Sanoma - aliarvostettu osinkokone?

Opettajaksi opiskelevana ihmettelen kyllä suuresti, että mikä ihmeen järki on valittaa nimenomaan tästä asiasta Ylen toiminnassa. Oppikirjoja käyttävät käytännössä kaikki koulut ja luokat, joiden opetussuunnitelma ei jollain tavalla poikkea normaalista (esim. IB- ja CLIL-luokat, jotka eivät käytä Sanoman kirjoja huolimatta siitä, mitä Yle tuottaa tai ei tuota). Samaan aikaan on kuitenkin totta, että opettajat yhä enenevissä määrin pyrkivät tuomaan opetukseen muitakin materiaaleja kuin oppikirjat, jotta oppiminen yhdistyisi luontevammin arkielämään. Tutkittu tieto viittaa siihen, että etenkin uudemmat opettajat pyrkivät vähentämään oppikirjan käyttöä tunneilla, jolloin vaihtoehtoiset materiaalit astuvat isommin kuvaan oppitunteja suunnitellessa (näiden rajana on lähinnä mielikuvitus, ja siinä ei yksi Yle muuta asetelmaa suuntaan tai toiseen). Oppikirja on kuitenkin hyvin pitkälti opetuksen selkäranka edelleen.

Tässä pyritään siis hankaloittamaan pääasiassa koko opettajiston työtä, mitä ei varmasti sivuuteta ihan olankohautuksella. Mutta eniten ihmettelen sitä, että mitä Sanoma kuvittelee voittavansa, kun ne kirjat/lisenssit tilataan joka tapauksessa kaikkialle, ja asiantila tuskin muuttuu ihan lähivuosina? Tämä tuntuu ensivaikutelman perusteella karkealta virhearviolta, jossa tavallaan purraan ruokkivaa kättä.

6 tykkäystä

Kieltämättä vähän erikoinen veto Sanomalta, mutta en kyllä ymmärrä tätä kohua alkuunkaan. Sinänsä ihan loogista, että haetaan selvennystä mitä julkisella rahalla tuotetaan. On sitten kyse hömppäviihteestä tai opetusmateriaaleista. Jos pelisäännöt eivät ole selvät, niin tietysti hankaloittaa markkinaehtoisen yritysten toimintaa, kun ei tiedä milloin Yle alkaa tuottamaan ja jakamaan mitäkin materiaalia. Ylen kanssa on kuitenkin todella hankala/mahdoton kilpailla, kun resurssit on Suomen tasolla ylivoimaiset ja palvelu käyttäjille ilmainen.

Ehkä mediayhtiöiden olisi hyvä ymmärtää, että Yleä vastaan ei kannata liikaa taistella vaan keskittyisivät mieluummin omiin bisneksiin. Kyllä Yle jättää tilaa myös kaupallisille toimijoille, mutta mediakentällä toisten kritisoiminen kapsahtaa helposti omaan nilkkaan, kuten tässäkin on nähty.

En ole peruuttamassa Hesarin tilausta :smiley: Jotenkin ristiriitaista, että kansa joka morkkaa yle-veroa jatkuvasti onkin heti barrikaadeilla, kun Ylen asemasta keskustellaan…

5 tykkäystä

Ei ole olemassa yhtä kansaa, joka morkkaa, vaan osa kansasta kritisoi ja osa kiittää Yleä.

Sanoisin, että opettajien puolelta Sanoman opetusmateriaalien tilauksia ei Ylen tarjonta syö, mutta se, että Yle yrittää saada esimerkiksi videotarjontaa lyhytaikaiseksi vaikuttaa suoraan ja varsin negatiivisesti opetukseen. Siksi pöyristys on varsin loogista. Tavallaan tilanne olisi käyttäjän kannalta sama, kuin jos Nordnet hakisi Inderesin videotarjonnan rajoittamista: asiakkaana käytän molempia, mutta äänestäisin välittömästi jaloillani, jos yrittäisivät viedä minulta tärkeää sisältöä. Ei kaikinpuolin tasainen vertaus, mutta opettaja-asiakkaan näkökulmasta riittävän samankaltainen. Painotan vielä, että Ylen tarjonta EI ole ollut vaihtoehtoinen Sanoman tarjonnalle, vaan molemmat olleet rinnan tarpeen.

