Viihdeohjelmista voisi sen verran sanoa, ettei niiden siirtäminen kaupallisille kanaville mene ihan yksi yhteen. Ylella on aika eri tavoitteet sarjoille. Esimerkiksi Syke oli Ylen tuottamana todella laatusarja ja Nelosen tuottamana siitä tuli viihderoskaa. Venlat jäi Ylen puolelle. Ei voi vain todeta, että kaupalliset kanavat sitten hoitavat viihdepuolen tässä maassa.
1 tykkäys
Viihdepuolen suhteen Ylen kimppuun käyminen on aika turhaa suuressa mittakaavassa. Itse näen asian samoin, mitä Aki Linnanahde Linkedinin puolella tiivisti:
Ymmärrän sen, että jotain loogisia ja selkeitä rajanvetoja Yle vs muut tarvitaan. Mutta en ole ihan varma, onko Sanoma nyt valinnut sen taistelun, joka pitkällä aikajänteellä tuottaa osakkeenomistajille eniten arvoa (vs käytetyt resurssit ja huomio)? Vai kenties sen, joka on sattunut johdossa olevia henkilöitä eniten ärsyttämään? Ja eikös tuo learning -puolen liikevaihto ylipäätään tule pääsääntöisesti Suomen ulkopuolelta (kts alla)? Vai koetetaanko Ylestä tehdä joku esimerkkitapaus?
Toisaalta Yle on tässä tapauksessa tavallaan kantanut uuden sarjan riskin, ja kun se osoittautuikin menestykseksi, kaupallinen toimija sai perintönä korkeammat katsojaluvut. Toimintamalli ilmeisesti on nykyään tämä, ja mitään Kotikadun tyylistä “ikuisuus”-sarjaa ei ole enää tulossa.
“Nykyisin draamasarjoissa Ylen peruslinja on se, että ohjelmia ei tehdä kolmea tai neljää tuotantokautta enempää. Siksi esimerkiksi Syke siirtyi Neloselle, ja nyt Yle lopettaa myös Sorjosen tilaamisen. Ensi vuonna siitä ilmestyy vielä elokuva, jonka tekemisessä Yle on mukana.”
Lähde: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006696995.html
7 tykkäystä
Learningin puolelta voin kertoa, että vaikka Yle lopetettaisiin kokonaan, Sanoman kirstuun ei kilahtaisi yhtään enempää euroja kouluista. Ne eivät ole olleet vaihtoehtoisia. Tämä Sanoman ristiretki on massiivinen mainehaitta ja saattaa mustata Sanoma pron mainetta tilaajiensa, eli opettajien silmissä. Osoittaa huonoa harkintaa. Eilisessä A-studiossa mielestäni Sanoman pisteet ropisivat vieläkin alemmas.
5 tykkäystä
Morjesta, tulin kyselemään täältä Sanoma-tietäjiltä näkemystä omiin käytännön havaintoihini.
Siitä asti kun korona rantautui Suomeen maaliskuussa 2020 ja siirryttiin etäaikakauteen, on kaupallisten tv-kanavien mainoskatkot muistuttaneet suomalaista festaritarjontaa: aina välillä jossain vilahtaa jotain, mutta muuten on hiljaista.
Muistaako joku nähneensä pre-covid -aikakaudella ensimmäistäkään tv-mainosta tv-mainonnan mahdollisuuksista? En ainakaan itse muista nähneeni tuollaisia ennen korona-aikautta. Nythän sekä Sanoman että MTV:n kanavat tuuttaavat lähes joka mainoskatkolla yrityksille suunnattuja mainoksia, joissa muistutetaan miten tv-mainonnalla voi tavoittaa asiakkaita ja hintakaan ei ole enää kallis. Näiden lisäksi kanavat näyttävät paljon “sisäisiä mainoksia”, Sanomalla ne voivat olla Suomipopin Aamulypsyn tai Aku Ankan markkinointia, tai sitten mainostetaan Ruudun tarjontaa. Maikkarilla sama juttu, mutta C Morella höystettynä.
