Päivitetään tilanne Sammon osto-ohjelmasta reilu viikon jälkeen! Sampo on ostanut omia keskimäärin 110k/pv vauhdilla ja mielestäni tämä alkaa antamaan varsin hyvän indikaation yhtiön normaalista ostotasosta. Nopealla matikalla tämä tarkoittaa noin 100MEUR ostoja kuukaudessa, eli noin 300 MEUR per kvartaali. Tämä taso on erittäin hyvin linjassa meidän aiemman ennusteemme kanssa ja nykytahdilla nykyinen 750m osto-ohjelma saadaan käytettyä loppuun kevään yhtiökokoukseen mennessä. Kuten aiemmin olemme sanoneet, niin odotamme yhtiön aloittavan heti perään uuden osto-ohjelman ja omia tullaan ostamaan todennäköisesti läpi vuodet 2022-2023 (pääomaa niin paljon palautettavana, että tämä ostaminen vaan kestää).
Sitten tekninen vastaus tuohon osinkoon ja Sammon omistamiin osakkeisiin liittyen. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa, eli tarkalla mitätöimispäivällä ei ole sijoittajien kannalta mitään merkitystä.
Miten menetellään Q4 raportissa tunnuslukujen suhteen, karkeasti 7 miljoonalla omalla osakkeella 1% luokkaa osakkeista jakajassa. Isommin näkyy sitten omassa pääomassa ja ROE:ssa. Huomioidaanko mitätöimättömät osakkeet omassapääomassa?
toivottavasti Sammon ennakkokommenteissa Sauli ottaa kantaa inflaation aiheuttamiin korvauskulujen kasvuun ja sitä kautta kannattavuuteen. ne ei vielä vaikuttaneet Trygin 3Q, but its coming baby, kuten 916 oli kaivannut arkistoista esille.
Nämä yhtiön omistamat osakkeet oikaistaan pois EPS laskennassa. Käsittääkseni ne näkyvät omassa pääomassa mitätöintiin asti eli ROE-% laskennasta en ole 100% varma. Mittakaavahan on joka tapauksessa tosi pieni, eli sijoittajille tällä ei ole merkitystä.
Juuh, ei tässä Q3:lla ole vielä mitään dramaattista tulossa, kuten ei ollut Tryginkään raportissa. Isommat vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin ja keskeinen kysymys on, että miten hyvin inflaatiota saadaan siirrettyä hintoihin. Tämä aihe parempi käsitellä Q3-raportissa, koska silloin enemmän tietoa aiheesta (varmasti yleinen kysymys konffapuhelussa). Varmasti kysytään tätä myös tj-haastiksessa (ping @Verneri_Pulkkinen)
Asia mikäli minulle on jäänyt hieman epäselväksi, että miten korkojen mahdollinen nousu (varmasti ensin USA:ssa ja myöhemmin Euroopassa) vaikuttaa vakuutusyhtiöihin?
Korkojen nousu vaikuttaa varmasti sijoitustuottoihin ja yhtiön lainoista maksettaviin korkoihin, mutta onko esimerkiksi Sammolle tästä muita merkittäviä vaikutuksia? Tänään kuulimme, että USA:ssa inflaatioluvut ovat korkealla tasolla ja tämä mahdollisesti johtaa kiristyvään rahapolitiikkaan. Tietysti halvan rahan aikana on sijoitettu paljon velkarahalla ja korkojen nousu saattaa johtaa velkarahalla sijoittamisen asteittaiseen vähenemiseen. Luonnollisesti myös mikäli markkinoilta saa ”riskitöntä” korkoa niin rahaa valuu myös näihin kohteisiin. Onko korkojen nousulla muita nimenomaan vakuutusyhtiöihin vaikuttavia tekijöitä ja miten näet tämänhetkiset FEDin ja EKPn suunnitelmat toteutuessaan vaikuttavan Sammon kurssiin? EKP ei taida kylläkään omissa koronnosto kaavailuissaan olla vielä kovin pitkällä. Kiitos jo etukäteen!
Korkojen nousu on aina tosi hankala aihe käsitellä, sillä korkojen muutokset vaikuttavat välillisesti ihan kaikkeen ja kaikkiin. Faktahan on, että pääomamarkkina ohjaa aika vahvasti koko taloutta ja korkotaso on yksi pääomamarkkinan tärkeimmistä ohjureista.