3 tykkäystä

En noita Ylen oppimisen sisältöjä tunne, joten en osaa siihen asiaan ottaa kantaa, mutta mielestäni tämä Yle Areenan ja videotarjonnan laajuuden kyseenalaistaminen on ihan oikeutettua. Ylen tv- ja videotuotantoihin käyttämä budjetti taitaa olla samaa tasoa (tai jopa korkeampi), kuin Suomen kaupallisilla toimijoilla yhteensä.

Siinä vaiheessa kun aletaan laittaa miljoonia draamasarja-tuotantoihin, on ihan relevanttia kysyä, että kuka kantaa riskin? Kun kaupallinen toimija tilaa tällaisen tuotannon, ottavat he riskin, ettei se oikeasti ketään kiinnosta, eikä kukaan sitä katso (ei mainostuottoja) tai siitä maksa (ei tilaustuottoja). Mutta kun Yle tekee vastaavaa, riskin ottavat veronmaksajat, eikä varmaan edes kukaan Ylen johtaja joudu vastuuseen siitä, jos koko projekti floppaa. Totta kai tällainen vääristää kilpailua. Siitähän tässä nyt varmaan pohjimmiltaan on kyse.

Yleissivistävän sisällön, ajankohtaisohjelmien, dokumenttien, keskusteluohjelmien yms. tuottaminen ja levittäminen verovaroin on mielestäni huomattavasti hyväksyttävämpää kuin viihdesisältöjen.

7 tykkäystä

Juuri näin! Viimeisen 10v aikana Yle on selvästi kohdistanut panostuksia nuorempiin median kuluttajiin ja erityisesti naisiin. Tämän havaitsee ihan tarjontaa katsomalla ja saman olen kuulut media-alalla toimivilta tutuilta. Käytännön tasolla tämä näkyy, että realityä ja muita viihdesisältöjä tulee jatkuvasti enemmän. En minä ole oikea ihminen sanomaan mitä Ylen pitää kansalle tarjota, mutta ehkä Au pairit ympäri maailmaa (nuoret sekoilevat jurrissa au paireina ulkomailla) ei ole se sisältö, josta pitäisin viimeisenä kiinni. Toki pitää muistaa, että kun varat kerätään verovaroin, niin on hyvä, että tarjontaa on myös korkeakulttuurin ja keskusteluohjelmien ulkopuolelta.

Ehkä tulkitsin tuon Sanoman avauksen väärin, mutta itse näin, että siinä on enemmän kyse Areenan muuttumisestä pysyväksi sisältökirjastoksi, joka kilpailee suoraan Ruudun, Netlixin, C-Moren ym. kanssa. Aiemminhan Areena toimi juuri niin, että ohjelmat oli katsottavissa 2-4vk tv-esityksen jälkeen ja nyt suurin osa sisällöstä alkaa olla ikuista. Areenan kovana kuluttajana muutos on ollut tietysti loistava, mutta ymmärrän kyllä Sanoman (ja muun kaupallisen median) näkökulman.

Opetusmateriaaleihin en osaa ottaa minäkään kantaa, kun sitä puolta en tunne lainkaan. Opetusmateriaalit on Sanomalle niin kriittinen bisnes, että ymmärrän kyllä (ja olen mielissäni osakkeenomistajana), että puolustavat asemaansa siellä, jos Yle-uhkaa leijuu ilmassa.

Ainakin osake reagoi tähän “kohuun” ihan positiivisesti.

PS. Ainakin omasta tuttavapiiristä löytyy näitä Ylen (ennen kaikkea yle-veron) vihaajia, jotka kuitenkin kiskovat palkokasvia nokkaan aina, jos Yleen ollaan kajoamassa :smiley:

3 tykkäystä

Juuri tämän takia ei Sanomalla ole varaa ottaa maineriskiä puremalla kriittisen tärkeää asiakastaan jalkaan. Tunnen paljon opettajia ja se, mitä Sanoman vaateen läpimeno tarkoittaisi opetuksessa on valtava menetys. Se tuskin toisi yhtään lisäeuroa opetuspuolelta Sanomalle, koska Ylen tarjonta on näiden digimatskujen kanssa rinnakkaista, ei vaihtoehtoista. Nyt reaktio opettajilla on luokkaa “viekää multa Ylen sisältöjä, niin ei mullakaan ole enää tarvista tilata Sanoman digejä opetukseen, ilmankin pärjätään ja itse asiassa ne Otavan matikan kirjat on aika paljoon parempia…”. Toi on vähän sama ku Sanoma vaatisi dokumenttikameroiden kieltämistä. Raivostuttaa ja tekee kaikesta vaikeempaa, muttei kilpaillut Sanoman kanssa siinä mielessä, että yhtäkään heidän matskuaan olisi jätetty dokumenttikamera-aikana niiden tähden tilaamatta.

