jos pahoitan jonkun mielen niin pyydän anteeksi. tiedostan myös, että mielipiteet sisältävät voimakasta jälkiviisautta.
+IF teki huipputuloksen yritysvakuutusten hinnankorotuksilla vaikka syömähammas eli autovakuutukset olivat monessa maassa varsinkin tärkeimmässä maassa ruotsissa alamaissa uusien autojen ostojen pienen kysynnän vuoksi.
-minusta tuo Hasting oli virheliike. Hastings kasvoi vuosia uuden liiketoimintamallin ansiosta todella hienosti. mulla on kuitenkin se käsitys, että tällaiset kasvuluvut on raa-an kilpailun vuoksi mennyttä enkä oikein ymmärrä Wahlroosin innostusta yhtiöstä. Sammon kokonaishankintahinta on melko kallis.
-Nordeapossa saatettiin myydä tulevaisuuden kassavirtoja ajatellen alle P/E 10 (nousevat korot) ja nyt joudutaan ostamaan vakuutustoimintaa (hastings) ehkä historian kalleimmassa syklissä jopa P/E 25 (topdanmark). minusta tällä tavalla on vaikea tehdä rahaa. samalla ostetaan korkealla sammon kurssilla omia osakkeita.
Kuten Sauli toteaa yllä, niin todellakin Sammon Topdanmark blokkikauppa viime joulukuulta voi hyvinkin osoittaa Sammon ostotarjouksen Topdanmarkista jo tälle keväällä. Niille joille keplaa osakevaihto, niin tyrkyllä on 4,1€ jossa sisällä vakuustusosingon 6% nousu 1,7€ ja Sammon omien osakkeiden osto. Niille joille kelpaa vain raha, niin siihen löytyy hyvin loppujen Nordea osakkeiden myynti. Tosin Nordean hyvä osinko kuin omien osakkeiden osto voi olla myös vaihtoehto Topdanmark osakevaihtoon. Eiköhän tämä ole jo taputeltu juttu, odetaan vaan että tylsä osinkolinko Sampo uskaltaa tulla ulos kaapista.
Auts. Tuossa jutussa on kyllä nyt virhe jos toinenkin. Pyydämme KL:ää korjaamaan jutun.
Hallitus siis ehdottaa yhtiökokoukselle valtuutusta omien osakkeiden hankintaan - samalla tavalla kuin aiempinakin vuosina. Mitään päätöksiä uuden osto-ohjelman aloittamisesta ei ole tehty. Mahdollisen osto-ohjelman aloittamisesta päättää hallitus yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen nojalla.
@TomiP Meidän päässä tosiaan virhe, jota ehdin jo vähän oikomaan välittömästi jutun julkaisun jälkeen, mutta johon jäi vielä väärä osto-ohjelma-sana kummittelemaan. Virhe lähti alkujaan liikkeelle Bloombergilta, joka oli tulkinnut tuota rutiininomaista ilmoitusta rohkeasti otsikolla “Sampo unveils $2.6 billion plan to buy back more shares”.
Kuten Mirko sanoikin, niin ei siis todellisuudessa mitään uutta auringon alla.
Tämä oli hieno ja odotettu päivä. Henkilökohtaisesti odotan 50 euron kurssitason läpimenoon hyvissä ajoissa ennen osingon maksua. Nyt tuli enemmän ylimääräistä osinkoa, mitä markkina odotti ja tulevaisuudessa tulossa vielä rekkakaupalla lisää. Topin ostolla ei ole mikään kiire ja ennemmin ostaa sitä markkinoilta niin paljon, kuin saa ja varmasti jatkuvasti vapautuu isoja blokkeja myyntiin suurilta sijoittajilta. Miksi maksaa Topin omistajille mitään preemiota, kun markkinoilta saa ”markkinahintaan” Kannatti pitää tätä lappua ylipainossa, hieno päivä:champagne:
Vielä lisäyksenä omaan kommenttiini, että suuria blokkikauppoja ei toteuteta yleensä mrkkinahintaan vaan noin 5% alennuksella. Ei siis mitään järkeä maksaa Topin omistajille mitään preemiota ja ostaa vain markkinoilta. Siinä vaiheessa, kun Sammon omistusosuus Topista todella suuri voi lopuista maksaa jonkin pienen preemion.
Compare this to Tryg (biggest competitor) where cost ratio in 2021 was 14.1 % (this is on a group level, could not find by country). The big difference may be partly due to different definitions relative to cost levels but anyhow: going forward Sampo cannot compete for ever with this cost basis in Denmark. Something need to give
Edit: dont get me wrong here I would like that Sampo would get Topdanmark as cheap as possible (ca 50% of my portfolio is in Sampo ) but I am also rational.