Mutta jos yritetään keskittyä vain suoriin vaikutuksiin ja jätetään välilliset vaikutukset pois, niin korkojen merkitys Sammolle on kyllä laskenut Nordea-exitin myötä. Keskeinen suora vaikutus Ifillä ovat sijoitustuotot, joiden taso nousisi korkojen nousun myötä. Ifin sijoituksista valtaosa on koroissa. Toisaalta, jos korot nousisivat niin suurella todennäköisyydellä tämä heijastuisi laskevasti vakuutusteknisiin tuloksiin kiristyvän kilpailun kautta. Tämä heikentäisi tuloksen mixiä ja laskisi hyväksyttävää arvostusta. Vaikea kuvitella, että koko toimiala vain ottaisi sisään korkeammat sijoitustuotot ja kukaan ei juoksuttaisi näitä läpi asiakkaille laskevina hintoina etc. Toinen isohko teema Sammolla (etenkin Mandatumilla) on vastuuvelan diskonttaus. Hyvin yksinkertaistetusti, mitä korkeammalla korolla diskonttaat, sen pienempi on vastuuvelka ja sen vähemmän pääomaa siihen tarvitset. Eli mutkat suoriksi, korkojen nousu vapauttaisi Sammolta jonkin verran pääomia. Tuo Sammon oman velkarahan hinta on tässä kokonaisuudessa aika mitätön juttu, koska yhtiö on nettovelaton Nordea-exitin jälkeen ja vanhat velat maksellaan pois niiden erääntyessä. Eli summa summarum, vaikka korkojen nousu onkin Sammolle uhka tuloksen mixin heikentymisen kannalta, ei tätä johtopäätöstä voida suoraan tehdä sillä yleensä korkeammat korot tarkoittaisivat taas kovempaa talouskasvua (epäsuoravaikutus) mikä näkyisi ylärivin kasvuna.
Since everything appears to be so rosy and fine with Sampo at the moment, I thought I would play the devils advocate here and look critically at Sampo’s crown jewel IF from a Nordic perspective (and how this may potentially drive Sampo’s future valuation: that is should IF trade at a premium towards its Nordic peers)
The premise here in this group is that IF is the best insurence company in terms efficency and as a digital innovator in the Nordics. But is that really the case?
If one looks at the expense ratio of an insurance company, measuring the efficancy of the company, IF has in the latest 6 month period 15,4%, whereas Tryg had 14.1% (reported in the latest report, published this week). This is a big diffrence when we are measuring the two biggest players in the Nordics.
Innovation. If one looks at the latest Tryg report, the reader gets the impression that Tryg in fact is the leader in IT innovation in the Nordics. Both IF and Tryg drives innovation both in sales and in terms claims handling, but I view that Tryg is a better innovator in terms of offering new products (see latest report).
Scale. With the recent acquisition of the RSA brands in the Nordics, Tryg will increase its market share in the Nordics and this will eventuallt increase the efficiency of the company. This will in the future put pressure on IF to improve its efficiency and their need to buy Topdanmark, which has an expense ratio of 16.3 (source: lastest 6 month reporting.
Claims ratio. IF produces excellent numbers. But so do Tryg. Looking back there is no big differencies between the two companies.
Return on Equity. Tryg has numbers around in the latest reported figure at 30% after tax (source Q1-Q3 report 2020). That is really impressive. It is difficult to find return comprabale equity numbers for IF (but I am guessing IFs number is lower). Generally Tryg has better reporting on numbers in their reports.
Based on this rather basic and rudimentary comparison I would not apply a premium on IFs valuation in comparison to e.g. Tryg.
This is of course my subjective view and my point with this overall comparision is to look critically at Sampo and not to be another Sampo fanboy/girl here on this forum
”Olen kutsunut tätä hallituksemme kokouksessa viiden miljardin euron ongelmaksi. Onneksi se on positiivinen viiden miljardin euron ongelma. Ylimääräistä pääomaa jaetaan omien osakkeiden takaisinostoilla osakkeenomistajilta ja katsotaan sitten löytyykö vielä jotain ostettavaa”, sanoo Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos .
Britanniaan ei enempää tähyillä
Yritysostoissa Sampo katsonee Tanskaan, 47-prosenttisesti omistamansa Topdanmark -vakuutusyhtiön suuntaan.
