Eli ymmärränkö oikein, että verojen optimoimiseksi Sammon osakkeet kannattaisi myydä ennen splittausta ja halutessa ostaa takaisin myöhemmin?
Ymmärrät mahdollisimman väärin. Teet sitten kauppoja vanhalla hinnalla tai uudella hinnalla niin verotukseen sillä ei ole merkitysta. Eli verotuksessa split otetaan huomioon. Ajattele sitä vaikka silleen että myös osakekohtainen hankintahintasi korjataan vastaamaan splittiä.
Kuvaamallasi mallilla maksaisit mahdolliset myyntivoittoverot nyt heti vaikka voisit maksaa ne vasta sitten kun lopullisesti haluat luopua omistamisesta.
Kommentti liittyi omien ostoon vs. osingot. Ei splittaukseen. Split ei vaikuta käytännössä mihinkään tässä tapauksessa.
Yksi asia, mitä täällä foorumilla ei ole huomioitu splittauksen hyödyistä on se, että vanhalla osakemäärällä osingon maltillinen kasvattaminen olisi ollut yritykselle “edullisempaa” ja osinkokansalle epäsuotuisampaa. Nyt vuosittaisen 1snt osingon kasvattamisen vipuvaikutus on 5x vanhaan verrattuna → Profit.
Ja tässä mm. selvennetään osinkojen maksamisen ja omien osakkeiden oston suhdetta. Kasvava perusosinko ja sitten vaihtelevan kokoisia potteja omien ostona. Lisäksi tuodaan esiin esimerkiksi rajatun yritysoston mahdollisuus Britanniassa. Oma spekulointiveikkaus, että sellainen saadaan vielä nähdä.
CEO Magnusson ei vastannut kysyttäessä Topdanmarkin tulevasta nimestä. Veikkaus koko konsernille ehkä Hastingsia lukuunottamatta on If. Tunnetumpi kuluttjabrändi pohjoismaista kun Sampo ja sopii splittuksen kanssa hyvin yhteen. Osakkeesta tulisi samantapainen ”kansanosake” kaikissa pohjoismaissa kuten esimerkiksi Nordea.
Onhan nämä Sammon osakeveivaukset piensijoittajaa työllistäviä juttuja. Itsellä oli ainakin 20 erihintaisia Sampoja enne Mandatum ”fissiota” ja kahdella eri arvo-osuustilillä. Päätin selvyyden vuoksi myydä kaikki ennenkö Mandatum irtosi. Ostin sitten 3,60 seudusta kaikilla Samporahoilla Mantaa ja ollut kerrankin oikea valinta. Nyt kun Mantat on tullut osakeostona niille on selkeä hinta jokaiselle osakkeelle. Ja mun Myymien Sampojen verotus meni oikein eikä tarvitse asiankanssa painia verottajan suuntaan. Osa Sammoista oli 20vuotta vanhoja, osa 10 ja valtaosa nuorempia omistuksia. Veroja meni jonkunverran, mutta ei veroa tarvitse maksaa kuin kerran, kuitenkin jokatapauksessa. Asiaa helpotti Nokiat joista ei olisi koskaan saanut omia, myi ne samassa rytäkässä. Splitissä FiFo pysyy kurissa, tai sen saa pysymään excelillä kurissa…… riippuu vähän arvo-osuustilistä paljonko joutuu itse päivystää
Nordea julkaisi päivitetyn Sampo-analyysinsä. Suositus (OSTA) ja tavoitehinta (52,00 €) pysyvät ennallaan.
Main risks: Unexpected claims inflation could result in lower earnings than we estimate and competitive pressures could lower margins and growth for the entire industry. The risk of irrational competition is greater in the UK than in the Nordics, in our view. Sampo has a history of excellent capital allocation, in our view, but past performance is no guarantee of future performance.
Sammon johtoryhmän jäsen tankkasi yhtiön osakkeita
If-johtaja Morten Thorsrud osti yli 300 000 eurolla Sammon osakkeita.
Sammon johtoryhmän jäsen, If:n toimitusjohtaja ja konsernijohtaja Morten Thorsrud on markkinoille annetun ilmoituksen mukaan hankkinut tänään perjantaina yhteensä 7 500 Sammon osaketta.
Ostojen arvoksi tulee kauppojen keskihinnoilla hieman yli 308 000 euroa.
Thorsrudin hallussa oli viimeisimpien kauppojen jälkeen yhteensä 81 070 Sammon A-osaketta.
Sammon johdolta saatiin hiukan sanotaanko pehmeitä perusteluja osakkeen splittaamiselle, niin olisikohan syynä kuitenkin se, että osakekurssi mataa ainakin 5vuoden aikavälillä?
Joo Sampo on maksanut hyvää osinkoa Nordea-myyntien jälkeen ja onhan Mandatum jaettu myös osakkeenomistajille. Mutta kertoimet ovat laskeneet, kun Nalle-huuma on kadonnut, nyt ei Sammolta kukaan odota mitään raflaavaa tai käänteentekevää yritysostoa.
Sampo on itse mainostanut, että tylsyys on pop ja se näkyy nyt osakekurssin mataamisena.
Osakkeen nimellinen euromäärä ei ole ongelma, jenkeissä olisi Applet, Teslat, Nvidiat ja Metat ym. pitänyt splitata monta kertaa, jos niissä osakeen korkea nimellisarvo ahdistaisi sijoittajaa.