00:00 Q4 Highlights
01:30 Performance since launching the new strategy
02:30 Rising interest rates and inflation
08:10 Purchase of Topdanmark shares
10:40 Divesting of Nordea in hindsight
12:05 Allocation of extra capital
14:10 If guidance
Sammon CFO Vernerin haastiksessa tilinpäätöksen jälkeen.
mun mielestä toi on cost ratio, kun taas IF expence ratio oli 17,2% Q4. Vastaava Trygillä 14,1%. näitä on yhtiöiden välillä vaikea verrata, kuten sanoit.
En tiedä onko tanskanmaalla näin, mutta luultavasti sammon pitäisi tehdä ostotarjous koko puljusta jos/kun omistus ylittää 50%? Toki preemiota ei olisi pakko maksaa vaan tarjous voisi olla blokkikaupan hinnalla, mutta se saattaisi taas olla huonoa PRää. Ja eikö tämän 50% rajanylityksen-pelon takia Top ole lakannut ostamasta omia osakkeitaankin?
Kiitos nopeasta vastauksesta, eikö tanskassa ole ostotarjousvelvollisuutta kuin 1/3 osuuden kohdalla, vai johtuuko tämä jostain muusta? Esim. koska aiempi ostotarjous kariutui.
2016 ostotarjous:
Velvollisuus tehdä pakollinen ostotarjous on syntynyt, kun Sampo on 6.9.2016 ja tämän päivän välisenä aikana ostanut markkinoilta 200 000 Topdanmarkin osaketta osakkeen korkeimman ostohinnan ollessa 183 Tanskan kruunua (“korkein maksettu hinta”), minkä seurauksena Sammon omistus Topdanmarkissa on ylittänyt Tanskan lain edellyttämän yhden kolmasosan rajan kaikista Topdanmarkin osakkeiden tuottamista äänistä.
Pari huomiota juuri päättyneestä Sammon konffapuhelusta, ennen kuin transkripti julkaistaan.
Konffapuhelussa SEB:n Per Gronborg kysyi Topdanmarkin osakkeiden ostosta.
Vastaus tallenteella ajasta 44:10 eteenpäin. → Conference call on Results for 2021
Magnusson: “We think that Topdanmark is priced in parallel with rest of Nordic P&C market. We were able to increase our holding a little bit, a tiny bit at market price. That makes sense for us.”
osakkeita tarjottu Sammolle:
“They were offered to us. What we consider a fair price. We didn’t run around looking for them.”
Konffapuhelun perusteella voidaan ainakin sanoa, että Hastings näyttää kiinnostavan analyytikkoja. Hastingsin tilanteesta kysyivät ainakin Nordean, UBS:n, HSBC:n, Bank of American, ABG Sundal Collierin, SEB:n, Jefferiesin analyytikot.
Hastingsin Toby van der Meer totesi markkinoilla monen yhtiön olevan hyökkäysvaiheessa (~ many players are aggressive).
Toinen kysyjä UBS:n Hardcastle kysyi myös Hastingsin kasvusta ja hinnoittelusta (ajasta 16.50). Tobyn mukaan Hastingsin tavoin markkinoilla on hinnoittelussaan kurinalaisempia yhtiöitä mutta markkinoilla riittää myös kilpailuun keskittyviä yhtiöitä.
Aika pitkälti samat asiat sanottiin kuin raportissa. Hastings on jakanut kurinalaista hinnoitteluaan markkinoilla, joilla hintakilpailu oli kireää. Integrointi on aikataulussa, kuten lisämateriaalin s. 12 todetaan.
Hastingsin CEO taisi sanoa markkinoiden olevan uudessa tilanteessa. Murroskausi on siis meneillään. Taustalla FCA:n autovakuutusten reilun hinnoittelun säännökset, Brexitin seurauksena autojen korjauskustannukset ovat nousseet,
Willis Towers Watsonin ja Confused.comin päivityksen mukaan autoilijan on nyt maksettava keskimäärin 539 puntaa autovakuutuksesta. Keskihinta kääntyi nyt nousuun neljän peräkkäisen neljänneksen laskun jälkeen. Kolmannella neljänneksellä vajottiin alimmille tasolle kuuteen vuoteen (514 puntaa)
Reutersin jutussa 19. tammikuuta Willis Towers Watsonin johtaja Tim Rourke kommentoi tilannetta. Hänen mukaansa se, miten vakuutusyhtiöt reagoivat uusiin sääntöihin hinnoittelullaan ja tuotestrategiallaan, määrittää, kuinka myrskyisiä tulevista kuukausista tulee.
Tämä taisi jäädä kunnolla vastaamatta aamun livessä, mutta If tekee enemmistön tuloksesta kuluttajapuolelta ja siellä ajoneuvovakuutukset ovat tosi isossa roolissa.
