Hyvä on Nordax myös. EI vaan näy juurikaan Sammon kurssissa.
Vaatii Ifin hyvän tuloksen, että tämän laivan kurssi värähtää.
Ihmen vaisua tpsiaan ollut, kun vertaa muutoin pörssin rallatteluun… tylsää kuten luvattu.
1 tykkäys
Olikos Sammon omistusosuus Nordaxista jossakin 6% paikkeilla tällä hetkellä? Entä paljonko Sampo omistaa Bank Norwegiania?
Tuolla aikaisemmassa artikkelissa avattu mutta lisään vielä tähän:
"Sampo omistaa 6,3 prosenttia Norwegian Finansista ja noin 36 prosenttia ostotarjouksen tehneestä Nordaxista.
Sampo ja ruotsalainen Nordic Capital tukevat ostotarjousta. Nordic Capital omistaa vajaat 64 prosenttia Nordaxista ja 16,4 prosenttia Norwegian Finansista.
Kumppanit sijoittivat yhtiön alunperin vuonna 2019, jolloin ne ostivat lentoyhtiö Norwegian Air Shuttlen osuuden yhtiöstä.
Norwegian Finans ja sen tytäryhtiö Bank Norwegian ovat yhdistymässä heinäkuun 20. päivä. Yhdistymisen jälkeen Norwegian Finansin osakkeenomistajat ovat myös Bank Norwegianin osakkeenomistajia.
Mikäli yhtiöiden sulautuminen toteutuu suunnitellusti, koskee Nordaxin ostotarjous myös Bank Norwegianin osakkeita."
5 tykkäystä
Onko palstalaisilla tarjota jotakin johtolankaa informaatioon / katsauksiin joista saisi perspektiiviä vakuutustoiminnan nykyriskeistä? Sampohan profiloituu parhaillaan ilmeisesti puhtaasti vakuutusyhtiöksi. Ihan viime aikojen uutiset mm. Keski-Euroopasta vievät ajatukset lähivuosien ja -vuosikymmenien riskitaakkaan jota ilmastonmuutos on tuomassa. Niinpä monenlaista alkaa sattua & tapahtua ja vieläpä aika isosti. Eli loppukaneettina nostaisin aatoksen että onkohan vakuutusbisniksen mahdollisesti orastava riskisyys vaarassa jäädä huomiotta kun sijoittajien pelisilmä tuppaa unohtumaan syvälle taskun pohjalle?
13 tykkäystä
Tästä olisi tosiaankin mielenkiintoista lukea tarkemmin! Omia ajatuksia alla:
-
Itse ajattelen kuitenkin, että Sampo on asemoitunut tähän muutokseen erittäin hyvin vs. monet kilpailijat.
-
Sampo on panostanut datavetoiseen tekemiseen vahvasti ja useammassa maassa (ja eri sääoloissa) toimiessa näiden ääri-ilmiöiden hinnoittelua on varmasti helpompi hallita.
-
Myös ns. “ennalta ehkäisevien” toimien (tietyt korjaus- tai parannustoimet esim. kotien ja muiden rakennusten osalta) vaikutus tulee varmaankin kasvamaan, mutta näkisin että myös tähän Sammolla on hyvät lähtöasetelmat (ja tässä näkisin myös hyvän mahdollisuuden myydä erilaisia lisäpalveluja). Olen muistaakseni kuullut radiomainoksia joissa IF tarjosi jonkinlaisia kodin ilmaisia riskikartoituksia jne. eli tähän on varmaankin jossain määrin jo lähdetty.
-
Toki kiristyvä hintakilpailu ja potentiaaliset isot realisoituvat vakuutustapahtumat yhdessä voisivat rapauttaa hyvän kehityksen (koska lisääntyvää korvaustaakkaa ei pystyttäisi yhtä tehokkaasti hoitamaan nousevalla hinnoittelulla). En ihan tarkalleen tiedä miten uudelleenvakuutusmarkkina toimii ja voisiko esim. sitä kautta lieventää näitä riskejä.
-
Suomesta (ja varmaankin myös esim. Tanska / Ruotsi akselilla) yksittäisiä vakuutuslajeja joista voisi syntyä toistuvasti isoja korvaussummia tulee mieleen ainakin lähellä merenpintaa sijaitsevien rannikkoalueiden kotivakuutukset (esim. toistuvat tulvat) ja metsävakuutukset (kasvava suurten metsäpalojen ja tuholaisvahinkojen riski), mutta itsellä ei kyllä osaaminen riitä ottamaan kantaa kuinka suuri rahallinen riski näistä muodostuu (ja kuinka paljon hintaa on varaa kiristää vahinkosummien noustessa).
Nyt ei ole itsellä aikaa pureutua tähän tarkemmin mutta ainakin 2020 vuosikertomuksen sivulta 130 eteenpäin löytyy asiaa ilmastonmuutokseen liittyvien riskien käsittelystä.
