämä ihmiset ovat muuten johtoryhmässä. Näin ollen heillä on se tietotaito etsiä pohjoismaiden ulkopuolelta lupaavaa vakuutusliiketoimintaa. En tiedä mikä on se hinta mikä topdanmarkista kannattaa maxaa, mutta uskon heidän sen aika tarkalleen tietävän. Vaikka esim UK vakuutukset eivät voi olla combined ratioltaan pohjoismaiden luokkaa, niin ne antavat pääomalle huomattavasti paremman tuoton kuin Nordea. Tämän lisäksi ne mahdollisesti kasvavat, sitovat pääomaa vähemmän ja eivät sisällä pankkitoiminnan valtavia järjestelmä ja fat-tail riskejä.
Aikamoinen sotakassa Sammolla tulee olemaan, kun Nordea ja pikkusälä on myyty noin 5 B€. Ei ole vähään aikaan niin mielenkiintoista CMD, kun Sammon helmikuussa tuleva on.
Koska Tryg ei voi kokonsa puolesta saada kaupassa tanskalaista Codania, canadian intact harkitsee Codanin myyntiä tai listaamista. EDIT: Codan markkinaosuus on noin 10% verrattuna topdanmarkin 16%. IF-danmark 6%. Codanilla huoamattavan heikko combined ratio!!
Mielestäni Sampo haluaa jatkossa olla yhä selvemmin vakavarainen vakuutusyhtiö. Vakavarainen tase kyllä mahdollistaa pienet/keskikokoiset yritysjärjestelyt (usemman miljardin diilit), mutta ei mitään jättiläisdiilejä (+5mrd). Sinänsä tämä on ihan fiksua ja loogista, halutaan olla selkeä vakuutusyhtiö vs. “Wahlroosin kauppahuone AB”.
Kuten videolta näkyy, tämä tuli itselleni yllätyksenä. Uudella johdolla vaikuttaakin olevan yllättävän vapaa mandaatti muokata Sampoa haluamaan suuntaan. Saas nähdä jääkö Nalle pian pois hpj:n paikalta 
Täälläkin jaetussa Elliotin esityksessä ydinajatus oli se, että Nordeasta ja rönsyistä luopumalla Ifiä alettaisi hinnoitella preemiolla suhteessa verrokkeihin. Tässä ideana on se, että If on selvästi verrokkeja parempi yhtiö => preemio perusteltu. Logiikka on mielestämme oikea ja sinänsä tämä on ihan realistinen skenaario.
Kuitenkin on mielestäni vähän hassua, että suurin osa huomiosta kohdistuu tähän mahdolliseen spekulatiiviseen arvonnousuun, samalla kuin Sampo on uudelleenallokoimassa pääomia noin 30% markkina-arvostaan. Jos Nordeasta ja fintecheistä saatavat rahat sijoitetaan onnistuneesti vakuutussektorille ja näitä omaisuuseriä pystytään kehittämään (yhtiöllä tästä erinomaiset näytöt), on tällä merkittävä vaikutus yhtiön arvoon. Tämä arvo ei ole spekulatiivista, vaan koviin numeroihin nojaavaa. Mielestäni tämä on huomattavasti kiinnostavampi ja tärkeämpi asia sijoittajille, kuin tuo spekulatiivinen arvonnousu mitä Elliott maalailee. Myös sellainen on hyvä huomioida, että jos tämä pääoman uudelleenallokointi onnistuu, niin tuo Elliotin maalaama kertoimien nousu toteutuu huomattavasti todennäköisemmin 
OP:n Q3-tuloskauden yhteenveto finanssi puolen osalta.
@Sauli_Vilen Kysyin vastaavan kysymyksen käyttäjältä @Juha_Kinnunen Fortumin osalta ja sain erittäin miellyttävän vastauksen.
Sampon kurssi on 35-36. Suositusten konsensus on 38,7 ja sinulla 38. Minkä näet syyksi mörnimiseen?
@Mirko_Sampo_IR, jos sinä voit ottaa kantaa asiaan, se olisi tietenkin aivan älytöntä!
Kukaan ei tietenkään tiedä oikeaa vastausta, mutta näkemys kiinnostaa.