Wahlroosin mukaan Sampo ei aio tehdä lisää yrityskauppoja Britanniasta, josta se osti viime vuoden lopussa enemmistön vahinkovakuutusyhtiö Hastingista 1,29 miljardilla eurolla.
”Se on ollut erittäin hyvä kauppa”, Wahlroos toteaa.
One could argue that based on the recent buy-back program and its rationale, that is to create a channel to distribute excess capital (and not based on a value investing perspective) one could make the same case on the topic of buying Topdanmark.
My point: if Sampo has a positive 5 billion euro problem, does it really matter (based on the buy-back program logic) if Sampo overpays? Since as we have discussed earlier the train departed long time ago when Sampo could buy Topdanmark for peanuts. So a premium is warranted anyhow. And the longer Sampo drag its feet, the more difficult it is for IF to narrow the expense ratio gap to Tryg.
The question is more of when they buy? Topdanmark is likely to make an exit in life insurance. So does Sampo buy before or after?
There was a recent life ins. deal with Alm Brand some weeks ago in Denmark and that deal was a better deal for Alm Brand than expected (who was the seller). Perhaps that triggers the coming life ins sale in Topdanmark as well?
eikö tuo ole aika ennenaikaista sanoa? 3-5 vuoden päästä se nähdään pitääkö ennusteet paikkansa. itselle on tullut se mielikuva, että UK:ssa kilpailu on huomattavasti verisempää kuin pohjoismaissa. miksiköhän IT-kehittyneissä pohjoismaissa muuten ei ole prize comparizion sivuja?
Trygillä on tosiaan paremmat tunnusluvut niinkuin 916 selvitti. Nalle vanhana myyntimiehenä on “pimittänyt” tämän markkinoilta. Toppia ei tosiaan enään halvalla saa, kun se on julkinen salaisuus, että sampo sen haluaa. olisin valtavan yllättynyt, jos sitä ei vieläkään ostettaisi.
Pitäisiköhän tuosta ymmärtää, että ylimääräistä osinkoa ei ole luvassa? Takaportti on, että Nalle puhuu vain nykyhetkestä, mutta voisihan tuon ymmärtää, että tarkoitus on kaikki jakaa omien ostoilla.
Toiseksi tuli mieleen, että halutaanko tällaisella puheella brittimarkkinasta ja Topdanmarkista kohdistaa epäilyt ostoista muualle kuin halutulle kohdemarkkinalle.
Tesla disruptoi vakuutusmarkkinoita. Väistämätöntä, että tämä tulee laajenemaan myös Euroalueelle. Pidän aika merkittävänä uhkana perinteisille vakuutusyhtiöille, jos nämä teknojätit tulevat astelemaan varpaille.
Tästä olis kiva käydä keskustelua parviälynä lisää…
uskon, että Tesla pystyy hinnoittelemaan ja tarjoamaan vakuutuksen oikein. mikä on oikein Teslalle? en usko, että tarkoitus olisi ehkä tehdäkään voittoa vaan break-even customer captivity tuote. Teslan pitää vaan muodostaa joka maahan vakuutusyhtiö, joka on pirullisesti säädelty hieman eri tavalla ja hankkia finanssi-ihmisiä hoitamaan floattia ja claims handelingiä. tämän lisäksi tehdä sopparit paikallisten korjaajien ja nyrkkipajojen kanssa kun niitä tarvitsee. pain in the ass if you ask me.
vakuutusalalle tullee disruptiota, jos ei teslalta niin muualta, kun yhtiöt velvoitettiin avaamaan tietonsa 3 osapuolelle. milloin ja miten ei tietää?
Teslan korjauskustannuksethan voi nousta tuhansiin/kymmeniin tuhansiin, vaikka korjauksen hinta ei oikeasti olisikaan näin suuri sähköautoihin erikoistuneella hikipajalla. Tesla voi pakottaa vain näihin takuiden menettämisellä, jos korjauksia ei tee Teslan toimesta. Tällä tavalla kun pelottelee voi Tesla sitten myydä vakuutuksia tätä vastaan. Teslalle siis win-win, hajoaa auto tai ei. Parastahan on jos voi luoda ongelman ja ratkaisun itse.
)