18 tykkäystä
Enpä näkisi tässä riskiä vaan pikemminkin mahdollisuuden. Pitkässä juoksussa vahingot laskutetaan asiakkailta. Enemmän vahinkoja → isommat vakuutusmaksut → kasvua.
Edellisessä viestissä spekuloidut toistuvat tulvat lakkaavat toistuessaan olemasta yllättäviä tapahtumia. Korvattavuus ei siis jatku, jos ilmiö arkipäiväistyy.
7 tykkäystä
Samaa mieltä. Sellaisille asioille ei yleensä vakuutuksia oteta, joissa ei koeta olevan riskiä ja mitä suuremmaksi riski koetaan sitä enemmän vakuutuksesta ollaan valmiita maksamaan.
En ole pikkupränttejä lueskellut, mutta olettaisin esim kotivakuutuksissa olevan erilaisia rajauksia luonnonilmiöidenkin varalta. Jos ei ole niin uusiin vakuutuksiin sellaisia on mahdollista kirjata.
3 tykkäystä
Sammon 20202 vuosikertomuksesta: “Hyvin hajautetusta vakuutuskannasta huolimatta
altistuminen luonnonkatastrofeille, kuten myrskyille ja tulville, voi synnyttää riskikeskittymiä, joista voi seurata suuruusluokaltaan merkittäviä vahinkoja. Maantieteellisistä alueista tällaisille tapahtumille altteimpia ovat Tanska, Norja ja Ruotsi. Luonnonkatastrofien lisäksi yksittäiset suurvahingot voivat vaikuttaa merkittävästi vakuutustoiminnan tulokseen. Luonnonkatastrofien ja yksittäisten suurten vahinkojen negatiivisia taloudellisia vaikutuksia pienennetään tehokkaasti hyvin hajautetulla
vakuutusportfoliolla ja konsernin laajuisella jälleen-vakuutusohjelmalla.”
Tilapäiväisiä kuoppia voi tulla esim. pari pohjoismaista ydinvoimalaa tekee Tsernobylit ja koronarokotteesta tulee huomattavan paljon potilasvahinkoja yms.
3 tykkäystä
Ei taida pohjoismaissa olla RBMK-reaktoreita tekemässä Tsernobylia 
Mielestäni ääri-ilmiöillä pelottelu vain vahvistaa Sammon kasvua. Helpompi rahastaa (ja markkinoida)
asiakkaita 
3 tykkäystä
Kannattaa muuten myös muistaa, ettei yksittäinenkään suurvahinko ole välttämättä huono asia IF:n kannalta. Toki parastahan olisi, jos riski ei koskaan toteudu, mutta voi se silti olla hyvää liiketoimintaa, jos riski toteutuu lasketulla todennäköisyydellä (ts. vakuutusmaksut kattavat vahingot). Yksittäinen vuosi ottaa toki osumaa, mutta pitkässä pelissä homma puksuttaa eteenpäin kuten pitääkin. Eikai Sampo tai vakuutusyhtiöt yleensäkään ole mitään lyhyen tähtäimen sijoituskohteita.
3 tykkäystä
Mitkä vakuutusehdot sinun kuvassa on? Löysin tuon täältä http://www.atompool.com/fi.
Eihän pohjoismaisten ydinvoimaloiden tekniikka ole Tsernobilin veroista, mutta en tiedä Fennovoimasta; vaikutus ulottuu Merenkurkkuun asti molemmin puolin lahtea.
Itse en usko mitään tällaista koskaan tapahtuvan.
Jos suomessa sattuisi Tsernobylin tapainen onnettomuus vaikutukset olisi sen verran suuria, että aika monelle suomalaisiin yhtiöihin sijoittaneilla se suurin tappio tulisi muiden kuin sammon osakkeen yhteenlasketusta laskusta.
Mittavan ydinvoimalaonnettomuuden riski suomessa seuraavina vuosikymmeninä saattaa olla samaa luokkaa kuin riski pienien vihreiden miehien ilmaantumisesta Lappeenrantaan yms. Molempiin on riski olemassa, mutta se on niin pieni että sitä on vaikea hinnoitella.
6 tykkäystä
Tässä on hyvä muistaa se, että vakuutusyhtiöt käyttää jälleenvakuuttamista suojautuakseen isoimmilta riskeiltä. Ei ole käsitystä, että kuinka paljon vaikka IF hyödyntää tuota, mutta luulen, että on hyvin hanskassa tämäkin puoli.
6 tykkäystä
Nämä on ifin yksityispuolen vakuutusehdot. Muilla yhtiöillä vastaavat. Jos Raumalla vaikka mökkirannat saastuu, kun olkiluoto posahtaa, niin mökkiläiset ei saa mitään. Ydinvoimayhtiölle sitten varmaan korvataan tuon poolin kautta. Voisi kuvitella, että siinä yksittäisen yhtiön korvausvastuu tuskin nousee merkittäväksi. Tämä kaiketi ideana näissä pooleissa.