En oikein ymmärrä, miksei Sanoma valinnut toista reittiä - rakentaen yhteistyötä Ylen kanssa, jossa kaikki hyötyisivät. Olisivat sisällyttäneet sähköisiin materiaaleihinsa linkkejä aiheeseen soveltuviin Ylen sisältöihin, jolloin opettajien ei olisi tarvinnut koluta niitä erikseen Yleltä, vaan löytyisi jo muutenkin käytössä olevasta matskusta. Tämä olisi tehnyt Sanoman digimatskusta vielä houkuttelevampaa ja sen sisällön he olisivat sinne saaneet ihan ilmaiseksi.

4 tykkäystä

Hesarin irtisanomisella uhkaaville huomiona, että HS irtautuu Sanoman näkemyksestä pääkirjoituksessaan:

Sanoma arvioi Suomea ja omia kilpailuedellytyksiään eurooppalaisen monialayrityksen näkökulmasta. Sanoman omistama Helsingin Sanomat puolestaan on suomalainen sanomalehti, joka tarkkailee Yleä erityisesti suomalaisen journalismin ja sivistystyön näkökulmasta. Silloin voidaan päätyä eri johtopäätöksiin.

Sanoman vaatimus Ylen toiminnan kilpailuoikeudellisesta arvioinnista voi olla yhtiön näkökulmasta perusteltu, sillä yritykset tarvitsevat selkeät linjaukset kilpailun edellytyksistä investointejaan suunnitellessaan. Kun kyse on valtion omistamasta ja rahoittamasta yleisradioyhtiöstä, ratkaisijana on komissio.

Helsingin Sanomat katsoo, että kantelu on ajastaan jälkeen jäänyt toimenpide. Yritys testata tai asettaa rajoja vasta sen jälkeen, kun Yle on jo luonut suomalaisille merkityksellisen sivistyspalvelun, sisältää heikkoja kohtia.

On poliitikkojen ja viranomaisten velvollisuus tehdä Ylen toiminnalle selkeät pelisäännöt niin, ettei toimintaedellytyksistään huolissaan olevien yhtiöiden tarvitse kysellä jälkikäteen niiden perään. Toisaalta yksityisiltä yhtiöiltä, kuten Sanomalta, voi odottaa parempaa ymmärrystä siitä, kuinka olennainen osa Yle on suomalaisen hyvinvointivaltion sivistyspääomaa.

Edit: Tämä siis indikaationa, että talon sisälläkin asiaan suhtaudutaan eri tavoin.

6 tykkäystä

Kiitos tästä linkistä! Hyvä, että kommentoivat! Itselläni ainoa konkreettinen keino vaikuttaa Sanoman tulovirtaan oli peruuttaa Hesari, joten sen tein. Vaikka Hesari itse ei jaa omistajansa näkemystä, menee tilauseurot omistajalle. ps: kansalaisaloite Ylen puolesta on kerännyt vuorokaudessa harppauksittain ääniä. Vaikkei sillä olisi vaikutusta, koska EU:n kautta tämä valitus, niin se, että ääniä alkoi tämän uutisen jälkeen nakuttamaan kovaa tahtia aloitteelle mielestäni osoittaa Sanoman virhearviota ihmisten silmissä.

Ja nyt vaikenen, ettei Sanoma-ketjua tule floodattua tällä omalla ja läheisten harmilla. Toki näkisin, että tällä on sijoitusmielessäkin vaikutusta Sanoman asiakaskuntaan.

3 tykkäystä

Mielenkiintoinen kirjoitus, mutta ei sillä käytännössä ole mitään merkitystä. Jättävät eriävän mielipiteen, että voivat sanoa sanoneensa. Lompakolla äänestäminen on kuitenkin se tehokas tapa vaikuttaa yritysten toimintamalleihin ja Hesarin rahat menisivät Sanomalle. No, en tosiaan tiedä kannattaako tästä miten paljon minunkaan vaahdota, mutta kyllä tämä kanne varmasti vaikuttaa sijoituspäätöksiin.

