OP piti myös Ennallaan, 45€ ja LISÄÄ.
21 tykkäystä
Ei mikään maailman helpoin kysymys vastata, etenkin kun skenaario on hyvin teoreettinen. Mutta kokeillaan.
Oletetaan, että sisään tuleva määrä on 100 rahaa, korvauskulut 60 rahaa ja liiketoiminnan muuhun pyörittämiseen menee 20 rahaa. Eli yhdistetty kulusuhde on 80% ja underwriting-tulos 20 rahaa.
Jos vakuutusten hinnat laskisivat per heti kaikilla olemassa olevilla asiakkailla 5%, niin silloin, ceteris paribus, underwriting-tulos laskisi sen 25%. Korvauksia maksettaisiin edelleen se 60 rahaa, eikä muitakaan kuluja yhdessä yössä hirveästi sopeuteta, eli niihin menisi se 20 rahaa. Underwriting-tulos olisi siten 15 rahaa.
Mutta kuten sanoin, skenaario on hyvin teoreettinen, koska olemassa olevien sopimusten hinnat eivät laske yhdessä yössä. Sopimusten hintoja tarkistetaan tavallisesti kerran vuodessa korvauskuluinflaation mukaisesti, ja oikeastaan ainoat tilanteet, jossa hintoja laskettaisiin laaja-alaisesti ovat, että regulaattori jostain syystä määräisi niin tehtäväksi tai laaja-alainen korvauskuludeflaatio. Jälkimmäisessäkin tulosvaikutus olisi melko neutraali, koska samalla korvauskulut laskisivat.
Vaikka markkinaympäristö Pohjoismaissa on edelleen suotuisa ja isot toimijat ovat varsin kurinalaisia, niin kyllä sitä hintakilpailua on (joskaan tällä hetkellä ei kovin aggressiivista) ja aina välillä tulee uusia toimijoita kokeilemaan. Uudet toimijat ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta hyvin pieniä, joten niiden on aloitettava ns. pohjalta Se ei ole ihan helpoin rasti, sillä pohjoismaiset vakuutusyhtiöt ovat hyvin tehokkaita (pienen toimijan vaikea yltää samaan kulutehokkuuteen), asiakkaat ovat varsin brändiuskollisia (uusien asiakkaiden haaliminen maksaa) ja monilla kaikki vakuutukset ovat saman katon alla (pitäisi pystyä tarjoamaan koko tuotepaletti).
Uusien toimijoiden pitäisi myös pystyä yhtä hyvään korvauspalveluun (esim. sopimukset autokorjaamojen kanssa). Jos korvauspalvelu ei ole kunnossa, niin asiakkaat ovat vahingon sattuessa nopeasti entisiä asiakkaita. Lisäksi jos uusia asiakkaita haalii aggressiivisesti kannattavuuden kustannuksella, niin yleensä se johtaa siihen, että jossain vaiheessa näiden hintoja on nostettava reilusti, mikä voi taas johtaa asiakkaiden menettämiseen.
Sekavasti kirjoitettu, mutta toivottavasti vähän avasi asiaa.
92 tykkäystä
Lisää tavoitehintanostoja: SAMPO: DANSKE BANK HÖJER RIKTKURSEN TILL 48 EUR(47). Rekommendationen köp upprepas.
SEB HÖJER RIKTKURSEN TILL 47:90 EUR (45:30)
08:29 STOCKHOLM (Nyhetsbyrån Direkt) SEB Equities höjer riktkursen för Sampo till 47:90 euro från 45:30 euro. Rekommendationen köp upprepas.
17 tykkäystä
Voit itse investoida sen haluamaasi paikkaan?
Jos Sammon jauhama tulos kelpaa, osta sillä lisää Sampoa.
38 tykkäystä
Autovakuutuksista puhuttu esimerkkinä ja käsittääkseni If ei ole vuosiin (5vuoteen?) käyttänyt kaskoa sisäänheittotuotteena tyyliin “Ensimmäinen vuosi puoleen hintaan” vaan on laskenut tämän kaikkien asiakkaitten hintoihin ja saanut ns vakinaisen hintatason hyvinkin kilpailukykyiseksi. Tämä on mielestäni pitkässä juoksussa erittäin hyvä ratkaisu ja nämä vuoden tarjouksen perässä juoksijat saavat olla muualla. Onko käsitykseni oikea?
12 tykkäystä
Juuri näin. If pyrkii tarjoamaan kaikille ns. oikean hinnan riskien arvioinnin ja hinnoittelun perusteella.
