Mukava kuulla, että Analyytikkopäivä tarjosi hyödyllistä tietoa 
Tällaiset esitykset voivat tosiaan olla joko tylsiä tai hyvinkin jännittäviä riippuen siitä, sattuuko olemaan vakuutusnörtti vai ns. normaali ihminen 
Voisin ehkä nostaa esityksistä yhden kalvon ja se on tämä.
Kalvo on monimutkainen ja se on sitä ihan tarkoituksella (prosessikaaviota ei ole tarkoitus alkaa tihrustamaan suurennuslasin kanssa). Sillä vaikka vahinkovakuuttaminen sinänsä on varsin ymmärrettävää ja yksinkertaista bisnestä, on se pinnan alla hyvin monimutkaista.
Mitä haen takaa on se, että vahinkovakuuttaminen ei ole vain sitä, että kerätään vakuutusmaksuja ja vahingon sattuessa lyödään tonni kouraan korvauksena.
Otetaan esimerkiksi autokolari (ei henkilövahinkoja, auto korjattavissa). Silloinhan tavoitteena on saada auto korjattua ja takaisin liikenteeseen, eikö vain? Mitä kaikkea tämä sitten edellyttää? Yhteydenoton ja vahinkoilmoituksen tekemisen on tietysti oltava helppoa, auto on ohjattava/hinattava oikealle korjaamolle, tarvittaessa järjestettävä sijaisauto ja korjauksen on sujuttava jouhevasti ja kustannustehokkaasti (kuinka pitkään kestää, korjataanko osia vai vaihdetaanko kokonaan, mistä saa oikeat varaosat jne jne). Kuten kuvasta näkyy, Ifillä on vahinkoihin liittyen noin 3 000 ulkoista partneria.
Sekä asiakkaan että osakkeenomistajan näkökulmasta koko prosessin oltava kunnossa, ja tämä jos mikä erottaa hyvät vakuutusyhtiöt huonoista. Tyytyväisimpiä asiakkaita ovat usein he, joille on sattunut vahinko ja korvausprosessi on hoidettu esimerkillisesti.
Hiomalla jokaista kuvan prosessikaavion laatikkoa (ja muita liiketoiminnan osa-alueita) vuosi vuodelta tehokkaammaksi mahdollistaa sekä paremman asiakaskokemuksen että sen, että If on onnistunut parantamaan toimintakulusuhdettaan jo 14 vuotta peräjälkeen. Kyse voi monesti olla pienistä asioista, mutta kun niitä pieniä asioita on massiivinen määrä, pienistäkin parannuksista alkaa kertyä jo ihan mukavia summia. Ifin tavoitteena on edelleen parantaa toimintakulusuhdetta edelleen noin 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain. Ei ehkä kuulosta paljolta, mutta kun maksutulo on viisi miljardia, niin kyllä se 0,2 prosenttia ihan rahaa on 