Erikoista on sekin, että tätä ilmiötä on jatkunut jo sellainen 15 kuukautta, eikä homma ole näin normaalin tv-katselijan vinkkelistä vieläkään palannut koronaa edeltävälle tasolle.
Koitin tsekkailla viime vuoden Sanoman tilinpäätöstä ja mitä siellä sanotaan tv-mainonnan nykytilanteesta, mutta hirveästi kättä pidempää tai ainakaan lukuja ei silmääni osunut. Rivien välistä oli kuitenkin tulkittavissa, että tv-mainonnalla on nyt haasteita.
Pitkä pohjustus kysymykselleni: Onko tällä palstalla kukaan perehtynyt tarkemmin Sanoman (ja miksei muidenkin kilpailijoiden) tilanteeseen tv-mainonnan saralla? Entä minkälaisia vaikutuksia tällä on pitkässä juoksussa? Helposti kuvittelisi, että nyt jos koskaan tv-mainokset vetävät, koska porukka kyhjöttää neljän seinän sisällä katsomassa töllöä, mutta totuus lienee juuri päinvastainen.
8 tykkäystä
Terve! Sanoma-tietäjiin en lukeudu, mutta osittain samoja havaintoja on tullut tehtyä korona-aikana ja edelleen. Täytyy myös sanoa, että olen perinteistä tv:tä katsonut viimeisen vuoden aikana varmasti enemmän kuin viimeisen 10 vuoden aikana, mitä kautta maalaisjärjellä kuvittelisi, että mainokset osuisivat nyt jonkin verran hedelmällisempään maaperään kuin aiemmin.
Teen tässä seuraavaksi nyt täysin subjektiivisia havaintojani mediamainonnasta, jonka seuraaminen kiinnostaa myös entisen ammattini eli toimittajan kautta.
Aloitetaan perinteisestä lehtimainonnasta. Niin kuin varmasti muutkin panivat merkille viime keväänä printtilehdistä hävisivät hetkeksi aikaa mainokset lähes täysin. Käytännössä ainoastaan autoliikkeiden mainoksia oli printtien sivuilla jonkin verran ja uskoakseni valtaosa näistä mainoskampanjoista oli sovittu kauen ennen korona-aikaa. Niitä ei voinut siis enää vetää pois, kun mainoskampanja oli maksettu aikaa sitten.
Tilannehan on parantunut merkittävästi tästä yli vuodentakaisesta, mutta edelleen varsin tiiviisti printtiä lukevana olen havahtunut siihen, että uutiset vievät yhä niistä paikoitellen selvästi suuremman osan kuin aiemmin. Korona on varmaankin nopeuttanut mainostamisen määrän vähentymistä printissä ja siirtymää verkkomainontaa.
Samaan aikaan printtilehteä ei taivuteta uuteen asentoon noin vain. Printtilehden sivumäärä on oltava jaollinen neljällä. Syy lehden niittaamisesta. Jos sivumäärä ei ole jaollinen neljällä, lehden väliin tulisi irtoarkkeja, jotka tippuisivat samantien, koska niitä ei saada niitattua kiinni. Mainosten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että jos lehteen saadaan myytyä yksi mainossivu lisää tai vähemmän, sivumäärää pitää muuttaa. Mikäli siihen ei enää ehditä tai taitto kärsii tästä liikaa, esim. juttuja ja mainoksia ei saada siirrettyjä muille arkeille, sivut täytetään uutisilla tai sisäisellä mainonnalla.
Kiivaimpana korona-aikana lehtien kokoa kasvatti toki myös niiden rooli tiedonvälityksessä, mikä osittain selittää subjektiivista havaintoani, että juttujen määrä printissä on kasvanut selvästi. Tuntuu kuitenkin siltä, että tämä ei selitä tätä enää, vaan osittain 4-jaollisuuden vuoksi lehden kokoa ei välttämättä ole pystytty tiivistämään, jolloin mainospaikat on täytetty uutisilla.