2 tykkäystä

Mielenkiintoiseksi asian tekee myös se, että Sanomalla ja Ylellä on käsittääkseni diili, jossa Sanoman oppimismatskussa on suorat linkit Ylen materiaaleihin.

2 tykkäystä

Ylen oppimispuoli kilpailee Sanoman kanssa samalla tavalla kuin Youtube. Tai mediat. Tai ainakin toistaiseksi Kahoot. Eli käytännössä mikään noista ei kilpaile lainkaan, vaan noilla materiaaleilla rikastetaan oppimista ja laajennetaan opetettavaa ainesta, koska oppikirja ei kata kaikkia opetuksen osa-alueita. Tuo Ylen oppimispuoli sisältää pikaisella katsauksella paljon artikkeleita, itsenäisiä tehtäviä, tietoiskuvideoita - kaikkea sellaista, jolla nimenomaan täydennetään oppikirjaa ja tuodaan luokkaan vaihtelua, jota pelkkä kirjan seuraaminen ei tuo. Esimerkki: kielten oppikirjat eivät harjoita oppilaiden kuuntelutaitoja ns. autenttisissa tilanteissa käytännössä ollenkaan, joten opettajana on helppo päätös harjoittaa sitä vaikkapa näyttämällä luokalle uutislähetys.

Nuo lisämateriaalit eivät kuitenkaan uhkaa Sanomaa, koska olisi yksittäiselle opettajalle erittäin vaivalloista luoda niistä opetussuunnitelman perusteet huomioon ottava paketti alusta loppuun. Opettajan on parempi käyttää ammattitaitonsa siihen, että hän tunnistaa kirjan huonot puolet ja täydentää niitä. Ja niin ammattitaitoiset opettajat tekevätkin, eikä Sanoma silti häviä siinä mitään. Sitten se voisi alkaa hävitäkin, jos kirjoihin luottaminen lakkaisi kokonaan - tästä ollaan tosin niin kaukana, että osakkeenomistajana nukkuisin yöni ihan rauhallisesti.

3 tykkäystä

Eilen A-studiossa Sanoma Media Finlandin ja Ylen toimitusjohtajat “keskustelivat” aiheesta. Pari nostoa:

  • Sanoma oli aika varovaisella päällä → kohu selvästi vaikuttanut
  • Sanoma yrittänyt (omien sanojensa mukaan) hakea yli 5v Suomesta vastausta kysymykseen mikä on Ylen rooli ja rajat, mutta mikään osapuoli (Yle, viranomaiset, poliitikot) eivät ole keskusteluun lähteneet. Heidän mukaansa oli pakko mennä EU:n juttusille, että asiasta saadaan keskustelua. Keskustelusta tuli kuva, että Suomessa Yle on pyhä lehmä, josta kukaan julkisen puolen edustaja ei ole valmis keskustelemaan yksityisen yrityksen kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, niin ymmärrän kantelun täysin.
  • Keskustelu pyöri paljon enemmän viihdehömpän kuin opetusmateriaalien ympärillä. Ylen tj mainitsi myös, että monesta viihdeohjelmasta on luovuttu (mm. Uutisvuoto, Syke ja Villi Kortti), ja kaupalliset kanavat on jatkeneet Ylen “pohjilta” eli jossain määrin Sanoman toivoma muutos toimii jo.
  • Itselle jäi keskustelusta maku, että Ylen pelisäännöt on hyvin laveat tai ainakaan kovin moni ei niitä tiedä eli sillä perusteella Sanoma on ihan jäljillä. Kuten keskustelusta kävi ilmi, Sanoma ei halua Yleä kieltää (rajoittaa merkittävästi toki), mutta heille kuten muillekin yksityisille mediataloille olisi äärimmäisen tärkeää tietää pelisäännöt nyt ja tulevaisuudessa, että uskalletaan investoida.

Oli muuten todella heikkoa esiintymistä molemmilta osapuolilta. Ylen tj oli varsinkin hyvin hyökkäävällä päällä, vaikka loppua kohden Sanoman edustaja ylitti rakentaa jo avoimempaa keskustelua.

Ehkä katson hieman Sanoman osakkeenomistajalasien läpi, mutta diggaan kyllä isosti Ylestä ja Areena todella kovalla käytöllä.