Itseänikin hieman ihmetyttää Sampon mörniminen kun vertaa muihin osakkeisiin mitkä vaan rallattelee ylöspäin, Juurihan Sampo myi ison osan Nordeastakin ja kurssipiikki saavutti 40e tason hetkellisesti ja siitä tultu takaisin 35e alkaviin lukuihin, Senhän juuri piti olla hyvä asia Sammolle että pääsee keskittymään vakuutusbisneksiin, mutta nyt sijoittajat ovatkin näköjään jälleen kerran erimieltä? 
Ei oikein ole IR:n tehtävä arvuutella syitä lyhyen aikavälin kurssikehitykselle ja arvaukseni tuskin olisivat sen parempia kuin muidenkaan 
Näkemys (niin antoisaa kun hinnan spekulointi onkin);
- Markkinat ovat sopivan epätehokkaat hinnan muodostamiseen lyhyellä aikavälillä (kuukausia ja jopa vuosia)
- Sampo nousi yli 30% alle kahdessa viikossa, en kutsuisi varmaan mörnimiseksi kun käyttäytyy kuin penny-stock ilman käytännön fundan muutoksia. Nordean myynti ei varmaan mikään ylläri ollut markkinoille niin kuin ei Hastingsin kaupan läpimenokaan.
- Teknisesti oli aika railakkaan yliostettu lyhyillä timeframeilla 1h-4h-1d.
- Tavoitehinnathan ovat vain “parhaita arvauksia”, ovat yleensä aina korkeammalla kuin kurssi ja seuraavat jälkijättöisesti sitten alaspäin kurssin liikkeitä.
- Mikset myynyt kun kurssi oli yli tavoitehinnan, eikö silloin upside ole loppu?
No minähän kyllä möinkin silloin osan 40e hintaan.
Tätä kysymystä voi lähestyä parista eri suunnasta. Lähtökohtaisesti kyseenalaistaisin hieman tuota kysymyksenasetantaa. Faktahan on, että tavoitehinnat ovat lähes aina yli sen hetkisen osakekurssin. Esimerkiksi Sammolla (kts kuva alta) tavoitehinnat ovat olleet kaksi kertaa yli kurssin (2013 ja 2015).
Mistä tämä sitten johtoo? Helppo selitys olisi sanoa, että “analyytikot ovat aina optimistisia/väärässä”, mutta mielestäni tätä voi perustella ihan rationaalisella syyllä. Nimittäin tavoitehinnathan annetaan yleensä 12kk eteenpäin ja oletuksena on, että 12kk aikana osake nousee tasolle X. Näin ollen on mielestäni ihan loogista, että kurssi on alle tavoitehintojen Tässä mielessä en myöskään puhuisi tuosta noin 10% alle tavoitehintojen olevasta tasosta mörnimisenä. Jos markkinan tuottovaatimus Sammolle on jotain ~10% luokkaa, niin tuo olisi itseasiassa ihan oikein (sitten 12kk päästä osakkeen pitäisi olla tuolla tasolla etc.)
Mielestäni mielenkiintoisempi (ja relevantimpi) kysymys on se, että miksi Sammon kaltainen laatufirma on mörninyt viimeiset 7 vuotta? Tässä on mielestäni taustalla etenkin Nordean surkeus, joka on rasittanut Sammon tuloskehitystä. Lisäksi osinkotarinan suistuminen rotkoon ja epäselvyys uuteen suuntaan liittyen on painanut arvostusta. Tämä näkyy hyvin Elliottilta varastetussa kuvassa:
Preemioarvostus on muuttunut isoksi alennukseksi. Suosittelen katsomaan tämän Elliottin presiksen, siinä avataan mielestäni hyvin syitä “mörnimiselle”: https://mms.businesswire.com/media/20201110006320/en/837926/1/Elliott+Presentation+on+Sampo+11.11.pdf?download=1
Itse näen piensijoittajan kannalta luottamuksen olevan ongelma. Jos johto ei pidä omistajille antamaansa (osinkolupausta) ja vaihtaa tavoitteita ei yhtiössä ole usa-tyylisesti ainesta aristokraatiksi. → ei lisäsijoituksia, myyntiin. Sampo oli hankittu salkkuun Suomessa luotettavana, inflaatiolta suojaa antavana tulokoneena.
Lisään vielä, jos en omistajana luota johtoon enää. Kuinka kauan uskallan vakuutuksen ottajana tahi esim. Mandatumin asiakkaana luottaa yritykseen? Jos itse vielä luottaisinkin, luottaako muut piensijoittajat? Luottamusta ei ole helppo saada, mutta sen voi äkkiä menettää.