Varmaan tuo preemio olisi oikealla pallokentällä jotta bidi menisi läpi. Pitää muistaa, että Sammon ei ole pakko tehdä bidiä, vaan yhtiö voi imuroida osakkeita markkinalta haluamaansa tahtiin, nyt kun Topin suhteen se “ensimmäinen kivi on heitetty”.
Sammon johdollahan oli ääni muuttunut ihan totaallisesti kellossa tuossa konffapuhelussa. Enää ei puhuttu miten kallis Topdanmark on, vaan yritettiin enemmänkin argumentoida mahdollisen ostotarjouksen/omistusosuuden kasvattamisen puolesta. Pidän suhteellisen todennäköisenä, että Sampo jatkaa Top ostojaan ja mitä suuremmaksi omistus kasvaa, niin sen suuremmaksi nousee ostotarjouksen todennäköisyys.
Mielestäni tämä on lopulta ihan hyvä juttu, sillä Topin ostossa on isot synergiat ja Sampo on ajanut itsensä tilanteeseen jossa Topin osto alehintaan ei ole mahdollista. Kumpi on sitten pahempi? Maksaa Topista vähän kovempi hinta ja saada synergiat vai vatvoa Topin kanssa lisää vuosia ja jättää synergiat saamatta (muistakaa, että If Tanskan tilanne ei ainakaan parane ajan myötä). Mielestäni tuo ensimmäinen on parempi vaihtoehto, vaikka se ei olekkaan optimaalinen (osta halvalla ja saa synergiat).
Vaikka pitkään olen Sammon omistajana ollutkin kiitän teitä foorumilaisia hyvistä ja opettavaisista näkökannoista.
Ei ole varmaankaan kenellekään epäselvää, etteikö olisi saavutettavissa selviä synergiaetuja Sammon ostaessa Topin.
Toisaalta olemme saaneet lukea tälläkin palstalla Topin omistajien (tai ainakin yhden) näkemyksen siitä että omistus on naulattu kiinni, odottamaan Sammon Topin ostoon liittyvän preemion suuruuden toteutumista.
Sampo omistaa nyt a 49,4 prosenttia Topin osakkeisiin liittyvistä äänivallasta. Käytännössä puolet osakkeiden antamasta äänimäärästä Topista on Sammolla enää vajaan prosentin osakemäärän päässä.
Viime aikaisesta keskustelusta voisi päätellä että olemme osakkeiden arvostuksen lähitulevaisuuden suhteen matkalla kuplasta karhuun, jota vauhdittaa vielä korkojen nousun tarjoamat laajemmat mahdollisuudet sijoittaa pääomia mahdollisimman tuottavasti.
Itse pohdin nykyisessä tilanteessa vaihtoehtoa, jossa silkkihansikkaat riisuttaisiin pöydälle ja Sampo käyttäisi Topin 2022 yhtiökokouksessa isännän ääntä ja toteuttaisi Sammon ja Topin “kaupan” osakevaihtona tai yhdistymisenä. Tässä tilanteessa voisi ottaa esimerkkiä Valmetin ja Neleksen yhdistymisestä, jossa kumpikin yhtiö jakaisi “ylimääräisen” pääomansa osakkailleen ja tämän jälkeen astuttaisiin avioon sovitulla vaihtosuhteella.
Ovatko keskeisessä roolissa olevat Topin institutionaaliset sijoittajat valmiita tässä epävarmassa markkinassa valmiita odottamaan Sammon mahdollista päätöstä Topin ostamisesta ja reilun preemion saamista, vai tyytyykö joku nykyiseen hintaan ja tarjoaa Sampolle mahdollisuuden luopua silkkihanskoistaan.
Villiä ajatuksen juoksua mutta lieneekö millään muotoa mahdollista?
Korjaan kuitenkin tuon yhtiökokouksen vuoden 2023:ksi
Näin pystymetsän miehenä olen samaa mieltä, että kun Sampo omistaa puolet Topista ja on varmaankin suurin omistaja, niin luulisi sillä voimalla kykenevän sanoa, että nyt tehdään whatever fuusio. Ovatko kaikki muut 50% omistajat asiaa vastaan? Vai olisiko jokin osakevaihto Sammon omistajille heikko ja siksi sitä ei nyt tapahdu. Voisiko joku asiaa tunteva kommentoida tätä asiaa? Eikös OP-Saari ajatellut tämmöistä joskus viimevuoden lopulla, muistan sanan osakevaihto.
Mikä estää Sampoa myymästä Tanskan toimintoja Topdanmarkille. Jos Top Danmark saa Tanskan toiminnot ja Sampo vastikkeeksi liikkeelle laskettavia Topdanmarkin osakkeita jolloin Sammon omistus osuus nousee ja synergiat totetutuvat.
Kannatti pitää tätä lappua ylipainossa, hieno päivä:champagne:
) but I am also rational.