Keskimmäinen juttu kolmesta, alkaa noin 13min kohdalla.

2 tykkäystä

Viihdeohjelmista voisi sen verran sanoa, ettei niiden siirtäminen kaupallisille kanaville mene ihan yksi yhteen. Ylella on aika eri tavoitteet sarjoille. Esimerkiksi Syke oli Ylen tuottamana todella laatusarja ja Nelosen tuottamana siitä tuli viihderoskaa. Venlat jäi Ylen puolelle. Ei voi vain todeta, että kaupalliset kanavat sitten hoitavat viihdepuolen tässä maassa.

2 tykkäystä

Viihdepuolen suhteen Ylen kimppuun käyminen on aika turhaa suuressa mittakaavassa. Itse näen asian samoin, mitä Aki Linnanahde Linkedinin puolella tiivisti:

Ymmärrän sen, että jotain loogisia ja selkeitä rajanvetoja Yle vs muut tarvitaan. Mutta en ole ihan varma, onko Sanoma nyt valinnut sen taistelun, joka pitkällä aikajänteellä tuottaa osakkeenomistajille eniten arvoa (vs käytetyt resurssit ja huomio)? Vai kenties sen, joka on sattunut johdossa olevia henkilöitä eniten ärsyttämään? Ja eikös tuo learning -puolen liikevaihto ylipäätään tule pääsääntöisesti Suomen ulkopuolelta (kts alla)? Vai koetetaanko Ylestä tehdä joku esimerkkitapaus?

Toisaalta Yle on tässä tapauksessa tavallaan kantanut uuden sarjan riskin, ja kun se osoittautuikin menestykseksi, kaupallinen toimija sai perintönä korkeammat katsojaluvut. Toimintamalli ilmeisesti on nykyään tämä, ja mitään Kotikadun tyylistä “ikuisuus”-sarjaa ei ole enää tulossa.

“Nykyisin draamasarjoissa Ylen peruslinja on se, että ohjelmia ei tehdä kolmea tai neljää tuotantokautta enempää. Siksi esimerkiksi Syke siirtyi Neloselle, ja nyt Yle lopettaa myös Sorjosen tilaamisen. Ensi vuonna siitä ilmestyy vielä elokuva, jonka tekemisessä Yle on mukana.”
Lähde: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006696995.html

8 tykkäystä

Learningin puolelta voin kertoa, että vaikka Yle lopetettaisiin kokonaan, Sanoman kirstuun ei kilahtaisi yhtään enempää euroja kouluista. Ne eivät ole olleet vaihtoehtoisia. Tämä Sanoman ristiretki on massiivinen mainehaitta ja saattaa mustata Sanoma pron mainetta tilaajiensa, eli opettajien silmissä. Osoittaa huonoa harkintaa. Eilisessä A-studiossa mielestäni Sanoman pisteet ropisivat vieläkin alemmas.

5 tykkäystä

Morjesta, tulin kyselemään täältä Sanoma-tietäjiltä näkemystä omiin käytännön havaintoihini.

Siitä asti kun korona rantautui Suomeen maaliskuussa 2020 ja siirryttiin etäaikakauteen, on kaupallisten tv-kanavien mainoskatkot muistuttaneet suomalaista festaritarjontaa: aina välillä jossain vilahtaa jotain, mutta muuten on hiljaista.

Muistaako joku nähneensä pre-covid -aikakaudella ensimmäistäkään tv-mainosta tv-mainonnan mahdollisuuksista? En ainakaan itse muista nähneeni tuollaisia ennen korona-aikautta. Nythän sekä Sanoman että MTV:n kanavat tuuttaavat lähes joka mainoskatkolla yrityksille suunnattuja mainoksia, joissa muistutetaan miten tv-mainonnalla voi tavoittaa asiakkaita ja hintakaan ei ole enää kallis. Näiden lisäksi kanavat näyttävät paljon “sisäisiä mainoksia”, Sanomalla ne voivat olla Suomipopin Aamulypsyn tai Aku Ankan markkinointia, tai sitten mainostetaan Ruudun tarjontaa. Maikkarilla sama juttu, mutta C Morella höystettynä.

Erikoista on sekin, että tätä ilmiötä on jatkunut jo sellainen 15 kuukautta, eikä homma ole näin normaalin tv-katselijan vinkkelistä vieläkään palannut koronaa edeltävälle tasolle.

