Pitkä tarina.
Olen aina ollut kiinnostunut rahasta: 6-vuotiaana kävin itse avaamassa yksin ensimmäisen oman tilini (toisella kertaa piti olla huoltaja mukana), 10-vuotiaana sain ainoana isosta perheestä nuorimpana pankkikortin (yksinhuoltajaäiti oli lamassa mennyt konkurssiin) ja kiinnostusta asioihin oli - rahat vain menivät usein erään sukulaisen taskuihin “lainoina” joita ei koskaan maksettu pois.
Kokonaisuutena ongelma on kuitenkin ollut, ettei omassa lähipiirissä ole ehkä mummoa lukuun ottamatta koskaan ollut esimerkkiä vastuullisesta rahankäytöstä. On ollut holtitonta rahankäyttöä, peliongelmaa ja rehellisesti sanoen taloudellista kusetusta. Yläasteella kaupallisten tuntien aikaan osakkeet kiinnostivat, mutta se oli vielä 2000-luvun alkua kun internet oli tarjolla itselle vain ATK-tunneilla ja sijoituskilpailuihin osallistumisen lisäksi sijoittaminen jäi tekemättä.
Lukiossa kiinnostivat muut asiat, eikä rahaa sijoittamiseen vielä ollut, intissä aiemmin terve mutta pieni talous koki pahimman kriisinsä siihen asti ja siitä eteenpäin sitten nollilta koitettiin eri tavoin vähitellen rakentaa rolleja. Parin vuoden masentelun jälkeen opintojen kimppuun, rollit kasvoivat taustalla “pienet tulot, mutta vielä pienemmät menot”-tyylillä ja pokerinpelaamisesta alkoi 2009-2010 maissa tulla aiempaa tuottoisampaa rollien mahdollistaessa hieman isommat pelit. Opinnot ammattikorkeakoulussa ja yliopistolla sekä muut harrastukset jättivät kuitenkin peleille aika vähän aikaa, eikä sijoittamista tullut tuolloin mietittyä aktiivisesti vaikka avasin ensimmäinen Nordnetin tilin 2008-2009 pohjilta mutta tilin avauksessa meni kuukausi ja se kävi kalliiksi: kurssit nousivat odotellessa 20 prosenttia (toki paljon enemmän vielä myöhemmin) ja sijoittaminen jäi vielä odottelemaan.
2011 → sitten onkin vedetty rahapelejä keskimäärin puolipäiväisenä tienaten ehkä 50000 euroa vuodessa. Veroja ei ETA-alueen peleistä mene, mutta eläke- ja sairasturva on itse tienattava. Menot samaan aikaan keskimäärin opiskelijatasolla, joten rollit kasvoivat kohisten. 2012-2015 laitoin maksimit (noin 50 000 euroa) ASP-tilille, jossa pääoma sai mukavan 5% verottoman ja riskittömän koron. Omistuskämppä tuli ostettua loppuvuonna 2017, kun löysin haluamani hyvien yhteyksien varrelta sopuhintaan.
2017 sitten alkoi taas rolleja kerääntymään tilille ja samaan aikaan rakas isotätini kuoli testamentaten parisataa Elisan osaketta minulle, joten sain itseäni niskasta kiinni ja avattua Nordnetin tilin uudelleen. Nyt se menikin paljon helpommin. Rolleja sinne vähitellen, sijoitusluottoa sopivissa tilaisuuksissa kylkeen ja nyt on nettona runsaan 200 000 euron salkku ja siihen päälle 200 000 euroa sijoituslimiittiä, joka vaihdellen käytössä.
Kokonaisuutena “rollit” ovat bruttona nyt noin 750 000 euroa, josta 300 000 euroa on lainaa - tavoitteista on jääty pahasti sillä vuoden lopulla olisi ollut 2017 asetettu tavoite olla nettomiljonääri. Sijoitusblogini löytyy tuolta: Eurot poikimaan - miljonääriksi seitsemässä vuodessa | Sijoitustieto
Miksi henkilökohtainen talous on sitten kasvanut näin hitaasti? Lapsuudenkodista tuli talouden ja elämänhallinnan osalta opittua todella huonot opit, joista on pitänyt kasvaa pois, oppia asiat usein kantapään kautta ja pitää oma pintansa. Näihin kuuluvat liiallinen varovaisuus, luottaminen ihmisiin jotka eivät sitä ansaitse ja lainanoton vältteleminen pitkään vaikka se on kriittinen osa järkevää taloudenhallintaa. Lisäksi olen tosi huono tekemään asioita, joihin ei ole intoa tai halua sillä hetkellä, mihin kuuluu usein myös pokerinpeluu.
Toisaalta aikaa on mennyt paljon muuhun: valtiotieteiden maisterin tutkinto on suoritettu, liiketalouden tradenomi on loppusuoralla (taas) ja harrastuksiin sekä tietokonepelien pelaamiseen on mennyt runsaasti aikaa. Etenkin VTM opinnot ja harrastukset ovat sellaisia, että niihin olisi voinut käyttää enemmänkin aikaa.
Kokonaisuutena ihan hyvin on mennyt ja eiköhän tuo miljoona euroa tule ennemmin tai myöhemmin vastaan. Tärkeimpänä vaurastumisen kriteerinä näen, että kulutusmenot on syytä pitää kurissa, vaikka tulot kasvaisivat. Siitä olen nyt viime vuosina joustanut, kun pääomatulot ovat alkaneet tukemaan aiemmin pokerinpelaamiseen vahvasti tukeutunutta tulopuolta.