Osinkolupaus oli Stadighin antama. Turre rupesi heti kommunikoimaan, että Sampo on vakuutusyhtiö. Tarina voi ja sen pitääkin muuttua, kun maailma muuttuu halusi tai ei. Voi vain kuvitella millaisia hankaluuksia tämä valtioiden ylivelkaantuneisuus aiheuttaa €uropankkisektorille. Charlie Munger sanoi joskus hyvin “kill your darlings”.
Kummasti USAssa osinkoja pystytään kasvattamaan jopa yli 50-vuotta. Itse en kyllä arvosta yrityksijä, joiden omistajalupaus on yhdestä henkilöstä kiinni. Kestävät arvot/lupaukset rakennetaan yrityksen dna:han. Sammossa seuraaja nousi sisältä.
Olisin arvostanut reilua anteeksipyyntöä ja näkemystä kuinka jatkossa aiotaan palata aikaisemmalle tielle. Nytsen sijaan muutettiin tavoitetta.
Hyvä pointti! Noin yleisemmin tähän voi todeta, että meillä ei vielä ole oikein sellaista vahvojen yrityskulttuurien perinnettä. Tällä tarkoitan sitä, että hyvin monella yhtiöllä USA:ssa on tosiaan oma “dna”, yhtiöt toimivat suht ennustettavasti ja kun ostat jotain yhtiötä sinulla on tietynlainen varmuus, että tämä yhtiö pyrkii jatkamaan oloaan hyvänä osingonmaksajana tms. mitä ikinä tavoittelevatkaan.
Maailman muuttuminen ei sinänsä tarkoita, että yhtiön perimmäistä ideaa pitää mullistaa, vaan sopeudutaan muutokseen liiketoiminnassa yrityskulttuuri muistaen. Esim. vuosikymmeniä osinkojaan kasvattaneet yhtiöt ovat luovineet melkoisten myllerrysten ja kehityskulkujen läpi onnistuen silti pitämään omistajan näkökulman kirkkaana läpi aikojen. Sammolla on pitkät perinteet ja yksittäisten vuosien ei pidä antaa liikaa vaikuttaa isoon kuvaan.
Toivottavasti Viking Line:llä ei ole Ifin vakuutusta 
. Jo toinen karille ajo tänä vuonna . Onkohan noissa isojakin korvauksia vakuutusyhtiöiltä.
Viking Grace ajoi karille Ahvenanmaalla – ”Ei ihmishenkiä välittömässä vaarassa” | Kauppalehti
Päinvastoin! Suuret riskit jälleenvakuutetaan ja kaksi perättäistä vahinkoa antaa hyvän perusteen “tarkistaa” vakuutusmaksua huomattavasti tuleville vuosille 
Niin eikö ole ihan perusteltua, että Viikkarin vakuutusyhtiö korjaa vakuutusmaksut riskiä vastaavaksi. Kyllä komentosillalla on nyt oikeasti jotain pielessä.
Vaikka näiden kahden karilleajon juurisyyt ovat varmaan hyvin erilaiset, niin siitä huolimatta on nyt syy pysähtyä Viikkarilla peilin äärelle.
Silja ajaa samat reitit tunnin perässä ja pysyvät väylällä!
Mutta eikö isot alukset vakuuta muut kuin kotimaiset vakuutusyhtiöt, Munich Re tms myös jälkeenvakuutusta tekevät yhtiöt.
Eihän If uskalla edes urheiluautoja vakuuttaa…
Vuosien saatossa sekä Siljan, että Viikkarin laivat ovat kyllä molemmat käyneet kivillä Tukholman reitillä useammankin kerran. Läheltä piti tilanteita varmaan useampia esim. Silja Europa pyöri joitan vuosia sitten ohjauskyvyttömässä tilassa jossain kapeikossa ja haettiin lopulta hinaajilla pois.
Molemmat ovat myös törmäilleet ainakin Maarianhaminan laituireihin.
Reitti on paikoitellen ilmeisen hankala tuon kokoisille laivoille ja pelivaraa voi olla todella vähän joissain kapeikoissa. Siinähän sitä tulee vähän jännitystä saaristoristeilyyn.