Samaan syssyyn täytyy todeta, että verkossa mediatalojen sivuilla mainosten määrä näyttää silmämääräisesti lisääntyneen, mikä on luonnollista myös käynnissä olevan murroksen vuoksi. Näin lukijan näkökulmasta mainoksien upottaminen uutisten ja artikkeleiden väliin on paikoitellen liiankin häiritsevää.
Olen samaa mieltä, että tv-mainonnassa sisäisten mainosten määrä silmiinpistävä. Jotenkin olen taipuvainen muistelemaan, että tv-mainonnan mahdollisuuksia on mainostettu tv:ssä tätä ennenkin, mutta ei varmasti yhtä suurella antaumuksella kuin tällä hetkellä.
Sanoman viimeisimmän osavuosikatsauksen esitysmateriaalista käy hyvin ilmi perinteisen mainosmarkkinan (televisio, radio ja sanomalehdet) haasteet viime vuoden aikana.
Kantar TNS:n viimeisimpien tietojen valossa kuitenkin huhti- ja toukokuussa televisiomainonta (43 %, 50 %) ja painettu sanomalehtimainonta (19 %, 53 %) kasvoivat voimakkaasti. Poimin nämä Kantarin tiedot meidän analyytikoiden markkinakommenteista eli tästä ja tästä. Yhtenä poimintana sieltä myös tämä: “Arviomme mukaan Suomen mediamainonta muodostaa kokonaisliikevaihdosta Alma Medialla, Sanomalla ja Ilkka-Yhtymällä noin viidenneksen ja PunaMusta Medialla noin 10 %. Siten mediamainonnan kehityksen muutokset ovat tärkeä tulosajuri mediayhtiöille.”
Tässä myös teemaan liittyvät palat meidän uusimmasta laajasta raportista Sanomasta.
“Painetun median tuottojen osuus Sanoman liikevaihdosta on 25 % (2020). Painetun median kanssa vastakkainen trendi on digitaalisen median tuottojen rakenteellinen kasvu. Muun kuin painetun median median tuottojen osuus (sis. lineaarinen TV & radio) Sanoman liikevaihdosta on 23 % (2020).”
Tässä vielä grafiikka Suomen mainosmarkkinan jakautumisesta.
Tässä myös hyvä grafiikka.
6 tykkäystä
Käppyrä lähestyy taas 15:ta. Otsikon mukaan mielestäni aliarvostettu. Learning on hyvännäköisellä kasvu-uralla. Tänä syksynä kun olen seurannut oppikirja markkinaa, niin siirtyminen sähköisiin lisensseihin on ollut koronan vuoksi yllättävän nopeaa. Sanomalla on tosi vahva markkina-asema juuri näissä sähköisissä tuotteissa. Uutispuoli on epävarmepi, mutta tilanne on parempi kuin muutama vuosi sitten. Jos perinteinen media vielä hetki sitten taisteli sieraimet pinnalla, niin nyt näkyy jo kaula. Sanoman julkilausuttu strategia on olla printtilehdestä riippumaton tämän vuosikymmenen aikana. Jakelukustannuksista halutaan eroon. Hesari on onnistunut hyvin siirtämään asiakkaitaan verkkoon ja maakuntalehdet tulevat perässä. Kokonaislevikki on varovaisessa kasvussa. Se on selvää, että mainostulot laskevat, sillä google ja facebook jyräävät armotta.
3 tykkäystä
Kun keskiaste siirtyi täksi lukukaudeksi Suomessa maksuttomaan opetukseen, on lähes kaikki oppikirjat liisattu Sanomalta E-kirjoina. Toki koskee vain suomen markkinaa, mutta sillä puolen täällä, merkittävä kasvu hyppäys.