16 tykkäystä
Vero-
tunnetusti haluaa aina osansa ja sille nyt ei tässä tilanteessa mahda mitään.
Ja itse en vielä pistäisi pelimerkkejä noin ison osingonjaon sektorille. Saattaa niitä täydentäviä yritysostoja tulla väliin ja osa mennä sinne, katsellaan.
2 tykkäystä
OP:n aamukatsauksesta
“Yhtiön kehitys on kauttaaltaan erinomaista ja Hastings alkaa vähitellen lunastaa paikkansa
osana vakaata vakuutuskonsernia. Sijoittajat voivat nyt keskittyä odottamaan tylsän
vakaan tarinan seuraavaa ajuria eli Nordean osakemyyntien jatkumista tai Topdanmarkin valtausta.”
Hastingsin synergioista mainittiin, että luvut eivät ole kovin suuria Sammon mittakaavassa, mutta toteutuessaan osoittavat kaupan selkeästi omistaja-arvoa luovaksi
7 tykkäystä
Tavoitehinnat huutaa ostoa, mutta miten näette Sammon arvostuksen pidemmällä aikavälillä esimerkiksi tulostason normalisoiduttua S&M arvioimalle 2,00€/osake tasolle? Jos tuo tapahtuu vaikka 2024 ja siihen mennessä olisi jaettu se n. 15€/osake. En itse osaa arvioida osien summan kehitystä, joka lienee Sammon kohdalla parempi mittari, mutta yksinkertaisena harjoituksena P/E:n ollessa 2024 korkeahko(?) 20:
2,00 x 20 + 15,00 = 55,00
=> Tuotto tästä hetkestä (42,75e) n. 7,7%/v
P/E 15:llä tuotto olisi n. 1,5%/v
12 tykkäystä
Nollakorkomaailmassa lähes satavarma +1.5%/v on ihan jees bondinkorvike.
Jos vaihtoehtona on makuuttaa rahaa nollakorkotililllä (tai vielä pahempaa, miinuskorolla), yhtäkkiä Sampo on mitä loistavin diili. Näen tämän pääajurina kurssia tukemassa alhaalta päin.
18 tykkäystä
Katsoin juuri tulosliven ja tuli mieleen että onkohan Sampo miettinyt muuttaa Topdanmarkin voitonjaon osingoista omien osakkeiden ostoksi wanhaan tuttuun tapaan. Onko kukaan poiminut tästä mistään ajatusta?
2 tykkäystä
Huomioitki Sammon tuotto-odotuksen muuttuvan, jos korot nousevat? Tämä voi johtaa kurssilaskuun.
2 tykkäystä
Onko noin? Itse ymmärsin että iso osa Sammon vakuutusmaksurahoista sijoitetaan korkopapereihin joiden voisi luulla tuottavan paremmin jos korot nousevat? Vai siis tarkoitatko että +1,5%/vuosi “varmaa” Sammosta ei enää ole kiva bondinkorvike jos korot nousevat? Periaatteessa totta ja voi painaa kurssia jos korot nousevat selvästi tuosta nollasta.
Toisaalta tällä hetkellä katson keskuspankkien olevan “ansassa” joka pakottaa matalat (ei välttämättä ihan nollat) korot pitkälle tulevaisuuteen. Koska jos niitä korkoja nostetaan ihan oikeasti niin esim. Jenkkien valtionvelan kanssa tulee “köh köh, mites me nyt nää korot maksetaan?” kun sitä velkaa on melkoisesti.
1 tykkäys
Yrityksen tuottovaatimus on riskitön korko + riskipreemio. Jos riskitön korko nousee, Sammon tuottovaatimus nousee mukana.
Jos riskitön korko on 0% ja yrityksen riskipreemio 5% niin riskittömän koron noustessa 0% → 5% , yrityksen tuottovaatimus muuttuu 5% → 10% ja kurssi puolittuisi samoilla tuotoilla.
Sammolla toki lyhytaikaiset sijoitukset tuottaisivat myös isompaa nimelliskorkoa, mutta tämä ei tapahdu yön yli ja jos korot nousevat inflaatiopaineista eikä siitä että joku keskuspankki ottaisi vihdoin järjen käteen niin vakuutusfloatin arvo laskisi ja kaikki kulut nousisivat.
TL;DR: it’s complicated.