Koitin tsekkailla viime vuoden Sanoman tilinpäätöstä ja mitä siellä sanotaan tv-mainonnan nykytilanteesta, mutta hirveästi kättä pidempää tai ainakaan lukuja ei silmääni osunut. Rivien välistä oli kuitenkin tulkittavissa, että tv-mainonnalla on nyt haasteita.

Pitkä pohjustus kysymykselleni: Onko tällä palstalla kukaan perehtynyt tarkemmin Sanoman (ja miksei muidenkin kilpailijoiden) tilanteeseen tv-mainonnan saralla? Entä minkälaisia vaikutuksia tällä on pitkässä juoksussa? Helposti kuvittelisi, että nyt jos koskaan tv-mainokset vetävät, koska porukka kyhjöttää neljän seinän sisällä katsomassa töllöä, mutta totuus lienee juuri päinvastainen.

9 tykkäystä

Terve! Sanoma-tietäjiin en lukeudu, mutta osittain samoja havaintoja on tullut tehtyä korona-aikana ja edelleen. Täytyy myös sanoa, että olen perinteistä tv:tä katsonut viimeisen vuoden aikana varmasti enemmän kuin viimeisen 10 vuoden aikana, mitä kautta maalaisjärjellä kuvittelisi, että mainokset osuisivat nyt jonkin verran hedelmällisempään maaperään kuin aiemmin.

Teen tässä seuraavaksi nyt täysin subjektiivisia havaintojani mediamainonnasta, jonka seuraaminen kiinnostaa myös entisen ammattini eli toimittajan kautta.

Aloitetaan perinteisestä lehtimainonnasta. Niin kuin varmasti muutkin panivat merkille viime keväänä printtilehdistä hävisivät hetkeksi aikaa mainokset lähes täysin. Käytännössä ainoastaan autoliikkeiden mainoksia oli printtien sivuilla jonkin verran ja uskoakseni valtaosa näistä mainoskampanjoista oli sovittu kauen ennen korona-aikaa. Niitä ei voinut siis enää vetää pois, kun mainoskampanja oli maksettu aikaa sitten.

Tilannehan on parantunut merkittävästi tästä yli vuodentakaisesta, mutta edelleen varsin tiiviisti printtiä lukevana olen havahtunut siihen, että uutiset vievät yhä niistä paikoitellen selvästi suuremman osan kuin aiemmin. Korona on varmaankin nopeuttanut mainostamisen määrän vähentymistä printissä ja siirtymää verkkomainontaa.

Samaan aikaan printtilehteä ei taivuteta uuteen asentoon noin vain. Printtilehden sivumäärä on oltava jaollinen neljällä. Syy lehden niittaamisesta. Jos sivumäärä ei ole jaollinen neljällä, lehden väliin tulisi irtoarkkeja, jotka tippuisivat samantien, koska niitä ei saada niitattua kiinni. Mainosten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että jos lehteen saadaan myytyä yksi mainossivu lisää tai vähemmän, sivumäärää pitää muuttaa. Mikäli siihen ei enää ehditä tai taitto kärsii tästä liikaa, esim. juttuja ja mainoksia ei saada siirrettyjä muille arkeille, sivut täytetään uutisilla tai sisäisellä mainonnalla.

Kiivaimpana korona-aikana lehtien kokoa kasvatti toki myös niiden rooli tiedonvälityksessä, mikä osittain selittää subjektiivista havaintoani, että juttujen määrä printissä on kasvanut selvästi. Tuntuu kuitenkin siltä, että tämä ei selitä tätä enää, vaan osittain 4-jaollisuuden vuoksi lehden kokoa ei välttämättä ole pystytty tiivistämään, jolloin mainospaikat on täytetty uutisilla.

Samaan syssyyn täytyy todeta, että verkossa mediatalojen sivuilla mainosten määrä näyttää silmämääräisesti lisääntyneen, mikä on luonnollista myös käynnissä olevan murroksen vuoksi. Näin lukijan näkökulmasta mainoksien upottaminen uutisten ja artikkeleiden väliin on paikoitellen liiankin häiritsevää.

Olen samaa mieltä, että tv-mainonnassa sisäisten mainosten määrä silmiinpistävä. Jotenkin olen taipuvainen muistelemaan, että tv-mainonnan mahdollisuuksia on mainostettu tv:ssä tätä ennenkin, mutta ei varmasti yhtä suurella antaumuksella kuin tällä hetkellä.