Sammon jenkkiläiset isot omistajat ovat ehkä kyselleet, että mikä on kun kurssi kehittyy Suomi-tyyliin… Jenkkiläisille omistajille, joilla lienee kimpassa majoriteeti Sammosta, ei riitä pelkkä osinkotuotto.
Mutta eikös näistä mainituista Meta ole ainoa, joka ei ole splitannut useampaan kertaan?
Totta tuokin, mutta ei 300-400taalan osakekurssi tunnu vielä haittavan…
Ja onhan kertoimet jenkki-hirmuilla jotain käsittämätöntä Sampoon verrattuna…
Eiks tästä anomaliasta oo ihan oikeasti näyttöä ja tutkimusta. Muistan lukeneeni, mutta pitkäaikaista vaikutusta ei varmaan oo kovin suuresti.
Mä oon niin tuulipuku, että isompi osakemäärä ja splitti sytyttää
Aivan järjen köyhää tehdä joku splitti kun osake maksaa 40e, haloo. Kertoo enempi vain että johto tykkää puuhastella epäolennaisuuksien kanssa.
Itse olisin visioinut Sammon ensimmäiseksi jenkkityyliseksi osakkeeksi hesulissa, olisi keskipitkällä aikavälillä nostettu kurssi kolmenumeroiseksi ja jatkettu massiivista omien osto-ohjelmaa. Sampo olisi noussut hesulin kruunaamattomaksi kuninkaaksi imagoarvoltaan.
Tuota omien ostoa (ja tietysti mitätöintiä) olisi nimenomaan pitänyt rummuttaa, olisi luotu eroa näihin jotka ostaa omia vain johdon palkkioihin ja yhtiöihin jotka hätäpäissään splittailevat ja de-splittailevat kun ei muuta keksitä.
Myin oman positioni pois selkeyden vuoksi. Ostan takaisin kun split on tehty ja treidaa uudella hinnalla, eli onko tiistai nyt sit ensimmäinen päivä?
Ihan turhaa säätöä kyllä. Onneksi ei tullut paljoa veroa maksettavaksi.
Vuosien varrella eli vuodesta 1994 on tullut nähtyä näitä splittejä. Kas kus kummaa, niin osakkeiden arvo on yleensä tästä johtuen noussut. Syy lienee psykologinen - koetaan että nyt on halpaa.
Minkäslaisilla osakkeen hinnoilla Sammon verrokit treidailevat? Muistelen jostakin lukeneeni, että verrokeiden olisi edullista olla suunnilleen samoilla kurssihuntturoilla, ehkäpä vertailun helpottamiseksi? Jos yksi on kymmenkertainen muihin verrattuna, tulee siitä psykologinen “onpa kallis, kasvu varmaan takanapäin”-ajatus (joka täällä mainittu moneen kertaan).
Minä pidän tätä splittiä yrityksenä hakea kurssinousua nopeammin, eri asia mikä tosiasiallinen vaikutus sitten tulee olemaan. Toinen vaihtoehto on, ettemme vielä tiedä kaikkea: Lähiaikoina voi hyvin tulla tiedote jostakin kaupasta tai järjestelystä, joka sitten selittää asian.
Tryg 148,2 tanskan kruunua = 19,24 €
Gjensidge Forskning 230,2 norjan kruunua = 19,82 €
Ja yksi pointti tähän vielä lisänä, niin jos se 40 euroa on sopiva taso splittaamiselle, niin miksi se tehdään vasta nyt? Sampo puhkaisi 40 euron rajan ensimmäistä kertaa tammi-helmikuun taitteessa 2015 eli aika tarkalleen kymmenen vuotta sitten. Ollaanko tämän splitin kanssa nyt sitten kymmenen vuotta jäljessä?
Yleisemmin spliteistä puhuttaessa olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että kuinka yleisiä tällaiset splitit “pitkään paikoillaan polkeneen” osakekurssin kohdalla ovat. Yleensähän splittejä nähdään niiden yhtiöiden kohdalla, joiden takana on rakettimaista nousua viime vuosilta, mutta Sammon kohdalla tällaista ei voi kyllä mitenkään perustella.
Aika pysäyttävä havainto tuokin, että Sammon osakekurssi on tosiaan polkenut paikoillaan viimeiset kymmenen vuotta. Toki on pakko muistuttaa muhkeasta osinkopotista. Jos laskin oikein, niin kymmenen vuoden holdailun jälkeen noin 40 euron osakkeesta on saanut 28,90 euroa suoria osinkoja ja sitten vielä vähän Nordean ja Mandatumin osakkeita. Näitä vaihtoehtoisia tuottomuotoja on riittänyt, vaikka arvonnousua ei ole ollutkaan. Toisaalta Sampo on ollut käsittääkseni aina hyvä osinkoyhtiö, eikä tämä ole mikään viimeisen kymmenen vuoden uusi strategia keskittyä osinkoihin.
Innostuimpa tuossa vielä vähän tutkimaan Sammon osakekurssia viiden vuoden periodeilla. Jos viimeiset 10 vuotta ollaan nyhjätty paikoillaan, niin miltäs se näytti ennen vuotta 2015? Katsotaampa helmikuun alun osakekursseja.
02/2025: 40,78e (+22 % edellinen 5v / -1 % viimeiset 10v)
02/2020: 33,55e (-18 % / 107 %)
02/2015: 41,03e (153% / 312 %)
02/2010: 16,193e (63 % / 161 %)
02/2005: 9,961e (61 %)
02/2000: 6,195e