Fennovoiman tekniikka on samaa kuin Loviisassa olevissa reaktoreisa, eli painevesireaktoreita (VVER). Painevesireaktoreissa hallitsematon fissiotehon kasvu on hyvin hankalaa. Veden lämpötilan noustessa uraanin isooppi U-238 kaappaa neutroneja suuremmalla todennäköisyydellä, tällöin reaktiivisuus pienenee. Toisin sanoen neutronit eivät ehdi hidastua energia tasolle, jossa ne pääsevät iskeytymään uraanin isotooppi U-235. U-238 neutroni kaappaus siis ei ylläpidä ketjureaktiota, neutronin iskeytyimnen U-235 aiheuttaa fissioreaktion ja mahdollistaa ketjureaktion.
11 tykkäystä
Ilmastonmuutoksen osalta Finanssialan tuore raportti “Vahinkovakuuttaminen muuttuvassa ilmastossa” sisältää kiinnostavaa tietoa. Raportissa oli sekä huolestuttavia tietoja mutta myös sopeutumiskeinoja.
- ilmastonmuutos uhkaa tehdä tietyistä alueista ja toiminnoista vakuutuskelvottomia.
- vakuutusturvan kattavuus ei ole kasvavien riskien ympäristössä riittävä. => Vain 35 prosenttia äärimmäisten sää- ja ilmastotapahtumien aiheuttamista menetyksistä on vakuutettu Euroopassa.
Raportissa mainittuja vakuutusyhtiöiden sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen:
-
Riskien hajauttaminen maantieteellisesti ja toiminnallisesti
-
jälleenvakuuttajilla on merkittävä rooli ilmastoriskin maantieteellisessä hajauttamisessa
-
ensi- ja jälleenvakuuttajat siirtävät riskejä myös pääomamarkkinoille => esim. katastrofibondit
-
vakuutusalan haasteena ei ole soveltuvien riskianalyysimallien puute, vaan laadukkaan ja rakenteisen datan puute => Jos riskiä ei pystytä mallintamaan ja hinnoittelemaan oikein, vakuutuksenantajat saattavat lisätä riskimarginaalia vakuutusmaksuun tai pienentää kattavuutta.
-
Investoinnit tutkimukseen, joka edistää innovaatioita data-analytiikassa ja tulevaisuuteen suuntautuvissa malleissa, jotka tunnistavat ääri-ilmiöiden esiintymistiheyksiä ja vakavuuden trendejä.
-
jatkuvasti kehittyvät laskentamallit ovat avainasemassa vahinkovakuutuksissa
-
luotava ilmastoskenaarioihin perustuva standardoitu riskikehys fyysisten ja vastuuriskien arviointiin
-
kannustaminen yhä tehokkaampaan suojautumiseen
-
hyväksyä korkeammat yleiset riskitasot ja epävakaisuus ja pyrkiä aktiivisesti lisäämään luonnollisten vaarojen vakuuttamista ja korvaamista markkinoilla.
15 tykkäystä
Osaako joku sanoa, miten paljon vakuutusyhtiöt jakavat keskenään vahinkovastuita? Eli ottaako esim. If hittiä Saksan tulvavahingoista, vaikkei olisi suoraan varsinaisena vakuuttajana? (Omasta salkusta löytyy myös brittiläistä vakuutusyhtiötä, eli kiinnostaa toki muutenkin kuin Ifin ja Sammon osalta) Ymmärtääkseni kuitenkin mittavimpia vakuutuskohteita edelleenvakuutetaan vakuutusyhtiöiden välillä, mutta mulla ei ole mitään kuvaa, miten laajaa ja kattavaa tämä vastuiden jakaminen on.
Hyvä kysymys.
Jotain osviittaa laajuudesta Suomessa antaa Tilastokeskus.
Vakuutusmaksutulosta vajaa 10% jälleenvakuutettu ja korvauksista jälleenvakuuttajilta tulee vajaa 5%.
Vaikea siis kuvitella että tuollainen “paikallinen” yksittäinen luonnonilmiö voisi kovasti näkyä yhdenkään yhtiön loppurivillä.
Muutenkaan tuollainen tulva, joka tekee tuhoa lähinnä asumuksiin ei taida mennä jälleenvakuuttamiseen ollenkaan kun kyseessä on yksityisasuntoja. Kunnat ja valtiot taas usein hoitavat omansa. Jos olisi mennyt samassa esim. Allianz Arena (hehheh…) niin tämä olisi varmaankin jälleenvakuutettu.
5 tykkäystä
Menee jo vähän kauemmaksi ketjun aiheesta, mutta Ydinvastuulain mukaan laitoksen haltija on velvollinen korvaamaan vahingon ja velvollinen myös ottamaan viranomaisen hyväksymän vakuutuksen toiminnalleen. Eli kyllä mökkiläiset jotain saa ja vakuutusyhtiölle tulee maksettavaa.
2 tykkäystä