Sanoman viimeisimmän osavuosikatsauksen esitysmateriaalista käy hyvin ilmi perinteisen mainosmarkkinan (televisio, radio ja sanomalehdet) haasteet viime vuoden aikana.

Kantar TNS:n viimeisimpien tietojen valossa kuitenkin huhti- ja toukokuussa televisiomainonta (43 %, 50 %) ja painettu sanomalehtimainonta (19 %, 53 %) kasvoivat voimakkaasti. Poimin nämä Kantarin tiedot meidän analyytikoiden markkinakommenteista eli tästä ja tästä. Yhtenä poimintana sieltä myös tämä: “Arviomme mukaan Suomen mediamainonta muodostaa kokonaisliikevaihdosta Alma Medialla, Sanomalla ja Ilkka-Yhtymällä noin viidenneksen ja PunaMusta Medialla noin 10 %. Siten mediamainonnan kehityksen muutokset ovat tärkeä tulosajuri mediayhtiöille.”

Tässä myös teemaan liittyvät palat meidän uusimmasta laajasta raportista Sanomasta.

“Painetun median tuottojen osuus Sanoman liikevaihdosta on 25 % (2020). Painetun median kanssa vastakkainen trendi on digitaalisen median tuottojen rakenteellinen kasvu. Muun kuin painetun median median tuottojen osuus (sis. lineaarinen TV & radio) Sanoman liikevaihdosta on 23 % (2020).”

Tässä vielä grafiikka Suomen mainosmarkkinan jakautumisesta.

Tässä myös hyvä grafiikka.

9 tykkäystä

Käppyrä lähestyy taas 15:ta. Otsikon mukaan mielestäni aliarvostettu. Learning on hyvännäköisellä kasvu-uralla. Tänä syksynä kun olen seurannut oppikirja markkinaa, niin siirtyminen sähköisiin lisensseihin on ollut koronan vuoksi yllättävän nopeaa. Sanomalla on tosi vahva markkina-asema juuri näissä sähköisissä tuotteissa. Uutispuoli on epävarmepi, mutta tilanne on parempi kuin muutama vuosi sitten. Jos perinteinen media vielä hetki sitten taisteli sieraimet pinnalla, niin nyt näkyy jo kaula. Sanoman julkilausuttu strategia on olla printtilehdestä riippumaton tämän vuosikymmenen aikana. Jakelukustannuksista halutaan eroon. Hesari on onnistunut hyvin siirtämään asiakkaitaan verkkoon ja maakuntalehdet tulevat perässä. Kokonaislevikki on varovaisessa kasvussa. Se on selvää, että mainostulot laskevat, sillä google ja facebook jyräävät armotta.

4 tykkäystä

Kun keskiaste siirtyi täksi lukukaudeksi Suomessa maksuttomaan opetukseen, on lähes kaikki oppikirjat liisattu Sanomalta E-kirjoina. Toki koskee vain suomen markkinaa, mutta sillä puolen täällä, merkittävä kasvu hyppäys.

Sanoma päivitti kuluvan vuoden ohjeistustaan. Alla ote meidän ennakosta, joka osoittaa että odotukset varsin hyvin linjassa ohjeistuksen kanssa myös päivityksen jälkeen. Tarkastellaan lukuja tarkemmin taas huomenna aamulla, kun Q3 julkistetaan :face_with_monocle:

Odotamme Sanoman toistavan Q3-raportin yhteydessä ohjeistuksensa vuodelle 2021, jonka mukaan yhtiö odottaa sen raportoidun liikevaihdon olevan 1,2-1,3 mrd. euroa (2020: 1,1) ja operatiivisen liikevoitto-%:n ilman hankintamenojen poistoja olevan 14-16 % (2020:14,7 %). Sanomalla on jo tässä vaiheessa vuotta hyvä näkyvyys koko vuoden kehitykseen, joten ohjeistushaarukoiden kaventaminen ei olisi yllättävää. Ennusteissamme ennen Q3-raporttia odotamme vuonna 2021 Sanomalta 1254 MEUR:n liikevaihtoa ja 15,6 %:n operatiivista liikevoitto-% (ilman PPA-poistoja), mitkä ovat hyvin linjassa konsensuksen vastaavien ennusteiden kanssa.

7 tykkäystä