EDIT: Korjattu tuotto-odotus → tuottovaatimus (vaikka tehokkaat markkinat kääntävätkin vaatimuksen samalla odotukseksi 
)
5 tykkäystä
Sen lisäksi että sammolta vaadittu tuotto-odotus ja sammon sijoitustuotot saattaa nousta, saattaa tuo sijoitustuottojen nousu myös aloittaa hintakilpailun, jolloin sammon tuloksen mix vähintään huononee - ellei laske koko tulosta.
Jos korot nousee inlaation perässä, tarkoittaa korkeampi inlaatio korkeampia korvauskuluja, kun mm. autojen etu- ja takapuskurien materiaalit ovat kalliimpia.
Vaikkakin Ifin TJ näkee korkojen nousun lähinnä positiivisena:
PS. Lisäksi pitää muistaa että korkojen noustessa, saattaa sampo joutua alaskirjaamaan näiden arvopapereiden nimellistä arvonlaskua (ja ylöskirjata seuraavassa kvartterissa?), tälläkin olla (kirjanpidollinen) negatiivinen vaikutus tulokseen. Ylöskirjauksia sampo ei tainnut juurikaan tehdä, joten esim. koronadipissä tästä ei saatu ylimääräistä “tuottoa”. Toki näidenkin vaikutus minimaalinen, kun duraatiot taitaa olla joko oikeasti tai sitten johdannaisten avulla lyhyitä (muistaakseni).
3 tykkäystä
Sinulla meni tuotto-odotus ja tuottovaatimus keskenään sekaisin.
2 tykkäystä
Käsittääkseni tosiaan korkojen noustessa nykyisten velkakirjaomistusten arvo laskee. Kuitenkin tuossa haastattelussa IF:in toimari viesti että heillä on lyhyet duraatiot useimmissa velkakirjoissa ja korkojen noustessa hetki pitäisi odotella duraation täyttymistä kunnes pääsee laittamaan floatin töihin uusiin velkakirjoihin paremmalla tuotto-odotuksella.
Korkeammalla korkotasolla voisi piirtää sellainen herkullisen skenaarion, jossa vakuutustoiminnot on hiottu viimeiseen päälle kuntoon nyt menneiden vuosien aikana ja samalla kun korkotuotot alkavat tuottaa paremmin, voisi Sampo periaatteessa nostaa tulostasoaan roimastikin. Jossain määrin tuo hintakilpailu voisi näkyä, mutta mielestäni tuosta haastattelusta sai sellaisen kuvan, ettei se oleellisesti muuttuisi ja hintakilpailu on nyt jo kovaa. Tämä oli erittäin hyvä haastattelu ja avasi hyvin ainakin itselleni paremmin IFiä, näkymiä ja tulevaisuuden tuloskuntoa eri skenaarioissa.
28 tykkäystä
Toki tämä on yksi skenaario ja itse en ole millään tavalla pätevä arvioimaan todennäköisyyksiä skenaarioiden välillä. Mutta olisi outoa jos firman TJ viestittäisi kilpailutilanteesta yhtään mitään muuta, kun laki määrää ihmisiä ja yrityksiä ostamaan heidän tuotteitaan kumminkin. Joten kommentti kuinka kilpailu on olematonta saisi viranomaiset varmaan pikaisesti liikkeelle.
Mutta kuten sanottua, toki on mahdollista että korkojen nousulla olisi vain hyviä puolia, mutta en tiedä onko se sijoittajalle hyvä baseskenaario tuohon.
Ja jos sampo tuottaa jo 100 rahan maksutulosta 20 rahaa omistajille vakuutusteknisesti, olisi vaikka 3-5% (eli 3-5 rahaa) sijoitustuotoista “vain” 10-25% korotus tuohon. Ja vielä sitä saulin “huono laatuista rahaa”.
PS. Tietääkö joku mistä löytää muiden yhtiöiden kulusuhteita? Fivalta löysin vain liikennevakuutuksien kulusuhteet listattuna.
2 tykkäystä
Tuossa on kaikkien yhtiöiden luvut 2020.
Ifin kulut selkeästi muita matalemmat, polkisivatko palkkoja ?
Vai onko tehokkuus vain selkeästi parempi kuin muilla, ja tietysti yleinen kulukuri kovaa. LähiTapiola on ainakin sponssina joka kissan ristiäisissä.
Ifin ei näy juuri missään, nyt on tienvarsimainoksia ilmennyt missä kuluttajille kaupataan kotivakuutusta…
8 tykkäystä
Kiitoksia linkistä, ainakin IF/sampo jaksaa muistuttaa kuinka kulut skaalautuvat vakuutusbisneksessä kivasti, joten konsernin koko saattaa tuoda etuja.
3 tykkäystä